Skip to content

Maaginen multiplikaattori

by : 17.10.2014

Kansainvälisen valuuttarahaston uusimmassa talousennusteessaan esittämä arvio siitä, että julkisten investointien lisääminen voi kasvattaa taloutta kolminkertaisesti on saanut huomiota Suomessakin. Ennusteisiin elvytyseurojen moninkertaisista kerroinvaikutuksesta on syytä suhtautua varauksella, etenkin Suomen kaltaisessa pienessä avoimessa taloudessa.

Taloudessa ei ole mitään ikuisia yleispäteviä vakioita. Tämä koskee myös finanssipolitiikan kerrointa, eli sitä kuinka paljon julkisten menojen kasvattaminen tai verojen alentaminen kasvattaa taloutta. Se vaihtelee tilanteen ja elvytystoimien mukaan. On hyvin optimistista olettaa, että julkisten menojen kasvattaminen kasvattaisi Suomen taloutta moninkertaisesti.

Perinteinen kerroinvaikutus tulee siitä, että menojen kasvattaminen luo tuloja joita puolestaan kulutetaan mikä luo uusia tuloja jne.

Tämä kierre ei jatku ikuisesti koska jokaisella kierroksella osa tuloista valuu muuhun kuin Suomessa tehtyihin ostoihin.

Ensinnäkin Suomessa kolmekymmentä prosenttia kokonaiskysynnästä tyydytetään tuonnilla. Karkeasti voidaan siten olettaa että julkisista investoinneista kolmekymmentä prosenttia menee tuontiin. Eli 100 euron menoista ainoastaan 70 euroa jää tuloina Suomalaisille.

Suomessa veroaste on liki 45 prosenttia joten vain vajaat 40 euroa jää kaikkien verojen jälkeen nettotuloiksi. Näistä tuloista osalla ehkä kartutetaan säästöjä. Jos kuitenkin oletetaan että kaikki tulot kulutetaan menot kasvavat 40 euroa, josta jälleen 70 prosenttia menee suomalaisiin tuotteisiin…

Näillä oletuksilla 100 euron julkiset investoinnit kasvattavat suomen BKT:ta noin 115 eurolla eli multiplikaattori olisi hivenen yli yksi. Julkiset tulot kasvaisivat viidelläkymmenellä eurolla.

Nämä laskelmat ovat hyvin karkeita, ja jokaista lukemaa voidaan perustellusti tarkentaa johonkin suuntaan. Selkeästi tarvitaan kuitenkin jotain muuta vaikutusta, jotta päästäisiin kansainvälisen valuuttarahaston arvioon siitä että julkiset investoinnit kasvattavat taloutta kolminkertaisesti.

Itse asiassa valuuttarahaston tutkimuksessa välitön vaikutus arvioida suurin piirtein tämän suuruiseksi. Kolmenkertainen vaikutus tulee vasta neljän vuoden kuluessa.

Lisävaikutus voi perustua kahteen asiaan:

  • Tehdään järkeviä julkisia investointeja, jolla kasvatetaan talouden tuotantokapasiteettia ja siten pitkällä aikavälillä nostetaan tuotantoa.
  • Alkuperäinen elvytys saa aikaan positiivisen kierteen jossa luottamus tulevaisuuteen kasvaa ja yksityiset toimijat ajan myötä kasvattavat menojaan enemmän kun mitä niiden (netto)tulot ovat kasvaneet.

Eli vaikutus riippuu joko siitä että tehdään oikeanlaisia investointeja, tai ns. ”luottamuskeijuun”. Vaikutukset ovat siten luonteeltaan epävarmoja, ja tilanteesta riippuen hyvin vaihtelevia.

Nämä laskelmat olettavat myös, että julkiset investoinnit eivät syrjäytä mitään muuta toimintaa. Investoinneista työllistetty työvoima ei muuten olisi tehnyt jotain muuta. Valuuttarahaston tutkimuksessakin nämä kertoimet koskevatkin vain heikon talouskasvun jaksoja. Noususuhdanteissa julkisten investointien kerroinvaikutus on pitkällä tähtäimellä käytännössä nolla.

Hyvä perusolettama onkin mielestäni, että julkisten menojen velanotolla rahoitettu lisääminen taantumissa kasvattavat tuotantoa suurin piirtein saman verran. Täystyöllisyyden vallitessa ei yhtään.

Kommentoin rajoitteita investointielvytyksille Suomessa ja euroalueella myös MarketNozen sivuilla Velkaelvytys ja luottoluokitus.

Advertisements

From → Suomi

8 kommenttia
  1. Vesa permalink

    Ainakin pääkaupunkiseudun rakennustoimialalla kerroinvaikutus on vielä selvästi arvioimaasi pienempi. Syynä tietysti se, että pääosa palkoista maksetaan ulkomaisille työntekijöille, jotka taas vievät pääosan nettopalkastaan kotimaahansa kuluttamatta sitä Suomessa.

    Jokin konsti olisi keksittävä, jolla kotimaista työvoimaa voitaisiin suosia. Kansantaloutemme kannalta olisi paljon terveempää, jos suomalaiset raksamiehet pääsisivät kortistosta töihin kasvattamaan kansantalouden kakkua. Nythän he oikeastaan työttöminä lähinnä syövät sitä.

  2. Matti Salonen permalink

    Hei Roger,

    Hyvä analyysi ja tärkeää valottaa eri lähteiden tuottamaa tietoa! Taloudellisen aktiviteetin lisääminen (yksityisen tai julkisen tahon toimesta) tuottaa aina tilanneriippuvaisesti tiettyjä vaikutuksia, joita ennalta ei voida täsmälleen tietää.

    ”Economic and financial systems are fundamentally different from those in the physical and natural sciences since the former are inherently stochastic in nature, as they result from the interactions of people, and thus pure deterministic models are unlikely to provide accurate representations of the data.”

    Ja niin, vakiot, mallit ja data ovat johdettu todellisuutta pyrkimään kuvaavien mittarien muodostamista yksinkertaistuksista, niiden kautta asioista keskustellessa unohtuu, että ne eivät ole todellisuutta, vaan pyrkivät oletusten varassa, puuttellisesti, vain kuvaamaan sitä.

    Kiitos kirjoituksesta!

  3. Talouselikko permalink

    En ole perehtynyt tähän IMF:n tutkimukseen, mutta ymmärtääkseni yleisellä tasolla nimenomaan tämänkaltaisessa taloustilanteessa julkisten menojen kasvattamisen oletetaan johtavan kuvattuu positiiviseen kierteeseen. Kyse ei kuitenkaan ole nk. ’luottamuskeijusta’, joka perustuu markkinoiden kuviteltuun positiiviseen reaktioon julkisen talouden näennäiseen vakauttamiseen pitkällä aikavälillä. Sen sijaan positiivinen kierre syntyisi siitä, että taloustilanne oikeasti muuttuu elvytyksen seuraksena ja ihmiset reagoivat tähän. Toisin sanoen ajatus lienee, että talouden toimijat kuvittelevat tulevaisuuden vastaavan nykyisyyttä. Tämä on varmasti järkevämpi oletus, kuin että markkinat kuvittelisivat tulevaisuuden vastaavan jotain poliitikkojen sanelemaan tulevaisuusvisiota.

    Itse uskoisin, että euroalueella voi fiskaalikerroin hyvinkin olla reilusti yhden yli, mutta Suomea tämä luultavasti ei koske. Tilanne tältäosin olisi nähdäkseni erilainen, jos meillä olisi markka edelleen käytössä.

  4. Kiitos kommenteista,

    Vesa,

    Todellakin ulkomaiset työntekijät ovat yksi syy siihen miksi osa rakennusinvestointeihinkin käytetystä rahoista valuu ulkomaille. En osaa sanoa onko tämä osuus pääkaupunkiseudun rakennusinvestoinnista suurempi kuin laskelmissa käytetty 30 prosenttia (kun huomioidaan mm. että ulkomaalaiset rakennustyöläisetkin kuluttavat osan tuloistaan Suomessa, ja rakennuksissa myös käytetään ulkomailta tuotuja tarvikkeita).

    En ole kovin innostunut ideasta suosia kotimaista työvoimaa. Vaurautemme taso perustuu merkittävältä osin siihen, että olemme erikoistuneet tuottamaan sen mitä osaamme parhaiten ja ostamme muilta sen mitä ne tekevät suhteellisesti paremmin. Ulkomaiset työntekijät ovat tämän myötä myös mukana rakentamassa meidän hyvinvointia.

    Korkeata palkkatasoa pystymme ylläpitämään ainoastaan jos keskitymme tekemään korkeasti tuottavaa työtä.

    Ongelma on tietysti jos suomalaisille rakennustyöläisille ei löydy niin tuottavaa työtä, että se oikeuttaa niiden korkeaan palkkatasoon. Palkkakustannukset antavat silloin työnantajille väärän signaalin.

    Helpoin tapa tarttua tähän ongelmaan on laskemalla palkkakustannuksia tuottavuutta vastaavalle tasolle. Parempi, mutta vaikeampi, tapa on nostaa suomalaisten työläisten tuottavuutta palkkoja vastaavalle tasolle.

    Talouselikko,

    Käytin tietoisesti ”luottamuskeijua” toisenlaisessa yhteydessä kun missä siitä yleensä keskustellaan.

    Se on mielestäni perusteltua koska kysymys tässä ei ole vaan siitä, että toimijat kuvittelevat tulevaisuuden vastaavan nykyisyyttä. Sillä saadaan vaan alkuperäinen kerroinvaikutus – menot nousevat suhteessa tulojen nousuun. Moninkertainen vaikutus saadaan siitä, että toimijat uskovat elvytyksen aikaansaaman positiivisen kehityksen jatkuvan.

    Tällainen positiivinen kierre joka vahvistaa elvytyksen suoran vaikutuksen on toki mahdollinen ja jopa todennäköinen. Tämän vaikutuksen kokoa on kuitenkin hyvin vaikeata arvioida ja on varmasti tilanteesta riippuen hyvin vaihteleva.

    IMF:n tutkimuksen mukaan vaikutus on myös riippuvainen julkisten investointien tehokkuudesta, mikä viittaa siihen että moninkertainen vaikutus tulisi ainakin osittain myös tuotantokapasiteetin kasvusta.

    Olen samaa mieltä siitä, että on todennäköisempää, että elvytystoimet saavat luottamuksen paranemaan kun julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet. Elvytystoimet suoraan vahvistavat taloutta kun julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet lähtökohtaisesti heikentävät talouden aktiviteettia.

    Etenkin on erittäin epätodennäköistä, että luottamus vahvistuu niin paljon kun julkista taloutta tasapainotetaan että se kumoaisi suoran negatiivisen vaikutuksen talouskasvuun.

    Jos meillä olisi oma valuutta, voisimme elvyttää myös rahapolitiikalla. En sen sijaan ymmärrä miksi se kasvattaisi fiskaalikerrointa. Päinvastoin velkaelvytys silloin herkemmin nostaisi suomalasten kotitalouksien ja yritysten maksamia korkoja mikä jarruttaisi yksityistä kysyntää.

  5. TNE permalink

    Ei tarttis laskeskella ulkomaille valuvia rahoja niin tarkkaan kun velkaelvytys tehtäisiin koko Euroalueella, siihen alkaisi olla jo huutava tarve kun työllisyyskehitystä seuraa etenkin nuorten keskuudessa. Saksa vaan katsoo omaan napaansa, missä se yhteinen Eurooppa-projekti on ?

  6. Matti permalink

    ”Saksa vaan katsoo omaan napaansa, missä se yhteinen Eurooppa-projekti on ?”

    Kaikki hyvä tulee ajallaan… heh..?

    Ensimmäinen vaihe on velan vähentäminen, toinen on austeriteetti politiikka, kolmas on tulonsiirrot ja neljäs on velan monetisointi. Kaikki vaikuttavat osaltaan ”delevering prosessiin” mutta erilailla talouskasvuun ja inflaatioon. Jotta tästä sekasotkusta päästäisiin irti tarvitaan prosessin kaikkia vaiheita hyvässä balanssissa. Nyt tasapaino uhkaa heilahtaa niin, että prosessista tulee ruma.

  7. Kiitos jälleen kommenteista,

    Tosiaan laskelmat näyttäisivät erilaisilta, jos tarkastellaan koko euroalueen näkökulmasta.

    Yritykset vähentää velkaa ja siihen liittyvä austeriteetti-politiikka on perusongelma. Se voi yksittäiselle toimijalle tai maalle olla järkevä ratkaisu mutta yleisenä toimintasääntönä mahdotonta toteuttaa.

    Turha toistaa itseäni.

    Kirjoitin tästä jo lähes viisi vuotta sitten;

    http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/emme-kaikki-voi-olla-nettosaastajia/

    ja erityisesti Saksasta ja euroalueen päättäjien kyvyttömyydestä nähdä kokonaisuutta viime vuonna

    http://www.taloustaito.fi/Teemat/TT-Blogi/Blogit-2013/Euroalueen-vientivetoisen-kasvustrategian-mahdottomuus

    /

  8. Janne permalink

    Parahin Roger,

    Tämä ei liity kirjoitukseesi mutta haluaísin kommenttisi:

    Olli Rehn kertoi radion ykkösaamussa muutama minuutti sitten että Suomi on harjoittanut euroopan elvyttävintä politiikkaa monta vuotta ja silti on taantumassa. Siksi mikään elvytys nykytilanteessa ei auta Suomea vaan tarvitaan ”rakenteellisia uudistuksia”.

    Suomi on leikannut menojaan miljardeilla ( kuinka monella? oma käsitys vähintään 5 ) viime vuosina ja korottanut melkein kaikkia mahdollisia veroja. Julkisia investointeja ( muutakuin täysin pakolliset ) ei myöskään ole tehty. Voisitko selittää kuinka tämä voi olla elvyttävää politiikkaa? Minun järkeni ei siihen pysty joten haluaisin ammattilaisen mielipiteen kun Rehniltä asiasta ei pääse kysymään. Kiitos ja hyvää viikonloppua!!

    Janne

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s