Mikä ratkaisee Suomen talouden kohtalon 2014?
Mikä on tärkein tekijä, joka määrää toteutuvatko toiveet Suomen talouden kasvusta 2014? Maltillisen tupon vaikutus Suomen kilpailukykyyn? Hallituksen säästötoimien vaikutus kulutukseen?
Ei kumpikaan. Suomi on pieni avoin viennistä riippuvainen talous, jota kansainväliset suhdanteet heiluttavat. Yli 80 prosenttia vaihtelusta Suomen talouden vuotuisessa kasvussa voidaan selittää euroalueen talouskasvulla.
Alla oleva kuva osoittaa selkeästi miten tiiviisti Suomen ja euroalueen talouskasvu seuraavat toisiaan.
Olen piirtänyt Suomen ja euroalueen BKT:n kasvun eri skaalalla. Prosentti euroalueen kasvussa vastaa siten tässä kuvassa kaksi prosenttia Suomen talouden kasvussa. Suomen talous on selkeästi ollut suhdanneherkempi kuin eurotaloudet keskimäärin. Kun suhdanteet huononevat Suomella menee muita maita heikommin. Noususuhdanteissa Suomella menee keskiarvoa paremmin. Tämä selittyy ennen kaikkea siitä, että Suomen talouden kasvua ajaa poikkeuksellisen suhdanneherkkä vientisektori.
Viime vuoden Suomen talouden taantuma meni melko täydellisesti euroalueen suhdanteiden laatiman käsikirjoituksen mukaan.
On siten aika vaikeata syyttää hallitusta viime vuoden taantuman syvyydestä.
Viime vuoden taantuma ei siten myöskään ole mikään todiste talouden kilpailukyky-ongelmasta.
Suomen talouspolitiikka ja kilpailukyky ovat toki tärkeitä pitkän aikavälin talouskasvun kannalta. Talouspolitiikan linjauksissa tai kilpailukyvyssä muutokset vuodesta toiseen kuitenkin useimmiten ovat niin pieniä, että niiden vaikutus jää kansainvälisten suhdanteiden varjoon.
Talouspoliittisten toimien vaikutusta voi korkeintaan nähdä siinä, pärjääkö Suomen talous paremmin tai huonommin kuin kansainvälisten suhdanteiden perusteella voitaisiin olettaa. Sanon korkeintaan, koska moni muukin tekijä tietysti vaikuttaa talouskasvuun.
Jos haluamme tietää minne Suomen talous menee tänä vuonna, katseita on kuitenkin syytä siirtää maamme rajojen ulkopuolelle. Siksi meillä on syytä huoleen siitä euroalueen luotonanto kaipaa yhä piristystä.
Roger Wessman 
”Yli 80 prosenttia vaihtelusta Suomen talouden vuotuisessa kasvussa voidaan selittää euroalueen talouskasvulla.”
Euroalueen osuus Suomen viennistä taitaa olla noin 30 %, muun maailman 70 %. Siten em. väite tuntuu yliampuvalta. Suurimmat vientimaamme ovat Ruotsi ja Venäjä, joiden talouskasvu on tietysti osittain riippuvainen euroalueen kasvusta.
Luotonanto kaivannee piristystä, mutta ennen kaikkea Suomi (ja koko euroalue) kaipaa euron devalvoitumista, eli EKP:ltä ja poliitikoilta voimallisempia toimia käynnissä olevassa valuuttasodassa.
Nuo kohdat, joissa käyrät ovat kaukana, lienevät hetkiä, joina globaali talous ei korreloinut hyvin EU:n kanssa. Siis tuo 80 % ei ole kokonaan kausaliteettia vaan osittain epäsuoraa selitystä.
Silti, keskivertohallitus vaikuttaa kasvuun paljon alle 20 %. Huippuhallituksen suuret rakennemuutokset lisäisivät kasvua paljon enemmän ja vaikutus tuntuisi vielä 2020-luvulla.
Kiitos kommenteista.
Tilastollisesti 80 prosenttia Suomen BKT:n kasvun vaihtelusta voidaan selittää euroalueen talouskasvulla.
Olette tietysti aivan oikeassa, että tämä ei kerro yhtä vahvasta syy-yhteydestä. Merkittävä osa selityksestä on se, että muut tekijät kuten Euroopan ulkopuolisten talouksien kasvu heiluttavat sekä euroalueen että Suomen talouden kasvua.
Keskeinen pointtini on kuitenkin se, että selitykset kasvun heilahteluille pääosin tulevat Suomen ulkopuolelta. Tästä vahva yhteys kertoo (jollei usko, että Suomi heilauttaa euroalueen talouskasvua).
En ole niinkään vakuuttunut siitä, että poikkeamat selittyvät jaksoilla jolloin Euroalueen ja muun maailman talouskasvu olisi ollut huonosti korreloitunut. Eurokriisin aikana yhteys Suomen ja euroalueen kasvun välillä on ollut varsin tiivis.
Vaikka vain 30 prosenttia meidän viennistä menee euromaihin, euroalueen talouskehitys on kuitenkin tätä tärkeämpi, koska se vaikuttaa myös muiden Suomen kauppakumppaneiden talouskasvuun.
Toki hallitus voisi toimillaan vaikuttaa talouskasvuun enemmän. Hyvä hallitus nostaisi talouden kasvua yli suhdanteiden. Sen sijaan hyvä hallitus ei toimillaan aiheuttaisi enemmän heilahtelua talouden kasvussa, joten talouden kasvun vuosittaisia vaihteluja selittävänä tekijänä Suomen hallituksen toimet pysyisivät hyvänkin hallituksen aikana rajoitettuna tekijänä
Tulisiko Suomen (hallituksen) pyrkiä heikentämään tätä korrelaatiota?
Kilpailukyvyn suhteen toiset käyräthän näyttävät, kuinka kilpailijamaamme kuten Saksa ja Ruotsi ovat pystyneet nopeampaan palautumiseen kuin Suomi.
Muistuttaa muuten mikropuolella Chryslerin tarinasta, sehän yrityksenä aina pärjäsi huipuilla hyvin ja laaksoissa huonommin kuin samoin yhdysvaltalaiset kilpakumppaninsa Ford ja General Motors. Chrysler myytiin jo paljon ennen näiden toisten romahdusta Mersulle koska vuoristoratameno oli liian kovaa. Mikä on Suomen kohtalo jos korrelaatio pysyy tuollaisena?
Erittäin hyvä kysymys,
Olisi hyvä jos Suomen talous olisi vähemmän suhdanneherkkä, Oleellista ei ole se, että talous heiluu kansainvälisten suhdanteiden mukana (sitä ei voi välttää) vaan kuinka rajuja heilahtelut ovat. (Tilastotermeillä varianssin pienentäminen on tärkeämpää kuin korrelaation)
Mitä hallitus voisi tehdä sen hyväksi on harkitsemisen arvoinen kysymys, johon minulla ei ole lyhyttä vastausta. Ainakin suhdanteita vahvistava politiikka, jossa veroja korotetaan taantumavuosina ja alennetaan kun taloudessa menee hyvin, pitäisi välttää.
Sinällään toimiminen suhdanneherkällä alalla ei välttämättä ole yritykselle tai maalle huono asia, kunhan vaan hyvien vuosien voitot riittävät kompensoimaan huonojen vuosien tappiot – ja omaa pääomaa on tarpeeksi kestämään huonojakin vuosia,
Kansantalouden kannalta tämä kai tarkoittaa, että niin kauan kun meidän vienti on eritysien suhdanneherkkä meillä on muita suurempi tarve pitää velkaantuminen kurissa ja hyvinä vuosina kasvattaa puskuria,
Kilpailukyvystä päättelemiseen tarvitaan todellakin toisenlaisia käppyröitä. Ilman muuta Suomen kilpailukyky on heikentynyt suhteessa Ruotsiin ja Saksaan viimeisen vuosikymmenen aikana.
Kyllähän hallitus voi vaikuttaa hyvinkin paljon kokonaisykysyntään ja talouskasvuun halutessaan. Oman keskunpankin puuttuminen toki rajoittaa näitä mahdollisuuksia.
Holappa ja Ahokas ovat käsitelleet aihetta laajasti blogissaan (http://rahajatalous.wordpress.com/).
Olen aivan samaa mieltä siitä, että hallitus voi vaikuttaa paljon kokonaiskysyntään. Hallituksen toimet voisivat muuttaa perinteistä yhteyttä maailmantalouden suhdanteiden ja Suomen talouskasvun välillä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Osa Suomen talouden suuresta suhdanneherkkyydestä selittyy sillä, että Suomessa aktiivinen politiikka on perinteisesti ollut suhdanteita vahvistava. Eli taantumissa vajeiden kaventamiseksi on veroja nostettu ja menoja leikattu. Noususuhdanteissa päinvastaisilla toimilla on vahvistettu talouskasvua.
Nykyistä hallitusta voi siten toki syyttää siitä, että se on noudattanut samaa vanhaa kaavaa, eikä päinvastoin aktiivisilla toimilla lieventänyt taantumaa.