Kulutus ja sisäinen devalvaatio

Kuluttajien luottamus omaan talouteen painui lokakuussa uusiin pohjalukemiin, mikä vahvisti pelkoja siitä, että kaavailut työvoimakulujen leikkaamiseksi heikentävät kulutuskasvua. Huolet näyttävät kuitenkin liioitelluilta. Piristyminen vähittäiskaupan kasvussa viime kuukausien aikana on muistutus siitä, että työllisyyden muutos heiluttaa palkkatuloja helposti palkkakehitystä enemmän, ja että myös inflaatiolla on merkitystä ostovoimalle. Maltillinen palkkakehitys voi siten työllisyyden ja inflaation kautta jopa vahvistaa kulutuksen kasvua.

Luottamuksen lasku lievästi huolestuttava

Kuluttajien odotukset oman talouden kehityksestä seuraavan vuoden aikana putosi lokakuussa uusiin pohjalukemiin, alimmalle kuin koskaan finanssikriisin aikana. Selkeästi yhä useampi pelkää, perustellusti, että lomarahojen leikkaukset ja hallituksen muut toimet tulevat heikentämään niiden omien tulojen kehitystä.

Kuluttajien horjuva luottamus omaan talouteen on tietysti huono uutinen kulutuksen kannalta. Tämän perusteella on kuitenkin hätiköityä vetää johtopäätöstä että ”taantuma on siirtymässä kotimarkkinoille”, kuten esimerkiksi Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus toteaa Taloussanomissa. Viimeisten vuosien aikana tämä indikaattori on pyörinyt useamman kerran lähellä näitä tasoja, eivätkä heilahtelut ole kovin luotettavasti ennakoinut käänteitä kulutuksessa.

Oleellista on, että suurin osa kotitalouksista eivät ole viime vuosien kriisien aikana kokeneet talouden ongelmien horjuttavan omaa talouttaan. Luottamus omaan talouteen on pysynyt kohtuullisen vankkana. Lähinnä työpaikkansa menettäneet ovat nähneet oman taloutensa heikentyneen. Lomarahojen häämöttävä leikkaus heijastuu herkemmin luottamuskyselyssä kun työpaikkojen uhkaavat menetykset, koska se mittaa heikkenemistä näkevien kotitalouksien lukumäärää. Kysely ei painota sitä kuinka vakava odotettu tulonmenetys on, millä myös on kulutukselle merkitystä.

Työllisyys tärkein

Vastapainona heikoille luottamusluvuille on pieni piristyminen vähittäiskaupan määrässä. Alustavien lukemien mukaan vähittäiskaupan lasku on taittunut, ja kauppa kolmannella neljänneksellä oli hivenen vilkkaampaa kuin vuosi sitten myös poislukien romutuspalkkioiden vahvistaman autokaupan.

Vähittäiskauppa on tukenut se, että reaaliset palkkatulot ovat palkkojen nousun hidastumisesta huolimatta kääntyneet tänä vuonna nousuun. Tärkeä syy tähän on tietysti kuluttajahintojen lasku joka on nostanut kuluttajien ostovoimaa. Nimellisestikin palkkasumman kasvu on kiihtynyt, koska työllisyyden heikkeneminen on hidastunut.

Työllisyyden kehitys on ollut selkeästi tärkeämpi palkkatuloja heilauttava tekijä kuin palkkojen nousu, joka on verkkaisesti hidastunut viime vuosina. Työllisyyden laskun myötä palkkatulot esimerkiksi supistuivat 2009, vaikka palkat nousivat kohtuullisesti työpaikkansa säilyttäneillä. Palkkatulojen kasvu on vastaavasti viimeisen vuoden aikana kiihtynyt, kuin työllisyyden lasku on taittunut.

Jos palkkojen jäädyttämisen avulla saadaan parannettua suomalaisen työvoiman kilpailukykyä, palkkatulojen kasvu voi hyvin kiihtyä vahvistuvan työllisyyden kasvun kautta. Alhaisten palkankorotusten negatiivista vaikutusta kulutukseen vaimentaa lisäksi, että maltilliset palkankorotukset pitävät inflaation alhaisena.

Keskeinen kysymys on tietysti miten yritysten näkymät muuttuvat, mikä on tietysti oleellista työllisyyden kehityksen kannalta. Tältä osin EK:n tänään julkaisemat talouselämän luottamusluvut ovat rohkaisevia. Niin teollisuuden, palveluiden kuin rakentamisen luottamus oli lokakuussa vahvimmillaan kolmeen vuoteen. Vähittäiskaupassakin luottamus on viime vuoden pohjalukemistaan piristynyt.

Yrityksen luottamuksen orastava piristyminen antaa toiveita sille, että työllisyyden kehitys voisi jatkaa kohenemistaan. Silloin on kaikki syy olettaa, että kulutuskin voi pysyä kasvussa.