Kyllä, EKP:n toimet vaikuttavat tehoavan

EKP:n viesti eilen, että joulukuussa on aika tarkista pitäisikö elvytystoimia entisestään vahvistaa sai osakemarkkinoilla aikaan nousupyrähdykseen. Epäilyt toimien vaikutuksesta ovat kuitenkin vahvoja, kun inflaatio edelleen euroalueella on olematonta. Talousluvut antavat kuitenkin tukea käsitykselle, että EKP:n toimet ovat alkanet purra. Talouden kasvuun toimet vaikuttavat merkittävällä viiveellä, ja inflaatio laahaa yleensä talouskasvua jäljessä joten toimien täyttä vaikusta saadaan vielä odottaa.

Luotonanto ja rahan määrän kasvu lupaavia

Vastoin monien epäilyjä siitä ettei ”narulla voi työntää”, luotonanto on hivenen piristynyt sen jälkeen kun EKP viime vuoden keväällä aloitti rahapolitiikan keventämisen pitkä-aikaisilla lainaoperaatioilla pankeille. Euroalueen pankkien luotokanta on tänä vuonna kääntynyt kasvuun. Espanjassa toki edelleen luottokanta on laskenut, mutta laskun hidastuminen jo tarkoittaa, että enemmän rahaa jää velanhoidon jälkeen kulutukseen ja investointeihin.

Rohkaisevaa on myös, että yritysten ja kotitalouksien heti käytettävissä olevan rahan määrän (M1 = käteinen + käyttelytilit) kasvu on selkeästi kiihtynyt. Tämä heijastaa kasvaneen luotoannon lisäksi siitä, että korkojen laskun myötä rahojen sitominen pidempiaikaisiin korkosijoituksiin ei nyt houkuttele. Historiallisesti yleensä rahojen kasautuminen käyttelytileille on kohtuullisen luotettavasti ennakoinut talouskasvun kiihtymistä, kun rahoille ennen pitkää on löytynyt käyttöä.

Viennissä nousua

Euroalueen vientitulojen kasvu on tänä vuonna kiihtynyt vaikka maailmankaupan kasvu onkin hidastunut. Tätä on tietysti edesauttanut, että EKP on toimillaan auttanut heikentämään euroa muita valuuttoja vastaan. Euroalueen vienti on kasvanut viime neljänneksinä maailmankauppaa vahvemmin. Tätä ei ole nähty sitten vuoden 2012, jolloin euro myös oli heikentynyt.

Euro on nyt tosin pohjalukemistaan hivenen vahvistunut, joten heikentyneen euron antama tuki on alkanut hiipua.

Kotimarkkinatkin kiihtyneet

Euroalueen talouskasvu on kiihtynyt, eikä tämä suinkaan ole johtunut ainoastaan viennin vedosta. Sekä kulutuksen että investointien kasvu on vahvistunut. Yksinään ne ovat viimeisen vuoden aikana nostaneet euroalueen BKT:ta parilla prosenttiyksiköllä. Jarruna on ollut heikko varastokehitys, mikä on lupavaa talouden jatkuvaa kasvua ajatellen.

Euroalueen talouselämän luottamus vahvistui syyskuussa vahvimmilleen yli neljään vuoteen. Tämä ennakoi talouskasvun edelleen vahvistuvan.

Inflaatiossakin kohenemista

Koska hinnat reagoivat talouskasvuun viiveellä, ja talouskasvu on vielä ollut maltillista ja korkea työttömyys pitää hintapaineet kurissa ei ole syytä odottaa, että vielä kovin jyrkkää käännettä inflaatioluvuissa olisi nähty. Kuitenkin näissäkin on pieni positiivinen käänne. Inflaation hidastuminen on taittunut, ja poislukien energian hinnan uudelleen kiihtynyttä laskua inflaatio on jopa hivenen tänä vuonna kiihtynyt.

On toki mahdotonta varmuudella sanoa miltä osin piristyminen johtuu EKP:n toimista ja miltä osin esimerkiksi öljyn hinnan laskusta tai siitä, ettei finanssipolitiikka enää olla kiristetty yhtä paljon kuin edeltävinä vuosina. Yhtä kaikki talousluvut ovat kehittyneet juuri sillä tavalla kun mitä oltaisiin odotettu, jos EKP:n toimilla olisi ollut vaikutusta.

Vaikka kehitys on mennyt positiiviseen suuntaan, edelleen talouden tilanne ei vieläkään ole läheskään tyydyttävä. Siten perustelut miettiä keinoja vahvistaa elvytystä ovat vahvoja, etenkin kun viennistä ja öljyn hinnan laskusta saatava apu nähtävästi tulee heikkenemään.