Keskuspankkien korkomanipulointi
Keskuspankkien nollakorkopolitiikkaa kritisoidaan usein siitä, että ”markkinoiden” ei anneta toimia vapaasti.
Olen aikaisemmin jutussa Alhaiset korot ja virheinvestoinnit yrittänyt selittää, että alhaiset korot itse asiassa ovat normaali markkinareaktio korkeaan säästämiseen ja alhaiseen luottojen kysyntään.
Totta on toki, että keskuspankit vaikuttavat markkinoihin. Ilman keskuspankkeja korot olisivat toisella tasolla. Lyhyiden luottoriskittöminä pidettyjen sijoitusten kohdalla voidaan kuitenkin vähintään yhtä hyvin väittää, että keskuspankit nyt manipuloivat korkoja ylöspäin kuin alaspäin.
Keskuspankit eivät puutu markkinoihin ainoastaan antamalla lainaa vain myös tarjoamalla pankeille mahdollisuuden tallettaa rahaa. Euroopan keskuspankki on tosin nyt laskenet näiden talletusten korkoa -0,2 prosenttiin. Silti tämä näyttää monelle pankille olevan houkutteleva suhteessa markkinoiden tarjoamiin vaihtoehtoihin.
Miksi ei kukaan protestoi sitä, että EKP tukee pankkeja antamalla niille mahdollisuuden pitää varoja heti käytettävissä muodossa ilman luottoriskiä, ja veloittaa siitä vähemmän kun mitä pankkien pitäisi markkinoilla maksaa vastaavista sijoituskohteista?
Lyhytaikaisten valtionlainojen korothan ovat ajoittain olleet alle nollan viime vuosien kriiseissä vaikka keskuspankki on tarjonnut pankeille mahdollisuuden tallettaa nollakorkoon, koska muilla sijoittajilla ei ole ollut tätä pankeille tarjottua etuoikeutta. Ilman keskuspankin tarjoamaa talletusmahdollisuutta valtionlainojen korot olisivat olleet vielä alhaisempia, kun turvaa hakevien pankkien rahat olisivat valuneet niihin.
Pelkästään seteleitä luomalla keskuspankit manipuloivat korkoja. Setelit antavat mahdollisuuden pitää säästöjä kohtuullisen turvallisesti sijoitettuna nollakorkoon.
Toki maailma jossa ei olisi keskuspankkien tuottamia seteleitä vaan rahan tuotanto olisi yksityistetty olisi niin toisenlainen, että on vaikeata sanoa mitään korkojen tasosta siinä maailmassa. Joka tapauksessa säästäjät olisivat pakotettuja hyödyntämään yksityisen sektorin (esimerkiksi pankkien) tarjoamia riskipitoisempia sijoituskohteita. Ilman kilpailua keskuspankilta on siten mahdollista, että pankit saisivat rahoitusta vielä halvemmalla kuin nyt.
Lisää tästä aiheesta tämän viikon Arvopaperiblogissani EKP:n toimien kustannus pieni.
Roger Wessman 
Nykyisessa maksujarjestelmassa keskuspankin talletusfasiliteettihan on vain periaatteessa valttamaton seuraus siita, etta pankkien valinen maksuliikenne toimii. Tietysti pankit voivat paattaa kuinka paljon ylimaaraisia reserveja pitavat (voivat nostaa ne kateisena pois ja tallettaa seteleina holviin, mutta maksujarjestelma ei toimi seteleilla vaan Target2-tilisiirroilla).
tarkennus: voivat paattaa siita, etta paljoko talletuksia pitavat keskuspankkitililla ja siita, paljonko pitavat ylimaaraisia reserveja (lisaamalla luotonantoa)
Hei Jussi!
Nykytilanteessa pankit pitävät kuitenkin paljon enemmän talletuksia keskuspankissa kun mitä voidaan perustella puhtaasti maksuliikenteen hoitamisella, Itse asiassa periaatteessa maksuliikenteen hoitaminen ei vaadi ollenkaan (yliyön) keskuspankkitalletuksia.
Talletusten pitäminen keskuspankissa on pankille vaihtoehto muille sijoituksille kuten luotonannolle asiakkaille tai toisille pankeille.
En osaa sanoa paljonko rahaa kannattaa olla keskuspankkitililla, pankkien treasuryammattilaiset ilmeisesti sita saldoa optimoivat suhteessa korkoihin ja likviditeettitarpeisiin nahden. Toisaalta ainakin nyt nayttaa silta, etta keskuspankkitileilla on aika vahan rahaa aggregaatitasolla, koska ylimaaraiset reservit (talletukset keskuspankissa +kateinen -1%*avistatalletukset) ovat melkein nollassa. toki pankkien tilanne varmaan vaihtelee paljonkin. Sen takia negatiivinen depokorko ei ole kovin tehokas rapoinstrumentti juuri nyt, kun ylimaaraiset reservit ovat niin vahissa. USA:ssa vastaavasti negatiivinen depokorko lisaisi luotonantoa radikaalisti, kun ylimaaraisia reserveja on tosi paljon. Toisaalta pankeilla voi tulla luotonannossa paaomarajoite vastaan.
Pankeilla oli syyskuun lopussa talletuksia EKP:sssa 234 miljardia kun varantotalletusvaatimus oli 105 miljardia, eli vielä ylimääräisiä reservejä on rutkasti.
Nähtävästi kyseiset pankit eivät löytäneet houkuttelevampia sijoituskohteita kun -0,2 prosentin riskitön yliyön talletus.
Olet kyllä oikeassa siitä, että talletuskorolla on pienempi merkitys silloin kun ylimääräistä sijoitettavaa likviditeettiä on vähemmän. Kun ylilikviditeettiä on enemmän. kuten viime vuonna, talletuskorosta tulee ohjauskoron sijaan euribor-korkoa määräävä tekijä kuten kirjoitin tässä:
https://rogerwessman.com/2014/05/08/nyt-ohjauskoron-lasku-toimisi/
Keskuspankkitalletusten vahva kasvu voisi nykytilanteessa painaa euribor-korkoja negatiivisiksi.
En sen sijaan usko, että negatiivinen depokorko radikaalisti kasvattaisi luotonantoa Yhdysvalloissakaan, jossa kuten sanot ylimääräisiä reservejä on valtavasti. Toki USD-liborit voisivat kääntyä negatiiviisiksi, mutta en näe mitään syytä uskoa että tämä kasvattaisi luotonantoa sen vahvemmin kuin aikaisemmat koronlaskutkaan.
Päinvastoin ongelma tule vastaan siitä, että talletuskorkojen painuminen merkittävästi alle nollan ajaisi tallettajia pitämään seteleitä miinus-korkoisten talletusten sijaan. Siten koronlaskun vaikutus todennäköisesti olisi normaalia koronlaskua pienempi.
Kiitos selkeasta vastauksesta. Oma nakokulmani lahinna liittyi siihen, etta periaatteessa ylimaaraisista reserveista/keskuspankkitalletuksista ei oikein systeemitasolla paase eroon vain muuttamalla sijoitusportfoliota pankkitasolla, koska jos euroalueella pankki a paattaa vaihtaa keskuspankkitalletuksensa vaikka saksan lyhyeen velkapaperiin, se kaytannossa joutuu ostamaan sen toiselta pankilta b (paperin haltijalla siis pankkitili siella)TARGET2-jarjestelmassa ja siten aggregaattina keskuspankkitalletuksien muutos on pyorea nolla (koska keskuspankkijarjestelma vain debitoi pankin a tilia ja kreditoi pankin b tilia). Eli systeemitasolla ylimaaraisia reserveja voi vahentaa oikeastaan vain maksamalla niilla velkoja keskuspankille tai sitten lisaamalla liikepankkien talletuskantaa ts. luotonantoa. Tietenkin kateisen nostaminen keskuspankista myos vahentaa keskuspankkitilien saldoa. Euroalueella ylimaaraiset reservit vahenivat hurjasti kun pankit maksoivat etuajassa LTRO-lainoja takasin kansallisille keskupankeille.
Jos USAssa olisi vaikka -5 % korko ylimaaraisille reserveille ja riittavasti paaomaa, niin varmaan useimmat pankit haluaisivat kasvattaa luotonantoaan ja siten talletuskantaansa siten etta ylimaaraiset reservit minimoituvat ceteris paribus.
Alla linkki muuten reservien kehitykseen:
http://www.bruegel.org/nc/blog/detail/article/1311-shrinking-times/
t. Jussi
Viela: siksi jos todella halutaan lisata lainanantoa euroalueella (tai rahan maaraa ja siten heikentaa valuuttakurssia), pitaisi ensin lisata reserveja QE:lla (ja samalla laskea yleista korkotasoa edelleen koko tuottokayralla), ja sitten kun ylimaaraisia reserveja on tarpeeksi ja ei maksettavaa velkaa suoraan pankeilta keskuspankille (taman takia mm. QE on tehokkaampi kuin keskuspankin lainaus pankeille), niin negatiivinen depo-rate alkaisi puremaan. Tahan kysymykseen tietysti liittyy paljon muita (poliittisia tekijoita)
Kiitos kommenteista Jussi,
Tietysti näin on, että keskuspankkitalletusten määrä on suoraa seurausta keskuspankin operaatioista kuten hyvin näkyy oheisen jutun kuvasta (jossa eilen oli minun huolimattomuudesta johtunut virhe)
http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/ekpn-toimien-kustannus-pieni.html
Kuten sanoit keskuspankkitalletukset siirtyvät vain pankista toiselle jollei joku maksaa talletuksella keskuspankilta ottamansa lainaa takaisin tai nostaa rahat seteleinä. Talletuskannan pitäisi tuplaantua, jotta kasvavat varantotalletukset söisivät nykyiset ylimääräiset reservit joten tällä tuskin ylijämää kuitataan
Raha siten jatkaa kiertoaan kunnes joku pankki ei löydä parempaa käyttöä rahoille ja jättää ne makaamaan keskuspankkitililille. Jos keskupankkitalletuksen pitäminen ei ole kenellekään houkuttelevaa ylimääräiset reservit johtavat siksi jatkuvaan luotonannon kasvuun. Nykytilanteessa kierto loppuu kuitenkin kohtuullisen lyhyeen.
Jos USA:ssa depokorkoa laskettaisiin -5 prosenttiin se ilman muuta vähentäisi pankkien intoa pitää keskuspankkitalletuksia. Luotonannon kasvattaminen ei ole kuitenkaan ainoa tapa vähentää keskuspankkitalletusten määrää. Pankit voivat myös vähentää omaa lainanottoaan, esimerkiksi veloittamalla korkoa asiakkaiden talletuksista. Tämä puolestaan kannustaisi asiakkaita pitämään seteleitä.
Viiden prosentin talletuskorolla pankkien kannattaisi nostaa keskuspankkitalletukset seteleinä ja säilyttämään rahat holvissa (jollei negatiivista talletuskorkoa ulotettaisi holvirahaankin).
Negatiivinen talletuskorko on siksi suhteellisen tehoton keino, kunnes setelit poistetaan käytöstä.
Erittäin hyvää keskustelua!
Se on kuitenkin hyvä muistaa, että silloin, kun lainoille ei ole kysyntää, niin ylimääräiset reservit eivät mitenkään kanavoidu kasvavaksi luotonannoksi, vaikka pankit kuinka niin haluaisivat.
Lainojen kysyntään ei nollakoron maailmassa voi korkopolitiikalla juurikaan vaikuttaa.
Juuri näin. Eli rahapolitiikka ei vaikuta luotonantoon jollei se alenna korkoa millä pankit ovat valmiita antamaan lainaa, ja siten tee lainan ottoa houkuttelevammaksi.
Tai toisin sanoen: Keskuspankkitalletukset eivät olisi houkutteleva vaihtoehto pankeille jos ne löytäisivät halukkaita vakavaraisia lainanottajia jotka olisivat valmiita maksamaan lainasta korkoa, joka on sen verran korkeampi kuin talletuskorko että se kompensoi luottoriskin.
Hyvä keskustelu.
Haluaisiko joku kommentoida miksei keskusteluun nouse ajatus siitä, että keskuspankki voisi maksaa (esim. uudesta lainanannosta syntyvälle) reservivaateelle korkeampaa korkoa. Tämä olisi nähdäkseni kaikkein suorin tapa kannustaa liikepankkeja lisäämään lainanantoa? Jotta kyseessä ei olisi vain koron nosto, tulisi keskuspankin lainata kuitenkin rahaa talletuskorkoa matalammalla tasollla.
Kiitos kysymyksestä,
Varantovelvoite lasketaan talletuksista ei luotonannosta. Pankkijärjestelmän kohdalla luotonanto toki kasvattaa talletuksia, mutta ei välttämättä juuri luottoa antaneessa pankissa. Eli varantotilien korkojen nosto kannustaa pankkeja haalimaan talletuksia ei antamaan luottoa.
Varantovelvoite on nykyisin niin pieni, prosentti talletuskannasta, että varantotilien korolla ei ole merkittävää vaikutusta pankkien käyttäytymiseen. Jos pankki kasvattaa talletuksiaan 99 prosenttia sen saamista rahoista antaa tuottoa jonkun muun koron mukaan. Tämä siten määrää, onko talletuksen hankkiminen pankille kannattava,
Varnatovelvoitteen nosto puolestaan vain heikentäisi pankkien mahdollisuutta antaa luottoa.
Eli en näe miten varantotilien korkoa nostamalla voitaisiin luotonantoa vahvistaa.
Kiitos vastauksesta.
Insentiivejä tulisi nähdäkseni ajatella nimenomaan järjestelmätasoisesti. Jos oleelllista olisi yksittäisen pankin näkökulma, niin nykyisten toimien pitäisi kaiketi olla tehokkaampia.
Varantovelvoitteen pienuus ei ole ainakaan teoriassa ongelma – velvoitekoron pitäisi vain olla riittävän korkea. (Miksi muuten nosto olisi ongelmallinen, Jenkkilässähän luku on käytännössä 10 %?)
Mutta olet tietysti oikeassa talletusten haalimisesta – vain talletuskorot nousisivat.