Suhdanne- ja rakenneongelma

Roger,

Minusta suomen ongelmat ovat rakenteellisia, pahasti.

Tulisko suomalaisen olla huolissaan tulevaisuudestaan? Ikävä kyllä.

Suomen talouskasvun eteen ei tehdä oikeita asioita, yhteiskunnan rakenne on kallis, ikäranne on huono ja talouden sekä yhteiskunnan rakenteen muutosvauhti on hidas.

Mitkä ovat välttämättömät elementit talouskasvulle sekä maan menestymiselle? Onko kilpailukyky, velattomuus, kulttuuri ja onni suhteellisen kasvun tekijöitä? Varmasti ovat, mutta miten esimerkiksi Suomessa mitataan koulutuksen arvoa ja tuotosta? Tuottaako koulutuksemme tarpeeksi? Mikä on koulutuksen kustannus suhteessa saatavaan tuottoon? Tämä ei näytä olevan tärkeä asia.

Näyttää siltä, että Suomessa käytetään valtava pääomallinen ja inhimillinen resurssi koulutukseen vain sen itseisarvon takia. Jotkut jopa kehtaavat käyttää ajatusta… ” opiskelen vain itselleni ”… , niin mutta yhteiskunnan rahoilla. Me olemme tulleet kirjaviisaammiksi, mutta kilpailukyky on kadonnut.

Taloudellisen sekä työllisyyden menestymisen kaava on ” omavaraisuus”. Omavaraisuus kytkee kulutuksen tuotokseen sekä se antaa ihmisille vapauden sekä tärkeän itsekunnioituksen. Yksinkertaisesti; on ansaittava ja tuotettava, jotta voi kuluttaa. Yhteiskunnat, jossa ihmiset ovat enemmän vastuussa itsestään kasvavat nopeammin kuin ne jossa vastuu on pienempi.
Aasian sekä Etelä Amerikan maat ovat maailman omavaraisempia. USA, Englanti sekä Australia ja Uusi Seelanti ovat seuraavana. Euroopan maat esim. Espanja, Italia, Ruotsi ja Suomi ovat viimeisiä. Omavaraisuuden mittaamisen elementteinä ovat Bridgewater Associates mukaan; 1) työnteko ( keskimääräiset työtunnit, työikäisten työhön osallistumisaste, eläkeikä, sekä lomat/vapaat ) 2) valtion osuus BKTsta sekä tuet suhteessa tuloihin, sekä 3) työmarkkinoiden jäykkyys (ammattiliittojen järjestäytymisaste, palkkaamisen ja irtisanomisten helppous sekä minimipalkka suhteessa keskimääräisiin tuloihin. )

Miten omavaraisuus heijastelee seuraavan 10 vuoden talouskasvua ja miten se on toteutunut vuodesta 1960? Yksinkertaisesti; mitä omavaraisempi maa ja sen talous ovat, sen paremmin seuraavan 10 vuoden talouskasvu kehittyy. Kaikkein tärkeimpänä sekä merkittävänä tekijänä on julkisen talouden osuus ja sekä tulonsiirrot. Mitä suurempi julkinen talous ja mitä suurempia ovat tulonsiirrot sekä tukijärjestelmät, sen huonompaa talouskasvua voidaan odottaa. Tilastollinen vastaavuus tällä on ollut 50 – 70 % luokkaa. Tehdyillä työtunneilla sekä työllisyys asteella on myös erittäin iso merkitys. Työtunnit ja työllisyysaste tuovat 40% tilastollisen vastaavuuden talouskasvuun. Myös kokonaisvapailla sekä lomilla on ollut viimeisen 10 vuoden aikana suuri osuus siihen miten talouskasvua on kertynyt. Mitä enemmän lomaillaan ja miten paljon arkipäiviä pyhitellään sen pienempi talouskasvu. Tämä vastaavuus on ollut 25 % luokkaa. Työmarkkinoiden työhön otto sekä irtisanomisen helppous sekä kustannukset ovat olleet n 30 % vastaavuus luokkaa. Se millä ei ole kaavassa ole ollut merkitystä ovat olleet eläkeikä, ammattiliittojen järjestäytymisaste sekä minimipalkka. Näiden vastaavuus talouskasvuun vuodelta 1960 tai viimeisen 10 vuoden aikana ovat olleet erittäin pienet.

Poliitikon asema sekä yhteiskunnan päätökset ovat vaikeita. Tosin, suomessa on paljon asioita tämän kaavan valossa täysin väärinpäin. Julkisen talouden koko lähestyy 60%, tulonsiirrot ovat 30% luokkaa, työtunnit ovat maailman pienempiä, lomat ovat maailman pisimmät, nuoret valmistuvat töihin liian myöhään ja samalla näprätään eläkeiän noston kanssa?…… lista on pitkä ja olemme monella mittarilla mitattuna talouden mittareiden häntäpäässä. Se mikä on absurdia, että olemme kansainvälissä vertailussa maailman kilpailukykyisin sekä Pisa tutkimuksen kärkikansa? Koulutus maksaa, mutta Suomi ei näytä mitään sillä saavan? Vähempi riittää sekä nopeampi vauhti auttaa. Hallituksen kasvupaketista sekä infrahankkeista ei ole kuin väliaikaista hyötyä. Talouskasvua ja työllisyyttä ne eivät paranna. Suomi on pahassa pattitilanteessa josta pelaamalla, onnella tai muiden vetoavulla ei selvitä. Suomi on perusteellisen remontin alla. Omavaraisuuden mittareiden kautta politiikkaa voidaan ohjata tarkemmin. Usko ja luottamus tulevaisuuteen eivät enää auta.

Pelkään pahoin, että suomeen tarvitaan ”hetki” jossa jokin instanssi kertoo, että fyrkat o nyt loppu.
Sitten alkaa tapahtumaan. Poliittisesti tilanne on erittäin hankala. Kukaan poliitikko tai puolue ei voi ottaa rakenneuudistusta harteilleen. Veikkaan, että suomi-juna ajetaan seuraavalta asemalta mettään… Fiksut ihmiset sen jo tietävät. Tapahtumat ovat vain kuin hidastetusta elokuvasta.