Skip to content

Japani ja elvytyksen väitetty epäonnistuminen

by : 18.12.2015

Japania on ainakin viimeisen vuosikymmenen aikana jatkuvasti mainittu esimerkkinä elvyttävän talouspolitiikka tehottomuudesta. Valtion velkakulutus ei ole saanut taloutta vahvaan nousuun. Keskuspankin aggressiivisesta rahan painamisesta huolimatta inflaatio on yhä alhainen. Kaikkia talouden ongelmia elvytys ei pysty ratkaiseman. Elvyttävällä politiikalla on kutenkin saavutettu siltä voi odottaa; täystyöllisyys. Deflaatiotakin on saatu kuriin. Ikääntyvän väestön myötä supistuvaa työvoimaa ei sen sijaan kysyntää vahvistamalla käännetä.

Elvytystoimet helppo ratkaisu yksinkertaiseen ongelmaan

Taloudessa keskeinen pulma on, että meillä ei ole kykyä tuottaa niin paljon tavaroita ja palveluita, kun haluttaisiin kuluttaa. Kyvyn nostaminen vaatii työvoiman tuottavuuden kasvattamista tai työvoiman lisäämistä, mikä on helpommin sanottu kuin tehty.

Paljon yksinkertaisempi ongelma on, jos olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ei käytetä koska kysynnästä on puutetta. Kysynnän luominen ei ole teknisesti mikään ongelma.

Kaikki suhdannepoliittiset toimet ovat ratkaisuja ensisijaisesti tähän helppoon ongelmaan. Vajaakäytössä olevia resursseja yritetään työllistää. Tämä koskee niin velanotolla rahoitettua julkisten menojen kasvattamista, korkojen laskua kuin devalvaatiota. Myös ns. sisäinen devalvaatio, palkkojen yleinen alentaminen, on yritys ratkaista tätä helpompaa ongelmaa.

Täystyöllisyys saavutettu

Tämän suhteen Japanissa on onnistuttu vallan mainiosti. Työttömyyttä painettiin ennen finanssikriisiä tasolle, josta Suomessa voimme vain uneksia. Globaali talouskriisi jälleen nosti työttömyyttä, mutta Abenomicsin myötä kiihdytetyillä elvytystoimilla on saatu työttömyys laskemaan uusiin pohjalukemiin.

Japani työttömyys ja työllisyys

Japanin talouskasvu on tästä huolimatta ollut varsin vaisu. Tämä johtuu ennen kaikkea väestön ikääntymisestä, josta syystä työvoima on supistunut. Elvytystoimilla ei voida työntekijöitä luoda. Lähinnä voidaan pitää huolen siitä, että ne ovat työllistettyjä. Tosin kysyntää vahvistamalla jonkun verran voidaan myös kasvattaa työvoimaa estämällä syrjäytymistä ja houkuttelemalla työvoiman ulkopuolella olevia työelämään.

Inflaation kiihdyttämisessäkin onnistuttu

Inflaation suhteen onnistuminen ei ole ollut yhtä täydellistä. Inflaatio on edelleen alle keskuspankin kahden prosentin tavoitteen. Silti tämänkin suhteen on väärin sanoa, että toimet olisivat olleet tehottomia. Tarkkaa vaikutusta on tietysti aina vaikea arvioida, koska emme voi tietää miten syvään deflaatioon talous olisi ajautunut ilman toimia. Joka tapauksessa vuosituhannen alkuvuosien selkeää hintojen laskua saatiin katkaistua.

Japani inflaatio

Tässäkin positiivista kehitystä katkaisi globaali talouskriisi, joka uudelleen painoi talouden deflaatioon. Nyt hintoja on vihdoin viimeisen parin vuoden aikana saatu selkeästi nousuun. Inflaatio on tosin tänä vuonna hidastunut, mutta se selitty enemmän kuin täysin öljyn hinnan laskulla ja arvonlisäveron korotuksen vaikutuksen poistumisestä.

Elvytystoimet ovat siis yleistä väärinkäsityksestä poiketen toimineet Japanissa. Itsekin olin liian skeptinen mahdollisuuteen elvytystoimilla vahvistaa talouden kasvua, kun työttömyys jo oli niin alhainen. Euroalueella on vähemmän syytä pelätä, etteivät elvytystoimet talouden kasvua vahvistaisi, kun työttömiä riittää.

 

Mainokset

From → Aasia

7 kommenttia
  1. Asianharrastaja permalink

    Mikähän mahtaa Japanissa sitten olla se kuuluisa NAIRU taso jos inflaatio ei lähde laukkaamaan edes 3 pros. työttömyydellä ? Korkea laskennallinen NAIRU Suomessa joka vissiin liikkuu jossain 7 prosentissa lienee tärkeä syy sille että monet ekonomistit eivät suosittele elvytystä meillä tällä hetkellä, mutta miten luotettava on tuo koko käsite ottaen huomioon etenkin Japanin mutta myös USAn tapaukset joissa alhainenkaan työttämyys ei ole kiihdyttänyt inflaatiota. Pelkäämmekö haamua ?

  2. Kauko permalink

    Kun väestö vähenee, niin varmaan kannattaisi myös tarkastella BKT/capita tai BKT/työlliset muutosta, eikä vain BKT:n.

  3. Kiitos kommenteista,

    Asianharrastaja,

    Voidaan todellakin vain arvata millä tasolla NAIRU on Suomessa. Todennäköisesti kuitenkin paljon korkeammalla kuin Japanissa, jossa työmarkkinoiden rakenteet ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat aivan toisenlaisia.

    NAIRU on hyvä käsite, joka auttaa ymmärtämään talouden toimintaa, mutta en antaisi arvauksille NAIRU:n tasosta paljon painoarvoa talouspolitiikan virittämisessä. Tässä asiassa Alan Greenspan on hyvä esimerkki, kun hän 90-luvulla rohkeasti antoi työttömyyden laskea kauas alle yleisten arvioiden NAIRU:n tasoista – niin kauan, kun mitään merkkejä yleisestä työvoimapulasta ei ollut näkyvissä.

    Korkea NAIRU on joka tapauksessa huono argumentti elvytystä vastaan, jos samalla ajaa työllisyyttä vahvistavaa työvoimakustannusten alentamista. Jos jo ollaan NAIRU:ssa niin eihän silloin ole työllistettäviä.

    Vahvempi, ja yleisimmin käytetty, argumentti elvytystä vastaan on huoli velkaantumisesta. Japanin kohdalla se on pienempi huolenaihe kun maalla on oma valuutta ja itsenäinen rahapolitiikka.

    Kauko,

    Täsmälleen näin.

    • N.n permalink

      Ja senliksi että japanin velka on omassa valuutassa kannattaa katsoa kenelle japani on velkaa.
      Paitsi että suurin osa velasta on kotimaista, niin vielä parempaa, suuri osa kotimaista velkaa on valtion.
      Japani on suureksi osaksi velkaa itselleen, toiseksi kotimaisille sijoittajille.

  4. Asianharrastaja permalink

    Kiitos vastauksesta,
    Argumentti jonka usein kuulee on että jos ollaan lähellä NAIRUa, elvytys vain lisäisi palkkavaateita eikä työllisyys paranisi kovinkaan paljoa. Kun taas jos saadaan työvoimakustannuksia alas esim pidemmän työajan kautta, tämä johtaakin työllisyyden kasvuun eikä palkkainflaatioon. Olet oikeassa että tämä logiikka ei ole ihan vedenpitävä. Toisaalta olen lukenut että Suomenkin valtio on nyt lähinnä velkaa itselleen Suomen pankin valtionvelan ostojen kautta. Mutta tilanne lienee kuitenkin toinen kuin Japanilla, onhan Suomen pankki kuitenkin ECBn rahapolitiikalle alisteinen.

  5. Mikko-Ville Määttä permalink

    Japani on pelottava esimerkki siitä, mitä keskuspankki voi pahimmillaan tehdä kehittyneelle valtiolle. Eihän keskuspankki tietenkään toimi tyhjiössä, hulluudessa oli toki mukana koko hallinto. Beckworthin kuvat ovat katsomisen arvoisia:
    http://macromarketmusings.blogspot.fi/2015/09/how-practical-is-japans-new-ngdp-target.html

    Japani on iso laiva joka ajelehtii rahapoliittisella merellä vaikka päämäärää. Nyt moottorit ovat olleet hetken käynnissä ja kurssi talouskasvua. On kuitenkin vain ajan kysymys milloin kapteeni vaihtuu taas sellaiseen, joka tykkää ajelehtia.

  6. Tne permalink

    Mikko-Ville kuvaa mielestäni loistavasti ongelman, joka suuri julkinen velka aiheuttaa, jos se on suuri ja vieläpä maailman suurin niin täytyyhän sen olla ongelma, sen yksinkertaisesti vaan täytyy koska … sen TÄYTYY

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s