Skip to content

Piristääkö deflaatio talouskasvua?

by : 20.10.2015

Viime viikon keskustelu Suomen syvenevästä deflaatiosta oli jälleen muistutus siitä, miten suurta hämmennystä vallitsee deflaatiosta ja sen vaikutuksista. Alhainen inflaatio ei sinällään ole selkeä enne heikosta talouskehityksestä. Päinvastoin euromaita vertailemalla näyttää pikemmin siltä, että alhainen inflaatio parantamalla kilpailukykyä vauhdittaisi kasvua. Tästä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä siitä, että deflaatiota aiheuttava kireä talouspolitiikka olisi hyvä asia. Deflaatio ei ennakoi lamaa, vaan on kireän talouspolitiikan aiheuttaman laman seuraus.

Kovin vahvaa yhteyttä talouskasvun ja inflaation välillä ei ole, kun tarkastellaan euromaiden viimeisen vuoden kehitystä. Niissä maissa (Itävalta ja Suomi) jossa inflaatio vuosi sitten oli korkein, talouskasvu on kuitenkin ollut heikointa, ja esimerkiksi deflaatiosta kärsineessä Espanjassa talouskasvu on ollut suhteellisen vahvaa. (Kuvasta puuttuu vielä vanhoista euromaista Irlanti, jonka viimeisen vuoden vahva kasvu ei mahdu kuvaan). Pikemmin näyttää siten siltä, että inflaatio olisi hidastunut talouskasvua.

Euroalueen maiden inflaatio ja talouskasvu

Looginen selitys tällaiselle yhteydelle on se, että maat joissa hintataso on laskenut ovat parantaneet kilpailukykyään.

Deflaatio sen sijaan on oire aikeisempien vuosien heikosta talouskasvusta. Inflaatio reagoi talouskasvuun viiveellä. Mitä syvemmässä lamassa talous on, sitä hitaampi inflaatio. Tuskin on sattuma että deflaatio on ripeintä Espanjassa ja Kreikassa, jossa työttömyys on korkein.

Euroalueen työttömyys ja inflaatio

Yhteys ei tosin ole mitenkään yksioikoinen. Joissain maissa hinnat näyttävät olevan herkempiä nousemaan kuin toisissa.Saksassa inflaatio pysyy kurissa alhaisellakin työttömyydellä, kun taas Portugalissa hinnat nousevat suhteellisen korean työttömyyden valitessakin.

Eli jos yritetään kiteyttää yhteyttä: talouden kysyntää heikentävä politiikka johtaa taantumaan. Tämä taantuma aiheuttaa viiveellä hintojen laskua, joka parantamalla kilpailukykyä auttaa taloutta toipumaan taantumasta.

Politiikka, joka heikentää talouden kokonaiskysyntää ja siten aiheuttaa deflaatiota, on talouskasvulle huono asia.

Politiikka, jolla saadaan hinnat reagoimaan ripeämmin heikentyneeseen kysyntään ja siten saadaan parannettua kilpailukykyä ja ostovoimaa voi olla maan talouskasvulle hyvä asia.

Siten on jossain määrin rohkaisevaa, että Suomessa inflaatio on hidastunut näin ripeästi, vaikka työttömyys on yhä alle euroalueen keskiarvon. Se indikoi, että hinnat Suomessa reagoivat suhteellisen ripeästi työttömyyden nousuun.

Deflaatio ei siis sinällään ole perusongelma. Se on parhaimmillaan ratkaisu ongelmaan, jonka talouden heikko kokonaiskysyntää aiheuttaa.

Koska kilpailukyvyn parantaminen aina on nollasummapeliä, koko euroaluetta deflaatiokilpailu maiden välillä ei tietenkään voi nostaa.

Advertisements

From → Euroalue, Suomi

8 kommenttia
  1. Asianharrastaja permalink

    OK mutta eikö tämä ns ”hyvä” deflaatio voi myös generoida ”huonoa” deflaatiota odotusten kautta ? Ts jos oletetaan deflaation jatkuvan, aletaankin lykätä kysyntää myöhemmäksi mikä supistaa taloutta ?

  2. Jälleen hyvä kysymys,

    Totta deflaatio ei välttämättä ainoastaan ole oire heikosta vaan sillä toki myös olla negatiivisia vaikutuksia talouden aktiviteettiin.

    En ole sinällään kovin huolissani siitä, että odotukset hintojen laskusta saisi ihmiset lykkäämään kulutustaan. Erityisesti jos puhutaan polttoaineiden hintojen laskusta minun on vaikea nähdä monen kuluttajan lykkäävän bensiinin ostoa koska ensi kuussa saadaan halvemmalla. Tuskin elintarvikkeidenkaan ostoa merkittävässä määrin lykätään.

    Koko ajan on hintoja, esimerkiksi kulutuselektroniikka, joiden hintojen odotetaan reippaasti laskevan – mutta ei silti ostoja kannata lykätä loputtomiin.

    Sen sijaan suurempien investointien kohdalla tämä vaikutus voi olla hyvin merkittävä. Asunnon ostoa lykätään jos uskotaan tai pelätään asuntohintojen laskevan, ja trendit siten herkästi ruokkivat itseään. Tätä ilmiötä Suomessa viime vuosina selkeästi on nähty.

    Ongelmana on myös, että niin kauan kun nimelliskorkoja on vaikeata painaa selkeästi negatiivisiksi, deflaatio nostaa reaalikorkoa – mikä vaimentaa luotonottohalukkuutta ja siten investointeja.

  3. Asianharrastaja permalink

    Eli tämäkin asia on kuten makrotalous yleensä : paljon eri suuntiin liikkuvia ja toisiinsa vaikuttavia osia, ja kunkin osan painoarvosta, kytköksistä ja liikkumisnopeudesta riippuu mikä on lopputulos. Lisäksi vielä niin että painoarvokin saattaa vaihdella tilanteesta toiseen 🙂

  4. Asianharrastaja permalink

    Mutta summa summarum: voi olla ”hyvää” lokaalia deflaatiota muttei ”hyvää” globaalia deflaatiota siinä mielessä että deflaatio on aina seurausta taantumasta tai talouskasvun hidastumisesta jossakin päin maailmaa ? Esim. öljyn hinnan lasku (Suomelle ja muille öljyntuojamaille hyvä asia mutta Venäjälle ym. viejämaille huono asia – ja vuorostaan seurausta globaalin talouskasvun hidastumisesta mikä on huono asia). Viime kädessä deflaation ”hyvyys” on pelkästään kuitenkin välineellinen siinä mielessä että se on lokaali keino vähitellen päästä pois taantumasta viennin kautta ?

  5. Juuri näin, jos joku väittää löytäneensä yksinkertaisen yleispätevän lain, jota talous noudattaa hän on varmasti väärässä.

    Deflaation ”hyvyys” todellakin riippuu kenen näkökulmasta asian katsoo.

    Lisäksi kutienkin oleellista on, jos mietitään vaikutusta talouskasvuun, riippuvatko hintojen laskupaineet kysynnän heikkenemisestä vai tarjonnan kasvusta. Jos öljyn hinnan lasku esimerkiksi johtuu kasvavasta öljyntuotannosta sillä on globaalisti talouskasvua vahvistava vaikutus – ja on siten globaalistikin ”hyvää” deflaatiota.

  6. Asianharrastaja permalink

    OK kuulostaa järkevältä. Taidan uskoa tähän. Pikainen googletus ei auttanut koska se kertoi että ekonomistit ovat deflaatiosta kolmea mieltä – se on hyvä, se on huono ja sillä ei ole väliä 🙂

  7. Asianharrastaja permalink

    Hei vielä tuosta nykyhetken talouskasvun selittämisestä 12 kk aiemman deflaation avulla : olisiko toinen mahdollinen selitys tälle negatiiviselle korrelaatiolle se, että aiempi deflaatio korreloi positiivisesti samanaikaisen talouskasvun kanssa jolloin suurin deflaatio liittyi suurimpaan talouden kutistumiseen silloin. Jos nykyinen talouskasvu onkin aiheutunut muusta seikasta kuin aiemmasta deflaatiosta, esim. EKP:n rahapoliittisesta elvytyksestä, voiko alemmalta tasolta ponnistavien talouksien suurempi kasvuprosentti johtua vain alemmasta lähtötasosta ?

    • Asianharrastaja permalink

      Huomasin että sanoin äsken pari kertaa deflaatio kun piti sanoa inflaatio eli selvyyden vuoksi tarkoitus oli puhua negatiivisesta korrelaatiosta aiemman inflaation ja nykyisen kasvun sekä positiivisesta korrelaatiosta aiemman inflaation ja aiemman kasvun välillä aivan kuin sinäkin teit.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s