EKP:n ohjeistuksen vaikutus välitön mutta pieni

EKP:n selkeä ohjeistuksen muutoksella olisi suora positiivinen vaikutus euroalueen talousnäkymiin. Ohjeistus ei ole ainoastaan signaali tulevista talouskasvua tukevista toimista, jotka aikoinaan tulevat vaikuttamaan talouskasvuun. Se on erillinen keino keskuspankkien työpakissa, joka vaikuttaa välittömästi muuttamalla odotuksia keskuspankin tulevista toimista. Vaikutus on kuitenkin rajoitettu, kun markkinoilla jo odotetaan korkojen pysyvän alhaisina hyvin pitkään.

Kommentissa eiliseen kirjoitukseeni EKP:n huomaamattomasta ohjeistuksen muutoksesta todetaan että ohjeistuksen muutos on laiha lohtu, jollei keskuspankilla ole työpakissaan mitään keinoja. Olen samaa mieltä siitä, että ohjeistuksen muutoksella ei olisi valtava merkitys. Ohjeistus sinällän on kuitenkin yksi erillinen työkalu – ei ainoastaan signaali joka kasvattaa toiveita muista toimista.

Antamalla ohjeistuksen keskuspankki yrittää vaikuttaa odotuksiin siitä, mitä politiikkaa keskuspankki tulee harjoittamaan tulevaisuudessa.

Sijoittajat pohtivat erilaisia skenaarioita korkojen tulevasta kehityksestä ennen kun tekevät sijoituspäätöksiä. Yksi mahdollinen skenaario on, että talouskasvu lähivuosina piristyy ja EKP reagoi nostamalla välittömästi korkoja, kuten se teki 2011. Tämän skenaarion todennäköisyys kutistuisi, jos EKP kertoisi, että se ei välittömästi nostaisi korkoja kun kasvu kiihtyy. Jos keskuspankki kertoisi, että se odottaa kunne kapasiteetti on palautunut täyskäyttöön ennen kuin se nostaa korkoja.

Keskuspankin selkeä signaali aikomuksesta reagoida hitaammin talouden elpymiseen painaisi pitempiä koroja alaspäin pienentämällä pelkoja koronnostoista. Samalla se rohkaisisi riskisijoittajiakin. Pelko siitä, että keskuspankki koronnostoilla tuhoaisi mahdollisen orastavan elpymisen väistyisi. Todennäköisyys vahvan elpymisen skenaariolle vastaavasti kasvaisi.

Edellytyksenä on toki se, että keskuspankin viesti on tarpeeksi selkeä. Jolleivat sijoittajat ymmärrä keskuspankin ohjeistusta, se ei vaikuta mitenkään. Lisäksi sijoittajien täytyy tietysti luottaa siihen, että keskuspankki todellakin tulee toimimaan ohjeistuksen mukaisesti.

Ohjeistus ei ole mikään tae siitä, että talous kääntyy nousuun. Ohjeistuksella siitä miten keskuspankki reagoisi talouden piristymiseen ei ole paljon mitään merkitystä, jos sijoittajat näkevät talouden piristymisen hyvin epätodennäköisenä.

Tällä hetkellä markkinat hinnoittelevat korkojen olevan kahden vuoden kuluttua reippaasti alle prosentin.  Ohjeistuksella siitä mitä keskuspankki aikoo tehdä seuraavat kaksi vuotta ei merkittävästi siten enää voida painaa korkoja alaspäin. Sillä ei siten ole paljon merkitystä.

Implisiittiset termiinikorot heijastavat markkinoiden odotuksia tulevasta korkojen tasosta.

Pidemmällä tähtäimellä tulevista koroista on suurempaa epävarmuutta. Viiden vuoden kuluttua hinnoitellaan koron olevan yli kaksi prosenttia. Tätä voidaan tulkita painotettuna keskiarvona eri skenaarioista: esimerkiksi 50 prosentin todennäköisyys että talous on edelleen heikko ja korot lähes nollassa ja 50 prosentin todennäköisyys siitä, että korot ovat nousseet yli neljään prosenttiin.

Ohjeistuksella, joka vähentäisi pelkoja korkojen noususta vuoden 2016 jälkeen, voisi vielä olla jotain vaikutusta. Jos EKP todella elpymistä haluaa varmistaa vaaditaan kuitenkin järeämpiä keinoja, kuten valtionlainaostot.