EKP:n huomaamaton ohjeistuksen muutos
Onko EKP ottanut merkittävän askeleen valmiudessa harjoittaa järkevämpää rahapolitiikkaa? Ehkä, joskin pieni muutos EKP:n lausunnossa ei vielä kovinkaan selkeästi tästä kerro.
EKP:n varapääjohtaja Vitor Constancio on eilen ilmeisesti ilmaissut huolensa siitä markkinoilta jäi huomaamatta EKP:n tarkennus ohjeistukseen viime viikolla. Constancion mukaan EKP selkeästi vahvisti signaaliaan siitä, kuinka pitkään EKP aikoo pitää ohjauskorkona alhaisina.
Markkinareaktio EKP;n kokoukseen oli selkeä pettymys, joka näkyi siinä, että eonia-swap korot (jotka puhtaimmillaan heijastavat odotuksia keskuspankkipolitiikasta) selkeästi nousivat.
Minäkään en heti huomannut EKP:n signaalia, mutta sanamuoto perustelulle siitä miksi EKP odottaa ohjauskoron pysyvän matalana on muuttunut
Helmikuussa EKP: lausunnossa luki
given the broad-based weakness of the economy and subdued monetary dynamics.
Viime viikolla teksti oli hivenen muuttunut
given the broad-based weakness of the economy, the high degree of unutilised capacity and subdued money and credit creation.
Eli erona on, että lausuntoon on lisätty viittaus kapasiteetin käyttöasteeseen. Tämä on hyvin oleellinen lisäys. EKP:n olisi syytä tukea talouskasvua pitämällä korot nollassa vaikka kasvu selkeästi vauhdittuisi niin kauan kun taloudessa on paljon käyttämätöntä kapasiteettia (työttömyys on korkeana).
Aikaisempi sananmuoto antoi sellaisen vaikutelman, että korkoja pidetään alhaisena vain niin kauan kuin kasvu pysyy hitaana. Eli EKP olisi valmis heti nostamaan korkoja kun talouskasvu vahvistuu, kuten EKP tekikin 2011.
Ehkä kapasiteetin käyttöasteen lisääminen lausuntoon siten todellakin heijastaa valmiutta pitää korot alhaisina pidempään. Jos EKP:ssa ollaan tyytymättömiä siitä, että tämä viesti ei ole mennyt perille kannattaa kuitenkin katsoa itseään peiliin. Sanamuoto ei ole kovinkaan selkeä.
Jos EKP haluaa selkeyttää ohjeistustaan se voisi ottaa esimerkkiä rapakon toiselta puolelta. Siellä ehdot korkojen pitämiseksi alhaisena ovat olleet paljon konkreettisempia:
- the unemployment rate remains above 6-1/2 percent,
- inflation between one and two years ahead is projected to be no more than 1/2 percentage point above the Committee’s 2 percent longer-run goal, and
- longer-term inflation expectations continue to be well anchored.
Viestintä ei ole tässä toisarvoinen seikka, koska odotukset siitä miten keskuspankki tulee käyttäytymään vaikuttaa talouskehityksen mm. korkojen kautta.
Olisin varovainen Constancion kommenttien suhteen. Hän on selvästi hyvin euro- ja liittovaltiomyönteinen, ja johtuen aiemmasta EKP-urastaan ja nykyisistä kavereistaan, on asenteellinen kommentoija. Näkemykseni muodostui sen perusteella, mitä hän puhui Helsingissä EVA:n ”liittovaltioseminaarissa” (kts Liberalle tekemä tekstini tilaisuudesta). Teknisesti ja tiedoiltaan hän on erittäin taitava, joten hyviä havaintoja tekee. Hän jopa vastaa blogissaan saamiinsa kysymyksiin. Eli seuraamisen arvoinen.
Sitten itse asiaan: mikäli EKP:n forward guidancessa tulkitaan tapahtuneen pieni muutos, se on laiha lohtu, jos pakissa ei ole työkaluja. Ilman valuuttakurssijoustoja tai tulonsiirtoja on vaikea nähdä, miten pelkillä ”rakenteellisilla uudistuksilla” käyttöasteita saataisiin ylös. Minimissään euron kurssin pitäisi joustaa heikommaksi, mutta se edellyttäisi taselaajennusta (=riskien jakamista Eurosystemin kautta) ja inflatoisi Saksaa huomattavasti (=Saksa ei suostu).
Tuskin on mikään uutinen, että EKP tietää tilanteen olevan huonon. Mutta jos se ei tee asialle mitään, tuo tietämys ei paljon lohduta.
Enemmän kiinnittäisin huomiota siihen, että EKP bailasi uskovansa inflaation piristyvän lähelle EKP:n tavoitetasoa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Eli positiivinen viesti rajoittui käytännössä siihen, että kahden ja puolen vuoden kuluttua EKP:n inflaatiotavoitetta lähestytään alhaaltakäsin…. VMP, kuten Stubb sanoisi.