Suomi vs. Ruotsi kuvina
Vertailuja Suomen ja Ruotsin välillä voisi tehdä loputtomiin eri näkökulmista. Inspiraatio tähän kirjoitukseen tuli yliopistolta, jossa makrotalousteorian kurssilla esiteltiin Hodrick-Prescott -filterin käyttöä Suomen ja Ruotsin BKT-datalla (eli poistettiin lyhytaikainen suhdannnevaihtelu trendin ympäriltä). Lopputulos oli verrattain lohduton Suomen kannalta. Siinä missä Ruotsi jatkaa kasvuaan kutakuinkin trendillä, on Suomen talouden trendi tehokkaasti latistunut.
Selityksiä eriytymiseen löytynee yhtä monta kuin on selittäjää. Jos kuitenkin lähtee ihan yksinkertaisista lähtökohdista liikenteeseen ja lähtee työstämään kehitystä taaksepäin hajottamalla BKT-luvut pääkomponentteihinsa voi saada jonkinlaisen kuvan siitä, mistä päin eriytyminen on saanut alkunsa.
Ruotsi vie voiton viennissä, jonka kehityksessä yhdistyvät niin vientikumppaneiden talouskehitys, valuuttakurssivaikutukset kuin muut ulkoiseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijä. Ruotsissa vienti on kokonaisuudessaan samalla tasolla nyt kuin vuoden 2007 lopulla, kun etenkin palveluvienti on kehittynyt myönteisesti. Suomessa suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut tavaraviennin heikkous, jota painanee mm. Nokian hiipuminen ja investointitavaroiden heikko kysyntä.
Kulutuksen kehitys on ollut tasaisempaa, vaikka viimeinen reilu vuosi onkin ollut rohkaisevampi Ruotsissa kuin Suomessa. Kulutuksen samankaltainen trendi selittynee esimerkiksi työttömyysasteen sekä luottamuslukujen samansuuntaisella kehityksellä.
Investoinnit sen sijaan ovat yksi merkittävimmistä Suomen ja Ruotsin talouskehitystä eriyttäneistä tekijöistä. Suomessa investointien kehitys verrattuna vuoden 2008 alkuun on ollut heikkoa, kun taas Ruotsissa taantuman aikaisesta kuopasta on palauduttu hienosti takaisin lähtötasolle. Investointeja rajoittaa Suomessa rakennussektorin epävarmuuden lisäksi heikohko kysyntä niin kotimaassa kuin ulkomailla – merkittävää tarvetta uusiin investointeihin ei ole, ennen kuin kysyntänäkymät paranevat.
Syyt Suomen talouden latteammalle kehitykselle ovat siten moninaiset – heikkous investoinneissa, mutta myös viennissä ja kulutuksessa ovat verottaneet Suomen taloutta Ruotsia enemmän. Suomen talouden kasvu lieneekin hitaampaa kuin Ruotsin tänä vuonna.
Emme kuitenkaan ole keikkuvassa veneessä yksin: Tanskan trendi on Suomen tavoin heikko.
Roger Wessman 
Mielenkiintoinen graafinen analyysi. Isoin uutinen itselle tuo Tanskan tilanne. Juutithan ovat sitoneet valuuttansa euroon, joten maan rahapolitiikkaa ohjaa käytännössä EKP. Täytyypä tsekata vähän Tanska-dataa; onkohan delfaatiota ilmassa.
Lopuksi yksi stilistinen kommentti. Totesit, että onneksi myös Tanska on mukana keikkuvassa veneessä. Se, että myös Tanska kärsii huonosta talouden kehityksestä ei tee Suomen tuskaa yhtään sen helpommaksi.
Ruotsin rahapolitiikka on ollut viimeaikoina melkein yhtä järjetöntä kuin EKP:n. Vai miten sitä touhua voisi kuvata kohteliaammin. Olisi hauska verrata miltä Ruotsin tilanne näyttäisi, jos Lars Svensson olisi saanut päättää miten rahapolitiikka hoidetaan.
Tanskassa ainakin asuntomarkkinat ovat kokeneet aika kovan kolauksen.
Tuolla on myös pienimuotoinen HPI-vertailu. Näyttäisi että Tanskassa oli minikupla, joka puhkesi. Sen jälkeenkään ei toki näytä erityisen hyvältä. Se saattanee selittyä sillä, että 2011 EKP muuttui entistä hullummaksi ja raahaa Tanskankin mukanaan. Olisi jo Tanskalle korkea aika luopua kytköksestä.
Toisaalta, jos Ruotsi ei osaa tehdä järkevää rahapolitiikkaa ilman Svenssonia, mikä mahtaa olla Tanskan tilanne. Kun euro kohtaa loppunsa, saa nähdä miten Liikanen selviää markan kanssa 🙂