Ristiriitaisia BKT-lukuja maailmalta

Euroalueen alkuvuoden alustavat kasvulukemat jäivät pieneksi pettymykseksi. Elpyminen jatkuu tasaista vauhtia, eikä toivotusti kiihtynyt. Japanin ensimmäisen neljänneksen kasvulukemat olivat rohkaisevia, joskin ne osittain heijastavat kysynnän vahvistumista ennen arvonlisäveron nostoa.

Euroalueen talous jatkoi elpymistään ensimmäisellä neljänneksellä. Nousu on kuitenkin edelleen vaan vajaan prosentin vuosivauhdissa, eikä alkuvuonna luottamuskyselyjen signaloimaa kiihtymistä BKT- luvuissa näy.

Euroalueen suurista talouksista kasvuaan kiihdytti selkeästi Saksa ja Espanja. Italiassa ja Ranskassa sen sijaan kasvu ei vielä ole lähtenyt selkeästi liikkeelle. Nämä luvut pitävät siten elossa toiveet siitä, että Saksa hiljalleen on kääntymässä euroalueen veturiksi. Espanjassa viennin veto on yhä selkeämmin saamassa talouden kasvuun, kun pahin kasvua jarruttanut vyönkiristys on jo takanapäin. Italiassa ja Ranskassa kasvua tukevat toimet ovat yhä vasta toiveita.

Suomen BKT:n kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut Italiaakin heikompi.

Japanissa elvytys tehonnut

Maapallon toisella puolella Japanin talouden kasvu kiihtyi selkeästi ensimmäisellä neljänneksellä. Osittain taloutta nosti vahvistunut kulutus, ennen arvolisäveron nostoa huhtikuussa. Kulutuskasvun voidaan siten odottaa hidastuvan toisella neljänneksellä. Erityisen rohkaisevaa oli kuitenkin, että investointien nousu kiihtyi – mitä ei arvonlisäveron nostolla voi selittää.

Japanin taloudella on siten kohtuullisen hyvät edellytykset kestää arvonlisäveron noston jarruttavan vaikutuksen, ilman että talous kääntyisi uudelleen taantumaan.

Japanin kotimainen kysyntä on vuodessa kasvanut neljällä prosentilla ja kokonaiskysyntä (mukaan lukien vienti) runsaat viisi prosenttia. Viime vuoden alussa kiihtyneet elvytystoimet näyttävät siten näiden lukujen valossa purreet hyvin.

BKT:n kasvu on tosin jäänyt vajaaseen kolmeen prosenttiin. Erotus selittyy tuonnin kasvulla, eli Japanin elvytys on vahvasti tukenut myös muun maailmantalouden kasvua. Kolmen prosentin kasvu on kuitenkin selkeästi ripeämpää, kun mitä Japanin talous pystyy ylläpitämään kun työvoima supistuu väestön ikääntyessä.