Normaali ylireaktio Ukrainan tapahtumiin

Pelko Ukrainan kriisin vaikutuksista on painanut erityisesti eurooppalaisia osakkeita viime viikkojen aikana. Vaikutus Euroopan talouteen jää kuitenkin todennäköisesti varsin pieneksi, vaikka kriisi vielä kärjistyisi mm. taloudellisten pakotteiden kautta.

Markkinoilla on aina tapana fokusoitua liikaa viimeisiin uutisiin. Siltä osin kun viime viikkojen viiden prosentin lasku Euroalueen osakkeissa selittyy Ukrainan tapahtumilla tämä näyttää tavanomaiselta ylireaktiolta. Mielenkiintoista huomata, että Suomen osakemarkkinat ovat kehittyneet linjassa muun euroalueen kanssa, vaikka vaikutus Suomeen kaiken järjen mukaan pitäisi olla merkittävämpi.

Euroalueen tulot Venäjältä (sisältäen sekä tavaroiden ja palveluiden myynti että sijoitustuotot) vastaavat vain runsaan prosentin koko Euroalueen BKT:sta. Näiden tulojen romahtaminen voisi siten pahimmillaan aiheuttaa euroalueen taloudessa vastaavan kokoluokan laskun. Osakemarkkinoiden viiden prosentin lasku (jonka siis pitäisi heijastaa diskontattuja voittoja täältä ikuisuuteen) ei siten ole missään järkevässä mittasuhteessa nyt näkyvissä oleviin uhkakuviin.

Venäjän suurin merkitys euroalueen taloudelle on energiantoimittajana. Euroalueen tuonti Venäjältä onkin selkeästi vientiä suurempi. Etenkin kaasutoimituksia on haastavaa lyhyellä tähtäimellä korvata tuonnilla muualta.

Riskiä siitä että energiatoimitukset häiriintyvät vaimentaa se, että koko Venäjän talous on rakentunut energiaviennin tuomille tuloille. On siten epätodennäköistä, että Venäjä katkaisisi toimitukset ainakaan pidemmäksi aikaa vaikka kriisi eskaloituisikin kun Venäjä vastaa länsimaiden asettamiin pakotteisiin.

Ukrainan tilanteen kärjistyminen, ja sitä kautta häiriöt Ukrainan kautta kulkeviin kaasuputkiin on ehkä pahin realistinen skenaario. Sotilaallinen selkkaus länsimaiden ja Venäjän välillä olisi tietysti toisen luokan kysymys, mutta tätä minun on vaikea nähdä.

Suomen taloudelle tietysti Venäjällä on suurempi merkitys. Mukaan lukien matkailu Suomen tulot Venäjältä vastaa noin neljää prosenttia BKT:sta. Venäjän kaupan häiriintyminen heikomman ruplan ja pakotteiden myötä voi ottaa merkittävämmän loven Suomen taloudesta, ja pitää Suomen talouden kehitystä selkeästi muita euromaita heikompana.