Skip to content

Saksan uudistukset ja palkkojen nosusu

by : 10.3.2015

Kirjoitin perjantaina päivityksen siitä, että Saksan talous on ajautumassa uusille urille: ”Kasvavan työvoimapulan myötä teollisuuden voittokulku on takana, ja nyt on kotimarkkinoiden juhlan aika”. Vaikka pidän palkkojen nousua nyt hyvänä asiana, se ei tarkoita että edellisen vuosikymmenen työmarkkinauudistukset, jotka mm jarruttivat palkkojen nousua, olisivat olleet huono asia. Palkkojen nousu nyt, ja teollisuuden nousun hyytyminen, ei tarkoita että uudistuksien tuomaa hyötyä nyt murrennetaan.

Työmarkkinoiden kasvava joustavuus ei tarkoita sitä, että palkkoja pidetään alhaisina. Tehokkaasti toimivilla työmarkkinoilla palkat sopeutuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan, jotta työvoimaa saataisiin tehokkaasti työllistettyä. Tässä Saksassa hyvin on onnistuttu. Työttömyys on (kansainvälisten standardien mukaan mitattuna) pudonnut alle viiden prosentin. Gerunemplwagesmar

Palkkojen nousu nyt ei tätä saavutusta uhkaa, siltä osin kuin se heijastaa työmarkkinoiden kireyttä. Kun työvoimasta alkaa olla pulaa on ihan oikein, että palkkojen nousu kertoo yrityksille, ettei työvoimaa kannata sitoa työhön, joka ei ole tarpeeksi tuottavaa.

Toki kasvavat palkkakustannukset nakertavat kilpailukykyä, ja jarruttaa vientiteollisuuden kasvua. Vientiteollisuuden kasvu ei kuitenkaan ole mikään itseistarkoitus. Päämääränä kai on kasvattaa hyvinvointia. Kun työvoiman saatavuus rajoittaa tuotantoa täytyy arvioida kasvatetaanko hyvinvointia enemmän tuottamalla suoraan kotimarkkinoita varten vai rahoittamalla vientituotannolla ostoka ulkomailta. Niin kauan kuin työvoimaa oli yllin kyllin tätä vastakkainasettelua ei ollut, vahvempi vienti oli yksiselitteisesti hyvä asia.

Voidaan tietysti kysyä, että jos nyt on järkevää kasvattaa kotimaista kysyntää, eikö olisi ollut järkevää jo aikaisemmin panostaa siihen. Ovatko saksalaiset turhaan pitäneet vyön liian kireänä, kotimaisen kysynnän heikkona ja siten vaihtotaseen voimakkaasti ylijäämäisenä?

Minulla ei ehdotonta vastausta tuohon kysymykseen ole. On kuitenkin ainakin yksi peruste sille, miksi ylijäämän ylläpitäminen aikaisempina vuosina on ollut järkevämpää kuin nyt. Aikaisempina vuosina – erityisesti ennen finanssikriisiä – muu maailma on ollut valmis maksamaan korkeampaa korkoa saksalaisten säästöistä. Nykyisellä korkotasolla investoinnit kotimaahan, tai kulutuksen kasvattaminen säästämisen sijaan, ovat suhteellisesti houkuttelevampia vaihtoehtoja.

Tosin siltä osin kun saksalaisten aikaisempina vuosina vaihtotaseen ylijäämällä rahoitetut sijoitukset Yhdysvaltain subrprime asuntolainoihin, Islantilaisten pankkien velkakirjoihin tai euroalueen velkamaihin luvatun koron sijaan ovat tuottaneet luottotappioita, vientivetoinen strategia ei ehkä sittenkään ollut kansakunnan vaurauden kannalta niin onnistunut. Tämä vielä vahvistaa perusteluja sille, että kasvun painopisteen siirtyminen kotimarkkinoille voi olla Saksalle hyvä asia.

Advertisements

From → Euroalue

2 kommenttia
  1. Kauko permalink

    Michael Pettis kirjoitti helmikuussa Ranskan maksamista sotakorvauksista Saksalle 1871-1873. Hän esittää kiinnostavia ja ajankohtaisia huomioita. Ensinnäkin, sotakorvaukset olivat massiivisia, lähes neljännes Ranskan silloisesta BKT:sta. Ranska kykeni kuitenkin keräämään tarvittavat varat helposti valtion velkakirjoilla, joille oli erittäin hyvin kysyntää. Kolmannes ostajista oli saksalaisia yksityisiä sijoittajia.

    Saksan valtio sai siis valtavan määrän rahaa, joka valui kaikenlaisiin huonoihin sijoituksiin, seurasi kupla, joka sitten puhkesi. Saksan teollisuuden kilpailukyky heikkeni. Kaiken kaikkiaan sotakorvauksista oli Saksalle todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Ranskan sotakorvaukset 1871-73

    Miten tämä liittyy nykyaikaan? Pettis selittää, että euron synnyn myötä Saksasta virtasi valtavasti pääomia mm. Espanjaan, joka sitten sijoitettiin kaikenlaisiin kohteisiin, kuten lentokenttiin. Espanjan valtio ei oikein voinut tehdä tälle mitään, koska ei voinut päättää rahapolitiikastaan, eikä esimerkiksi nostaa korkoja. Saksan valtio sen sijaan oli itsenäinen 1873, mutta se ei kyennyt estämään kuplaa ja kilpailukyvyn rapautumista.

    Pettis huomauttaa, ettei ole yhtä talouspolitiikan päättäjää nimeltä Kreikka, Espanja tai Saksa. Jokaisessa maassa on miljoonia päättäjiä. Nykyisissä euro-oloissa valtioilla on vähän keinoja hillitä kuumentunutta taloutta tai elvyttää lamaantunutta.

  2. Kiitos kommentista,

    On todellakin hyvä muistaa, että maat eivät ole olemassa taloudellisina päättäjinä. Ei ole olemassa ketään ”Saksaa” joka on päättänyt pitää talouden ylijäämäisenä, tai ”Espanjaa” joka on päättänyt velkaantua. Talouden kehitys on miljoonien päättäjien toimista muodostunut lopputulema.

    Saksa ei ole tietoisesti päättänyt pitää vaihtotaseessa ylijäämää. Tämä on vain seuraus mm. saksalaisten yritysjohtajien, kuluttajien ja politiikkojen päätöksistä, joiden takana on aivan muut päämärät. Espanjan velkaantuminen oli seurausta espanjalaisten pankkien luotonanto-päätöksistä ja ennen kaikkea kotitalouksien ja yritysten päätöksestä ottaa lainaa.

    On myös hyvä muistaa, kuten Pettis ymmärtääkseni yrittää jutussaan sanoa, ettei eurokriisi ole mikään heijastuma konfliktista minkään säästävän saksalaisen ja tuhlailevan etelä-eurooppalaisen kansanluonteen välillä. Itse kirjoitin muutama vuosi sitten jutun, jonka pointti oli juuri tämä käyttäen Saksan sijaan Suomea esimerkkinä vastuullisesta maasta.

    http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/kaksi-suomalaista-myyttia-eurokriisista/

    Muuten Pettisin jutut ovat aina värikkäitä, muitta minulle niiden takana oleva taloudellinen analyysi jää hämäräksi.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s