Skip to content

Talouden ennustemallit ja palkkojen alennus

by : 11.11.2014

Suomalaisten palkkojen lasku vahvistaisi työllisyyttä. Ei valtavasti, mutta tuntuvasti. Tähän aikaisemmassa kirjoituksessa esittämääni arvioon löydän tukea Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT:n) Eero Lehdon ja Markku Lehmuksen viime vuonna julkaistusta kirjoituksesta Palkkojen alentamisesta ja sen vaikutuksista jossa verrataan Suomen Pankin ja PT:n makromallien antamia arvioita. Kirjoittajat tosin tulevat toiseen johtopäätökseen, mutta mielestäni heikoilla perusteilla.

Suomen Pankin mallin mukaan prosentin palkkojen lasku kasvattaisi työllisyyttä 15.000, PT:n mallin mukaan tilapäisesti 6000 mutta pitkällä tähtäimellä vain 3000 lla. Toisella tavalla ilmaistuna Suomen Pankin mallin mukaan prosentin palkkojen lasku kasvattaisi työllisyyttä 0,6 %:illa, PT:n mukaan runsaalla 0,1-0,2 %:illa. Nämä luvut työllisyyden palkkajoustosta ovat samaa suuruusluokkaa kuin ne mitä mainitisin edellisessä kirjoituksessani (Fiskaalinen devalvaatio).

Kaikki taloutta kuvaavat mallit ovat vääjäämättä yksinkertaistuksia, jotka perustuvat oletuksin talouden toiminnasta. Tulokset eivät siten ole sen parempia kuin niihin sisälle rakennetut oletukset.

Lehdon ja Lehmuksen mukaan Suomen Pankin mallissa ei odoteta palkkojen laskulla olevan negatiivisia vaikutuksia kotimaiseen kulutukseen. Tästä syystä malli yliarvioi työlisyyttä parantavan nettovaikutuksen.

PT:n mallin arvio pitkäaikaisista vaikutuksista puolestaan näyttää liian synkältä: Työllisyyttä parantava vaikutus oudosti hiipuu ajan myötä. itse odottaisin että vaikutus työllisyyteen olisi suurempi pitkällä kuin lyhyellä tähtäimellä. Uusien työpaikkojen luominen ei käy hetkessä

Esitetty perustelu on, että hinnat sopeutuvat viiveellä palkkojen laskuun jolloin reaalipalkat vastaavasti nousevat. Yleensä reaalipalkkojen nousu heikentää työllisyyttä koska se nakertaa kilpailukykyä, mikä nähtävästi heijastuu mallissa. Kun reaalipalkkojen nousu tässä tapauksessa johtuu siitä, että suomalainen hintataso laskee viivästettynä reaktiona nimellispalkkojen laskuun kilpailukyky päinvastoin vahvistuu.

Hintojen hidas sopeutuminen pikemmin puoltaa sitä, että työllisyys paranee enemmän pitkällä tähtäimellä. Kun hintataso laskee palkansaajien ostovoima toipuu jonkun verran ensi sokista. Siten palkkojen laskun kotimaista kysyntää pienentävän vaikutuksen pitäisi heikentyä ja nettovaikutus työllisyyteen vahvistua.

Toki malleissa on varmasti muitakin puutteita. PT:n tutkijat kiinnittävät huomiota siihen, että normaaliolosuhteita kuvaamaan rakennetut mallit eivät välttämättä osu oikein syvän taantuman olosuhteissa. Ne spekuloivat sillä, että palkkojen laskun työllisyyttä vahvistava vaikutus olisi nyt heikompi.

Perustelut näille spekulaatioille jäävät kuitenkin hämäriksi, kun puhutaan yksinomaan suomalaisten palkkojen laskusta. Esimerkiksi se, että korot eivät voi laskea reaktiona palkkojen laskuun kun korot ovat jo nollassa, ei muuta tilannetta. Palkkakehitys Suomessa tuskin euroalueen korkoihin muutenkaan vaikuta.

Vahvimpia perusteluja löytyy päinvastoin sille, että palkkojen laskun työllisyyttä kasvattava vaikutus on nyt suurempi, kun halukkaita työntekijöitä löytyy suhteellisen helposti. Vaikka palkkojen lasku aina kannustaa työnantajia palkkaamaan lisää, tällä ei ole vaikutusta työllisyyteen jos työntekijöitä ei löydy.

Advertisements

From → Suomi

16 kommenttia
  1. Erinomainen kirjoitus! Luultavasti nuo makromallit ovat lähimpänä empiiristä evidenssiä, mitä koko taloutta koskevista palkkojen alennuksista on saatavilla (empiirisyys tulee siis siitä, että mallit on kalibroitu vastaamaan havaittua todellisuutta). Sitä jäin pohtimaan, että mikä se politiikkatoimenpide dynaamisessa taloudessa ja makromalleissa oikeastaan on? PT:n jutussa puhutaan prosentin alennuksesta suhteessa ”perusuraan”. Ajatellaan, että steady statessa palkat kasvavat työn tuottavuuden kasvun mukaan ja oletetaan, että se on kaksi prosenttia vuodessa. Tarkoittaako prosentin palkanalennus suhteessa perusuraan tässä sitä, että tänä vuonna palkat kasvavatkin vain prosentin ja siitä eteenpäin taas kaksi prosenttia vuodessa?

  2. Kiitos kommentista,

    Ymmärtääkseni juuri näin; Eli jos PT:n laskelmissa perusura on palkkojen kahden prosentin nousu vuodessa niin tässä vertaillaan työllisyyden kehitystä tilanteessa, jossa palkat ensimmäisenä vuonna nousee prosentin ja toisena vuonna kaksi prosenttia, perusuraan.

    Veikkaisin että mallit tuottaisivat suurin piirtein saman tuloksen jos perusurana pidettäisiin palkkojen nollakorotuksia, ja tätä verrattaisiin prosentin palkkojen laskuun ensimmäisenä vuonna jonka jälkeen palkat pysyisivät muuttumattomana seuraavana vuonna.

    Tämä tietysti herättää kysymyksen onko yhteys lineaarinen. Onko palkkojen laskulla suurempi vaikutus kuin pelkästään pienempi palkkojen nousu? Onko palkkojen lasku kvalitatiivisesti eri asia, joka esimerkiksi horjuttaa luottamusta ja siten kulutusta enemmän?

    Tästä voidaan lähinnä spekuloida, kun empiirisiä kokemuksia tästä ei paljoakaan ole.

  3. Palkkaleikkausten vaikutusta voisi varmaankin helpoiten tarkastella Irlannin avulla. Irlannissahan julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja leikattiin aika tuntuvasti. Yksityisellä sektorilla palkat muistaakseni laskivat hieman vuoden 2009 alun tasosta hieman vuoteen 2013 mennessä. Irlannissa työttömyys on laskenut, mutta vertailukohtana se on Suomen kannalta hieman hankala koska merkittävä osa työttömyyden vähenemisestä Irlannisa on seurausta maasta muutosta, työpaikkojen määrän kasvu ei ole ollut läheskään niin vakuuttavaa kuin työttömyyden muutoksesta voisi kuvitella.

    Mikäli siivoaisi muuttoliikkeen pois tarkastelusta ja katsoisi vain CSO:n (Irlannin tilastokeskus) lukemia työpaikoista, niin palkkatason laskun vaikutusta voisi ehkä arvioida Irlannin esimerkin avulla. Tosin Irlannin käyttäminen vertailukohtana on ongelmallista myös siksi, että Irlannin tapauksessa talouslukemat ovat ainakin jonkin verran vääristyneitä.

  4. Matti Salonen permalink

    Hei Roger,

    ”Kaikki taloutta kuvaavat mallit ovat vääjäämättä yksinkertaistuksia, jotka perustuvat oletuksin talouden toiminnasta”

    Tämä ei ole näin yksiselitteistä. Itseasiassa taloustieteen metodologisessa/filosofisessa keskustelussa harvoin malleille annetaan yksinkertaistuksen rooli. Mallit ovat ideaalimaailman kuvauksia, joista voidaan tiettyyjen päättelymenetelmien avulla tehdä ”hyppäys” reaalimaailmaan. Yksinkertaistus on eri asia kuin ideaalimaailma, ja tämä on olennainen ero ymmärtää kun arvioidaan tutkimuksen tuottamaa tietoa (eli juuri sitä hyppäystä ideaalista todelliseen).

    Mallit kuvaavat siis lähinnä ”as if” käyttäytymistä. Sama logiikka koskee juuri myös ns. perusoletuksia talouden toiminnasta, sillä nämä liittyvät juuri ideaalimaailman dynamiikkaan (first set of assumptions). Esim. Yksilöt käyttäytyvät as if olisivat rationaalisia.

    Asiaa voi lähteä lukemaan mm. tästä lähteestä:

    Sugden, Robert (2000): ”Credible Worlds: The Status of Theoretical Models in Economics”, Journal of Economic Methodology, vol. 7, no. 1, pp. 169-201.

  5. Kiitos kommenteista,

    Tyhmyri,

    Tosiaan Irlanti on niitä harvoja maita, jossa palkkoja on merkittävästi alennettu ja antaa siten mahdollisuuden tutkia vaikutuksia.

    Haasteena on tietysti lisäksi, että emme voi tietää miten työllisyys olisi kehittynyt ilman palkkojen laskua jolloin emme varmuudella voi sanoa mikä on ollut palkkojen laskun vaikutus työllisyyteen. Eli johtopäätäösten tekemiseen vaaditaan lukujen tarkka analyysia,

    Matti,

    Tarkoitin vain sitä, että mallit ovat vääjäämättä yksinkertaisempia kuin todellisuus, eivätkä siten voi huomioida esimerkiksi kaikkia tekijöitä, jotka määräävät sitä miten palkkojen lasku vaikuttaa työllisyyteen.

    Oletko tästä eri mieltä?

    • Matti Salonen permalink

      Hei,

      Kiitos tarkennuksesta. En ole tästä eri mieltä.

      Mutta tärkeää huomata ero yksinkertaistuksen (kuin karttakuva kaupungista) ja yksinkertaisemman välillä. Yksinkertaistus nimittäin viittaa siihen, että se sisältää jotakin todellisuuden osia vain tiiviimmässä ja pelkistetymmässä muodossa. Mitä esimerkiksi Sugden tarkoittaa ideaalimaailmalla poikkeaa tiedontuoton kannalta oleellisesti ns. yksinkertaistuksesta.

      Metodologisella tasolla malleja arvioidessa tulisi siis pohtia tutkimusasetelmaa arvioiden sitä, miten siirtyminen kokonaisuudessa ideaalimaailmasta todellisuuteen onnistuu, mm. juuri sen kautta mitkä tekijät otetaan huomioon, maillien oletusten tuottamat rajoitukset ja vaikutukset jne, eli mallin ideaalin tuottamien prosessien sopivuus todelliseen maailmaan.

      Esim. liittyen (hyvään) kirjoitukseesi palkkojen laskusta ja työllisyydestä, mallin osatekijät (kausaaliset prosessit, dynamiikka) eivät ole johdettu ja yksinkertaistettu todellisuudesta, vaan ne ovat ideaalissa maailmassa kuvattu prosessi, jonka avulla pyritään tutkimaan ilmiötä.

  6. Katsoin pikaisesti Irlannin lukuja. Palkkojen alennusten vaikutus työllisyyteen vaikuttaisi vähintäänkin kyseenalaiselta eli hämmästyttävän vähäiseltä. Joten en ole suoraan valmis hyväksymään väitettä siitä, että työllisyys paranisi selvästi palkka-alella.

    Irlannin luvuista pitää joka tapauksessa siivota maastamuutto sekä veronkierron aiheuttama kansantalouden kirjanpidon vääristymä.

    Toisaalta myös Irlannissa nimellispalkkojen alentaminen on tuottanut merkittäviä ongelmia nominaalisten sitoumusten osalta. En usko, että moinen ongelma olisi Suomessa sen vähäisempi.

  7. En ole itse ehtinyt analysoida Irlannin lukuja, joten en osaa ottaa noihin väitteisiin kantaa. Muutama kysymys kuitenkin herää:

    Miten olet päätynyt tuohon johtopäätökseen, eli millä tavalla olet arvioinnut sen, miten työllisyys olisi kehittynyt ilman palkkojen laskua?

    Mistä päättelet, että Irlannissa nimellispalkkojen alentaminen on tuottanut merkittäviä ongelmia nominaalisten sitoumusten osalta? Eli miten erottelet velkojen hoito-ongelmaa joka johtuu työttömyyden kasvusta ja varallsuusarvojen laskusta siitä joka johtuu palkkatason laskusta?

    Selvää on toki että irlannin deflaatiokierre on aiheuttanut suuria ongelmia maalle joka näkyy työllisyysluvuissa ja luottohäiriöinä, joita ei olisi ollut, jos maa olisi voinut devalvoida valuuttansa. Kysymys on lähinnä onko palkkojen lasku vaimentanut vai vahvistanut näitä ongelmia.

  8. Tietääkseni monilla, jotka eivät menettäneet työtään, mutta kokivat palkkojen leikkauksen, on ollut vaikeuksia selvitä nominaalisista sitoumuksistaan. Tämä taas näkyy ongelmia muun muassa asuntovelkojen hoidossa. Tekemättä mitään vakavampia skenaarioanalyysejä väittäisin, että nuo ongelmat ovat voimistuneet palkka-alen vuoksi verrattuna devalvoituun valuuttaan.

    Irlannissa käsittääkseni pankit ovat hyväksyneen omaisuusarvojen laskun (vakuusarvo) jos lainaa on hoidettu. Mutta Irlannissa nominaaliset vastuut eli asuntolainat olivat ennen kriisiä ns tapissaan. Sen vuoksi pienikin nimellisten ansoiden lasku saattoi laukaista negatiivisen kierteen.

    Yritän katsoa josko sopivaa dataa löytyisi julkisista lähteistä.

  9. n.n permalink

    Niin, täältä naapuripöydästä ajattelen tähän väliin ääneen että noin teoriassahan on aivan tarpeetonta teoretisoida käytettävissä olevien tulojen muutosten vaikutuksesta toteutuneeseen kulutukseen.

    Asiahan olis ihan evidence based selvitettävissä tilastollisesti aineistosta jossa sample on ihan mukavan kokoinen, ja aikasarjaakin olis jo muutamien vuosien verran.

    Sehän olis melko ideaalinen mikroteoreettinen pohja makromallille.

    Saattaa olla että otan lähipäivinä yhteyttä herroihin Tyhmyri&Wessman, spostitse tai puh.

    • Matti Salonen permalink

      Tämä ”muutaman vuoden” tilastomateriaalin käyttö tutkimaan ilmiötä muuten kuin historiallisena case-studyna on usein kohtaamani virhe sosiaalitieteilijöillä (taloustiede, political science jne). Taloudelliseen järjestelmään eivät determistiset mallit sovi, ainakaan ilmiötä ei pysty mitenkään ”yleistieteellisesti ja universaalisti selvittämään”

  10. n.n permalink

    Niin siis mähän odottaisin löytäväni korkeintaan grangerin, ehkä. Ei mistään mallista tosiaan ole kyse.

  11. ”Käytettävissä olevien tulojen muutosten vaikutuksesta toteutuneeseen kulutukseen” ei varmastikaan ole mikään vakio funktio jota voidaan tutkimuksella selvittää. Matin esittämät duubiot ovat siinä mielessä perusteltuja. Varmasti asioita voidaan kuitenkin valoittaa empiirisellä tutkimuksella,

    Ei ole mitään syytä olettaa että yhteys olisi täsmälleen sama eri maissa, tai että se edes samassa maassa pysyisi vakoina yli ajan. Toisaalta empiiristen havaintojen perusteella tehty arvio on kuitenkin parempi kuin täysin hatusta vedetty arvio.

    Sudenkuoppia on kuitenkin matkalla ja täytyy jonkun verran teoretisoida, jotta saataisiin mielekäs kysymyksenasettelu tutkimuksessa.

    Tulojen vaihtelu muodostuu monesta eri tekijöistä joiden vaikutus kulutukseen voi olla erilainen. Esimerkiksi jos tulot yhtenä kuukautena kasvavat siitä syystä, että vuosittainen bonus tai veronpalautus maksetaan sinä kuukautena, vaikutus sen kuukauden kulutukseen on todennäköisesti suhteellisen pieni. Sen sijaan palkkojen lasku todennäköisesti heijastuu paljon vahvemmin kulutukseen, koska palkansaaja näkee tämän pysyvänä muutoksena joka vaati muutosta käyttäytymisessä.

  12. Matti Salonen permalink

    Hyviä huomioita Roger!

    Mielestäni koko aiheen (=nimellispalkkojen laskun vaikutukset x ja y) tutkiminen on huomattavan vaikeata menneisyyden kehitykseen liittyen (ja tietenkin mahdotonta tulevaisuuteen liittyen).

    Esim. onko Irlannissa palkkojen alentuminen syy vai seuraus huonosta talouskehityksestä? Miten voimme eksaktisti eritellä palkkojen, nousun tai laskun, vaikutuksen taloudelliseen kehitykseen tai irroittaa sen edes siitä, kun taloudelliseen toimeliaisuuteen vaikuttavat lähes kaikki tekijät yhteiskunnassa?

  13. n.n permalink

    Paljon kai riippuu aineiston koosta ja laadusta.
    Esim tämän tyyppinen, muutaman vuoden käytössä ollut sovellus:

    http://meniga.com/meniga-pfm-solution/

    tuottaa eksaktia aineistoa.
    Tohon liittyvistä ongelmista huolimatta toi on mielestäni erittäin kiinostavaa minkäkokoista ja -laatuista aineistoa tuo saattais tarjota. Kun toi vielä lienee rakennettu mahdollisimman joustavasti käsiteltäväksi.

    Ja tulokulma mistä tähän osuin oli toistaiseksi tosiaan vain tuon tarkastelu miten yksittäisen kuluttajan KOT muutokset ja kulutus jne korreloivat. En toistaseksi sen pidemmälle ajatellut.

  14. Hei,

    Aineisto voi ehkä olla eksaktia(eli antaa tarkkaa tietoa siitä miten paljon rahaa otannassa olevat kuluttajat ovat tililtään kuluttaneet ja miten paljon palkkaa ovat saaneet).

    Arvio siitä miten palkkojen muutos vaikuttaa kulutukseen ei kuitenkaan voi olla eksakti, koska monet muutkin tekijät (kuten esimerkiksi taantuman herättämä epävarmuus) vaikuttavat kulutukseen.

    Vaikka tulokset eivät ole eksakteja voimme toki saada lisävalaistusta palkkojen laskun vaikutuksesta kulutukseen vertailemalla esimerkiksi kuluttajia joiden palkat ovat laskeneet kuluttajiin joiden palkat samana aikana eivät ole laskeneet. Voimme tarkastella mikä osuus kulutuksen laskusta on tullut työpaikkansa menettäneistä, ja mikä osuus tulee siitä, että kuluttajat supistavat kulutustaan sen jälkeen kun niiden palkat ovat laskeneet jne.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s