Skip to content

Kysymyksiä Fedin koronnoston vaikutuksista

by : 17.12.2015

Sain lukijalta muutaman kysymyksen liittyen Fedin koronnostoihin ja niiden vaikutuksiin EKP:hen ja Suomeen.

FED tulee nostamaan 2016-2017 ohjauskorkoa monta kertaa. Onko näin? Miksi? USA:n kilpailukyvyn turvaaminen?

Koronnostojen tarkoituksena on ennaltaehkäistä inflaation kiihtymistä.

Sitä kuinka monta kertaa Fedin tarvitsee nostaa korkoja riippuu siiten miten vahvasti USA:n talous kasvaa, eli kuinka monta koronnostoa tarvitaan inflaatiopaineiden hillitsemiseen.

Epäilen, ettei tarvita kovinkaan monta koska USA:n kasvu ei ole erityisen vahvalla uralla. Korkomarkkinoilla hinnoitellaan korkojen olevan 2018 alle kahden prosentin.

USA hinnoiteltu korkoura

USA:n kilpailukykyä koronnostot pikemmin nakertavat asettamalla dollareille vahvistumispaineita. Korkeammat korot houkuttelevat sijoittajia laittamaan rahansa dollarimääräisiin korkosijoituksiin.

Miten EKP reagoi, jos FED nostaa ohjauskorkoa?

EKP reagoi Fedin päätöksiin siltä osin kuin se muuttaa kasvu- ja inflaationäkymiä euroalueella. Vaikutus tuskin on kovin suuri, ja on epäselvää edes mihin suuntaan vaikutus on.

Mikäli koronnostot heikentävät USA:n talouskasvua tämä heikentää myös euroalueen kasvunäkymiä, ja asettaa paineita EKP:lle kiihdyttää elvytystoimia. Vastakkaiseen suuntaa vaikuttaa se, että dollarin vahvistuminen euroa vastaan suoraan nostaa hintapaineita euroalueella ja parantaa euroalueen yritysten kilpailukykyä mikä vahvistaa kasvua.

EKP lopettaa jossakin vaiheessa tämän seurauksena setelirahoituksen? Miksi?

EKP on sanonut jatkavansa valtionlainaostojaan, kunnes inflaatio selkeästi näyttää saavuttavansa tavoitetasonsa (alle mutta lähellä kaksi prosenttia). Fedin koronnostoilla on tähän aika pientä vaikutusta.

Jos setelirahoitus loppuu, niin Suomen mahdollisuus saada edullista lainaa loppuu?

Jos inflaatio kiihtyy ja EKP lopettaa ostot Suomen valtionlainojen korot todennäköisesti nousevat. On kuitenkin todennäköistä, että korot edelleen pitkän ajan tämän jälkeenkin pysyvät alhaisina. Yhdysvalloissa valtionlainojen korot eivät dramaattisesti ole nousseet. Lisäksi paras mittari rahan edullisuudesta on reaalikorkojen taso, ja kun inflaatio kiihtyy reaalikorot eivät välttämättä nykytasoiltaan nouse ollenkaan.

USA QE ja 10 v. valtionlainojen korko

Suomen saaman lainan korot nousevat selkeästi? Vaikuttaako se asunto- ja muiden lainojen korkoihin? Entä muuhun talouden kehitykseen?

Kyllä EKP:n toimet vaikuttavat kaikkien lainojen korkoihin (joskin valtionlainaostot eniten tietysti valtionlainojen korkoihin.) Korkojen nousu tietysti sinällään jarruttaa talouskasvua, mutta toisaalta EKP alkaa kiristää rahahanoja vasta tilanteessa jossa euroalueen talouden tilanne on parantunut niin paljon, että alkaa syntyä huolia hintapaineiden noustua.

Suomen luottoluokitus tulee väistämättä laskemaan seuraavan kahden vuoden aikana, jos mennään hallituksen esittämillä toimenpiteillä?

Ei, väistämättä. Jos alijäämä supistuu hallituksen keskipitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti todennäköisesti luottolaitokset eivät näe tarvetta luokituksen laskuun. Ratkaisevaa tässä on, kasvaako Suomen talous hallituksen odottamalla tavalla. Kasvunäkymät ovat tietysti vaisut, mutta hallituksen olettamatkin ovat varsin maltilliset.

Vaikuttaako luottoluokituksen laskeminen Suomen lainan hintaan? Onko sillä heijastusta kotitalouksiin?

Luottoluokituksen muutos ei sinällään paljon vaikuta valtionlainan hintaan. Yleensä markkinat reagoivat ripeämmin tilanteen muutokseen kuin luokituslaitokset. Eli siinä vaiheessa, kun luokitusmuutos tulee, korot ovat yleensä jo nousseet. Suomen valtion lainoja ei siten enää hinnoitella AAA:na vaikka kaksi kolmesta luottolaitoksesta vielä antavat tämän luokituksen.

Joka tapauksessa muutaman pykälän heikkeneminen tarkoittaa valtionlainojen koroissa jonkun prosentin kymmenyksen. Yleisellä eurokorkojen kehityksellä on paljon suurempi merkitys.

Suomen ja Saksan 10 vuoden korot

Kirjoitin aiheesta viime vuonna Kuntarahoituksen lehdessä (sivu 20)

http://www.digipaper.fi/kuntarahoitus/123150/

Onko polun päässä se, että todellisuus tulee syliin viimeistään 2018 ja se vaikuttaa paljon mm. kotitalouksien lainojen hintaan?

Ottaen huomioon, että Euroalueen talous on toipumisessa viisi vuotta USA:ta jäljessä, ja USA:ssa korot edelleenkin ovat lähellä nollaa niin vaikuttaa minusta hyvin epätodennäköiseltä, että euroalueen korot merkittävästi nousisivat vielä 2018.

Euroalueen ja USAn työttömyys

Mainokset

From → Euroalue, Suomi, USA

2 kommenttia
  1. miettijä permalink

    Eikö ole jotenkin hassua, että monet kommentoijat pitävät koronnostoa ”merkkinä paremmasta”? Jos haluaisi etsiä suoria merkkejä paremmasta, eikö silloin kannattaisi katsoa esim jenkkien talouskasvua tai työllisyyttä, eikä sitä, nostaako keskuspankki korkoaan.

    Käytännössähän tosiaan tämä ”merkki paremmasta” voi sysätä jenkkejä hitaampaan kasvuun, mikä tuskin on eduksi esim suomen viennille (ellei euro merkittävästi samalla heikkene).

  2. Kyllä. Sinällään koronnosto on seurausta siitä, että taloudessa on mennyt paremmin. Mutta koronnosto ei anna mitään uutta tietoa talouden toteutuneesta kehityksestä, paitsi jos uskoo että Fedillä on jotain salaista tietoa taloudesta jota ne koronnoston myötä paljastavat.

    Eli olisin ollut optimistisempi USA:n lähiajan talouskasvusta jos Fed ei olisi nostanut korkoa.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s