Skip to content

Pankkien rooli julkisen velan kasvussa

by : 23.1.2014

Sain Twitterissä kysymyksen: Onko EU:n valtioiden velkaantumisen keskeinen syy pankkisektorin tappioiden sosialisointi? Vastasin: Tarkkaan ottaen finanssikriisin jälkeinen taantuma suurin syy viime vuosien velkaantumiseen.  Monimutkaisten asioiden pakottaminen 140 merkin vastauksiin ja juupas/eipäs keskustelu Twitterissä ei kuulu minun vahvuuksiini.  Parempi selittää asiaa perusteellisesti.

Espanja on maa, jossa kriisi ja julkisen sektorin velkaantumisen syyksi selkeästi voidaan laittaa maan pankit. Yhteys ei ole kuitenkin niin suoraviivainen, että julkinen velka on kasvanut ensi sijassa siitä syystä, että julkinen sektori on suoraan tukenut pankkeja.

Alla oleva kuva heijastaa yhteyttä pankkien ja julkisen talouden tilan välillä Espanjassa.  Kun pankit kasvattivat lainanantoaan talouden pyörät pyörivät ja julkinen talous kukoisti. Kun pankkien luotonanto pysähtyi, ja talous ajautui sen seurauksena lamaan, valtiontalous romahti.

Splendingpubsurplus

Syy vahvaan yhteyteen on ennen kaikkea verotulojen heilahtelu. Kiinteistöbuumin aikana verotulot kasvoivat ripeästi, mikä nosti julkisen talouden ylijäämäiseksi. Kuplan puhjetessa tulot romahtivat, ja julkinen talous kääntyi jyrkästi alijäämäiseksi. Menojen nousu samalla kiihtyi mm. kasvavien työttömyystukien myötä.

Spaingovrevexpfi

Luotonannon tyrehtyminen ja sitä seurannut taantuma on selkeästi Espanjan julkisen talouden heikkenemisen takana. Toisaalta vahva luotonanto kuplavuosina kasvattamalla verotuloja oli syy siihen, että Espanjan julkinen talous oli niin hyvässä kunnossa ennen romahdusta. Ylijäämä olisi ollut selkeästi suurempi, jolleivat vahvat verotulot olisivat innostaneet Espanjalaisia politikkoja kasvattamaan menoja hyvinä vuosina lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Espanjan julkinen talous ei siten ollut niin hyvästi hoidettu kun miltä luvut näyttivät kun luottokupla pönkitti verotuloja.  Vastaavasti Espanjan julkinen talous ei nyt ole niin huonosti hoidettu kun miltä näyttä, kun luottohanojen täydellinen tyrehtyminen on painanut talouden lamaan.

Kirjoitin jonkun aikaa sitten tähän aiheeseen liittyen jutun Kaksi suomalaista myytistä eurokriisistä. Hivenen vanhentunut laskelma suoran pankkituen kustannuksista löytyy tästä. Luvuissa ei ole mukana Espanjan 40 miljardin tukipaketti, mutta se ei muuta lopputulemaa siitä, että suorat pankkituet ovat olleet varsin pieniä verrattuna julkisen velan kasvuun.

Advertisements

From → Euroalue

One Comment
  1. Vesa Karttunen permalink

    Samaa mieltä.

    Jos vielä tarkennetaan Espanjan kuplatalouden historiaa, niin suurin selittävä tekijä hyville vuosille ja nyt huonoille vuosille on uudisrakentaminen ja sen vaihtelut. Hyvinä vuosina velkavetoinen asunto- ja toimitilarakentaminen tuotti Espanjan talouteen tuloja kansalaisille ja verottajalle. Nyt kun uudistakentaminen on lähellä nollaa, niin verotulot ovat hävinneet, työttömyys pilvissä ja valtion sosiaalimenot laukoilla.

    Sama tilanne Suomessakin, mutta onneksi hieman pienemmässä mittakaavassa.

    Uuden asunnon hinnasta Suomessa (ilman tonttikustannusta) noin puolet menee välillisinä ja välittöminä veroina ja veronluonteisina maksuina valtiolle, kunnille, eläkeyhtiöille jne. Eli kun ostat Helsingistä uuden 50 m2:n kaksion noin 250.000 eurolla, niin tästä noin 125.000 euroa päätyy ALV:nä, työntekijöiden tuloveroina, eläkemaksuina ym. julkisen sektorin ja eläkejärjestelmän pyörittämiseen. Tämä olettaen, että raksamiehet maksavat veronsa ja eläkemaksunsa Suomeen.

    Uuden asunnon ostaminen on suurin palvelus, mitä tavallinen yksityishenkilö voi julkisen sektorin rahoittamiseksi tehdä!

    Kerrannaisvaikutuksineen (raksamies käyttää palkkansa ruokaan, palveluihin ym. joista taas julkinen sektori kerää karvaisella kourallaan valtaosan itselleen jne) rakentamisen vaikutus on vielä suurempi.

    No mitä hallituksemme on päättänyt? Leikkaa vuosittain asuntolainojen korkovähennystä, korottaa energiaverotusta, kiinteistöveroja ym. asumiskustannuksia lisääviä menoeriä, kiristää asuntojen energiamääräyksiä nostaen merkittävästi uudisrakentamisen hintaa ym.

    Suunnan pitäisi olla aivan toinen. Uudisrakentamista pitäisi elvyttää, kaavoitusta pitäisi nopeuttaa ja monia muita toimia toteuttaa, jotta rakentaminen auttaisi pyörittämään kansantalouden pyörää oikeaan suuntaan. Ihmisiä pitäisi kannustaa uusien ja isompien asuntojen hankintaan. Hyvin paljon yksinkertaistaen valtion kannattaisi vallitsevassa matalasuhdanteessa vaikkapa antaa 10 % ostamistuki jokaisen uuden asunnon ostajalle, raha tulisi viisinkertaisena takaisin julkiselle sektorille.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s