Skip to content

Euroopan velkakriisi oikeasti vaihtotasekriisi

by : 28.11.2013

Kuten kirjoitin eilen, korkea velan määrä suhteessa tuloihin ei ole sen enempää välttämätön kuin riittävä selitys sille, että maa ajautuu velkakriisiin. Väitin, että maiden haavoittuvaisuus selittyy ensi sijassa silla, miten riippuvaisia maat ovat ulkomaisista rahoittajista ja miten ripeä velkaantumisvauhti on ollut.

Vaihtotase kertoo nimenomaan kuinka paljon maan talous on riippuvainen ulkomailta virtaavasta rahoituksesta. Jos laitetaan Euroopan taloudet järjestykseen finanssikriisiä edeltävän vaihtotasevajeen mukaan syvään talouskriisiin joutuneet maat kerääntyvät listan kärkeen.

Eurooppa vaihtotase

Lähde: OECD

Vuoden 2007 vaihtotasealijäämällä voidaan kohtuullisen hyvin selittää mitkä taloudet romahtivat eniten finanssikriisin kiristäessä luottohanoja. Alla oleva kuvio näyttää kuinka paljon vähemmän taloudet kasvoivat vuosina 2008-2012 verrattuna edeltävään viisivuotiskauteen.  Kun alijäämämaat eivät enää saaneet rahoitusta entiseen tapaan, oltiin pakotettuja kiristämään vyötä mikä ajoi maat syvään taantumaan.

Yli 20 prosentin kumulatiivista pudotusta kumulatiivisessa talouskasvussa on nähty kriisimaiden lisäksi vain Suomessa ja Luxemburgissa. Suomen kohdalla tiedämme syyt: mm. poikkeuksellisen suhdanneherkkä vientiteollisuus sekä Nokian ongelmat. Luxemburgin heikkous on helppoa ymmärtää. Maa on ennen kaikkea finanssikeskus, ja on siten kärsinyt pahoin finanssikriisistä.

Eurooppa vaihtotase ja kasvun hidastuminen

Lähde: OECD

Euroalueen kriisimaista joukosta erottuu Italia. Alijäämä 2007 ei ollut poikkeuksellisen suuri, eikä talouskasvu erityisemmin ole hidastunutkaan. Italian talous on ollut kroonisesti surkea, mutta mitään akuuttia kriisiä ei ole ollut. Italiaa vedettiinkin mukaan kriisimaiden joukkoon verrattain myöhäisessä vaiheessa kun Kreikan valtion velkoja leikattiin vedoten siihen, että velka oli kestämättömän korkea. Tämä kiinnitti huomioon siihen, että Italiankin valtion velka oli korkea suhteessa BKT:hen, ja sai sijoittajia pakenemaan.

Italiaa lukuun ottamatta viime vuosien kriisejä olisi oikeampi kuvata vaihtotasekriiseinä kuin velkakriiseinä.

Kun kriisin syitä ymmärretään väärin niin vedetään monta johtopäätöstä, jotka ovat yhtä lailla väärin.

Esim.

Velkaantuneisuusasteita vertaamalla voidaan ennakoida mitkä maat ovat suurimmassa vaarassa ajautua rahoituskriisiin

Velkaantuneisuusasteiden täytyy laskea joten edessä on vääjäämättä pitkä delevering-jakso

Toki velkaantuneisuusasteet laskevat kun vanhat lainat erääntyvät, jos kukaan ei anna uutta luottoa. Kun velkaantuneisuusaste ei monessa kriisimaassa ole erityisen korkea en näe miksei rahoittajien luottamusta näissä tapauksissa voisi palauttaa, ilman velkaantuneisuusasteiden laskua.

Kriisimaiden ongelmat eivät ollenkaan ole parantuneet, kun velkaantumisasteet ovat vain nousseet

Vaihtotasevajeet ovat kuitenkin rajusti supistuneet.

Ongelmia olisi voitu ratkaista kirjaamalla velkoja alas

Velkojen alaskirjaaminen on tehokas tapa varmistaa, ettei maa saa rahoitusta ulkomailta. Jos investointeja ja kulutusta on rahoitettu ulkomaisella rahalla (vaihtotase on ollut alijäämäinen) talous romahtaa kun uutta rahoitusta ei saada. Toki jos rahahanat joka tapauksessa sulkeutuvat, niin velkoja laiminlyömällä säästää rahaa, ja ongelmat jonkun verran lievenevät.

Mainokset
2 kommenttia
  1. Jouni Kokko permalink

    Suomen tilanne tulee väkisin mieleen, kun arvioi yksittäisen EU-maan haavoittuvuutta uusille rahoituskriiseille. Suomessahan on viime vuosina tehty melkoinen taikatemppu, kun samanaikaisesti valtion bruttovelka on kaksinkertaistunut ja velanhoitomenot ovat korkojen laskun myötä puolittuneet. Tilanne tulee brutaalisti muuttumaan, kun korot vääjäämättä nousevat ja rakenneongelmissä pyöriskelevän Suomen velanhoitokykyä aletaan maailmalla arvioimaan. Etenkin, jos /kun valtiontalouden ongelmiin määrätään jatkossakin äänestäjien pelossa lähinnä laastaria eikä kirurgin veistä.

    Suomen haavoittuvuutta lisää se, että arviolta 85-90% Suomen valtion velasta on ulkomailla ja mm. tänään julkaistun EBA:n tilaston mukaan Suomen pankkien osuus kotimaisista valtionlainoista on maanosan pienin (6%).

    Edellä kuvattu kriisiherkkyyden arviointi vaihtotaseen näkökulmasta ei sekään hirveästi Suomea lämmitä, sillä vaihtotasevaje voi hyvin olla muuttumassa krooniseksi kiitos tuotantorakenne-. ja kilpailukykyongelman.

    Joten vaikka vertailut Kreikkaan ja muihin kriisimaihin ovat osin epäreiluja, Suomen haavoittuvuus on kyllä valtion velan tason, trendin ja velan omistusrakenteen valossa erittäin suurta. Tilannetta ei paranna ollenkaan se suuren yleisön, poliitikkojen ja varmaan ”markkinavoimienkin” piirissa vallitseva käsitys, että Suomen tilanne on hallinnassa.

  2. Kiitos kommentista.

    Vaihtotaseen kehitystä todellakin on syytä tarkkailla. Toivottavasti Euroopan talouksien toipuminen ja sovittu palkkamaltti riittää vakauttamaan tilannetta. Alijäämä onkin viimeisen 18 kuukauden aikana jo kääntynyt lievään laskuun.

    Sen sijaan en ole kovin huolissani siitä, että Suomen valtion velka on pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Tämä heijastaa sitä, että suomalaiset sijoittajat ovat hajauttaneet (valtionlaina)sijoituksiaan Euroalueen sisällä. Jos ulkomaiset sijoittajat pakenisivat, ja Suomen valtionlainojen korot nousisivat suhteessa muihin euromaihin, suomalaisilla sijoittajilla on tilaa kasvattaa sijoituksiaan ja siten vakauttaa tilannetta.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s