Skip to content

Energiaviraston lumelääke

by : 5.2.2016

Energiaviraston touhuilussa on niin farssinomaisia piirteitä, etten voi olla jatkamatta kommentointia.

Energiavirasto esittää nyt lääkkeeksi niiden päätöksien sallimille hinnankorotuksille sitä, että rajoitetaan kuinka nopeasti yhtiöt saavat nostaa hintoja.

Nykyisen sääntelyn alla se, että hintoja nostetaan hitaammin kun mitä energiaviraston ohjeistus muuten sallisi, tarkoittaa, että yritykset “alihinnoittelevat”. Sijoitetun pääoman tuotto jää sallittua alhaisemmaksi. Tämä alihinnoittelu salli yritysten vastaavasti seuraavilla perioodeilla ylihinnoitella, sijoitetun pääoman tuotto saa olla säädettyä tasoa korkeampi. Eli hitaammalla hintojen nostoilla kasvatetaan hinnankorotusvaraa tuleville vuosille.

Energiaviraston ehdottama ratkaisu ei käsittääkseni vähennä senttiäkään mitä verkkoyhtiöt saavat veloittaa asiakkailtaan. Se vaan pitää huolen siitä, että hintojen nosto tapahtuu pienin askelin.

Carunan virhe energiaviraston mielestä nähtävästi oli, että se nosti hintoja liian huomiota herättävästi kertanostolla. Viraston mukaan hintojen nousua pitäisi salakavalasti ujuttaa pienin askelin monen vuosien aikana.

Taloussanomat nostivat eilen kiinnostavasti myös esiin sen, että korkein hallinto-oikeus on vahvistanut, että energiaviraston aikaisemmin käyttämä kaava kohtuullisen tuoton laskemiseen on lain mukainen. Olisi kiinnostavaa kuulla juridinen arvio siitä, miten uusi räikeällä tavalla verkkoyhtiötä suosiva laskentatapa vastaa lain vaatimuksia. Voivatko kaksi näin dramaattisesti eri tavalla tehdyt arviot molemmat olla lain mukaisia? Laskentatapaa vastaan (oikeudessa siis hylättyä) kannetta nostanut verkkoyhtiö Fingridkään ei vaatinut läheskään niin korkeata tuottoa, kun mitä energiavirasto on nyt sallinut.

Advertisements

From → Suomi

20 kommenttia
  1. Anssi Rantanen permalink

    Oletko onnistunut selvittämään, pystyykö verkkoyhtiö kiertämään myös tuottokattoa samanlaisella konsernin sisäisellä lainajärjestelyllä, jota Carunan on väitetty käyttävän veronkiertoon?

  2. Ei pysty, koska tuottokato on liikevoitolle, eli ei huomioi korkokuluja.

    Tarkemmin selitetty aikaisemmin kommenteissa tääsä: https://rogerwessman.com/2016/02/03/energiaviraston-outo-arvio-kohtuutuotosta/#comment-2376

    • Anssi Rantanen permalink

      OK, kiitos! Enpä ollut tullut katsoneeksi aikaisemman kirjoituksen kommentteja. Ihan avointa valtakirjaa ei siis ole verkkoyhtiölle tuloksen järjestelyyn annettu 🙂

  3. jori malinen permalink

    Tuottokaton kiertämisestä. Äkkiseltään tulisi mieleen että helpoin tapa olisi ostaa ylihinnoiteltuja palveluita muilta carunan omistajien omistamilta yrityksiltä. Eli sen sijaan että Caruna tilaa ”peran kaivuri tmi” :ltä maakaapelointia kirkkonummella, Carunan tilaa”International Digging Solutions LTD” yritykseltä saman, joka veloittaa kaivamisesta tuplahinnan ja ostaa sitten itse työn peralta. ”International Digging Solutions LTD” omistajat sattuvat olemaan samat kun Carunalla. Nähdäkseni viranomaisen mahdollisuudet havaita tuollainen vedätys on sangen vaikeaa – puuttumisesta puhumattakaan.

    • Jussi Häkkinen permalink

      Tuottokaton kiertäminen ei onnistu myöskään ostamalla ylihinnoiteltuja palveluita, koska verkkoyhtiön sallittu tuotto lasketaan verkon komponenttien ”listahinnoille”, ei todellisille hankintakustannuksille. Näin ollen verkkoyhtiöillä on kannustin hankkia komponentit mahdollisimman halvalla, koska saavat ylituoton listahintoihin nähden itselleen.

  4. Vesa permalink

    Kaksi asiaa. Sähköt katkeaa yleensä puiden linjoille kaatumisesta. Kaapeleiden kaivaminen maahan on erittäin kallista ja hyödyttää lähinnä kaapelikauppiaita ja kaivuyrittäjiä. Oman laskelmani mukaan tulee paljon halvemmaksi rajoittaa puuston kasvua nykyisten linjojen osalta eli linjojen lähellä pitää kasvattaa puut vain sen korkuisiksi (poltto-/kuitupuuta) etteivät ne uhkaa sähkölinjoja. Eli suurelta osin sähköverkkojen uudistamista ei tarvita.

    Carunan ja muiden veronkiertäjien kohdalla Suomen ja EU:n tulee rajoittaa keinotekoisten lainajärjestelyjen korkojen vähennysoikeutta. Käsittääkseni Suomi voi omalla päätöksellään hoitaa oman osuutensa.

  5. Asíanharrastaja permalink

    Rehn on nyt ilmeisesti pusaamassa lakia joka rajoittaisi hinnankorotuksia. Kannattaisiko mieluummin ohjeistaa energiavirastoa toimimaan järkevämmin nykylain puitteissa ?

  6. Tarkkailija permalink

    Kyllä päättäjien pitää luoda sellaisia lakeja että monopolit kuten tässä tapauksessa Energia yhtiöt ja sähkönsiirtäjät eivät pysty järjettömiin korotuksiin. Nyt itselläni noin vuosi sitten sähkönsiirto lopullisesti ohitti sähkönkulutuksen laskun ja loppua sähkönsiirron nousulle ei näy. Jos on huipputulot niin eihän se kirpaise, mutta on paljon työttömiä ja heikompituloisia joiden sähkölasku tulevaisuudessa voi näyttää todella rumalta jos kohtuullinen nosto on koko ajan 15-30%. Energiaviraston 4 vuoden määräaikainen tarkistusjärjestelmä on suorastaan vitsi.

  7. Juu, eihän hinnannostojen estäminen pitäisi olla kovinkaan vaikeata. Kuten asianhaarastaja toteaa, riittää kunhan ohjeistaa energiavirastoa hoitamaan tehtävänsä valvojan, eikä edistää yhtiöiden omistajien intressien järjettömillä päätöksillä.

    Eli lait on olemassa. Pitää vaan saada energiavirastoa soveltamaan niitä.

  8. Kauko permalink

    Voisi joku utelias toimittaja vähän kaivella, onko virkamiehiä siirtynyt Carenalle palkkiona hyvin tehdystä työstä. Suomessahan ei ole korruptiota, mutta hyviä palveluksia vaihdellaan. Eikä vain sähkömarkkinoilla, pääkaupunkiseudun kaavoituksessa olisi paljonkin mielenkiintoista historiaa.

  9. n.n permalink

    Tietty valvontaviranomaisen toimiakin pitää tarkastella.

    Mut hei defaulttina, onhan se alusta asti selvä peli tämä.
    Mitkä oikeesti on virkaköpin tsäänssit jonkun Eleniaa omistavan Goldman Sachisin kanssa jne?

    Et aika mahdoton hommelihan noilla siis on energiavirastossa vaikka päällän seisoisivat.

    Kunnia sille kenelle se kuuluu- monopolin yksityistäminen ei ole kovin hyvä idea.

    Ainoa riittävä pelote kohtuudessa pysymiselle olis hallitus joka pysytysi uskottavasti uhkailemaan sellasilla sakoilla että tuntuu tai tarvittaessa kaupan purulla.

    Suomesta sellasta vaan ei löydy, elikkäs wer’re screwed.

  10. Epäkorrektina kommentoijana en voi vastustaa kiusausta todeta, että jos tämä kuvio tapahtuisi Venäjällä tai Kreikassa, niin meillä olisi media täynnä spekulaatioita korruptiosta tai vielä pahemmasta. Vielä pahempi on tässä yhteydessä samaa kuin vieraiden valtojen osallistuminen todella, todella intensiivisellä kuviolla.

    Mutta koska meillä Suomessa ei legendaarisesti ole korruptiota, niin missään tapauksessa siitä ei ole kyse. Ei missään tapauksessa.

    • Nimetön permalink

      Tarkoitatko, tyhmyri, mahdollisesti sitä että mielestäsi Ailusta ja Hautalaa ei savustettukaan ulos hommistaan sen vuoksi että he olivat vastahankaisia toteuttamaan caruna-kaupan, vaan ainoastaan siksi että suomessa ei ole korruptiota?

      Vähän vakavammin, Ailuksen irtisanomiseen liittyvä erittäin poikkeuksellinen vatiolovelvollisuussopimus ei todellakaan näytä kovin kauniilta tässä kohdassa.

      Populstinen huutelu tälläsestä on tietty kauheen rumaa. Aikataulun osalta nämä asiat kyllä tapahtuvat melko kiinostavassa järjestyksessä, siitä ei päse mihinkään.
      Onneksi näihin tapahtumiin kuitenkin on jokin muu syy.
      Onhan?

  11. Kiitos kommenteista,

    Olen täysin eri mieltä siitä, ettei energiavirastolla olisi mitään mahdollisuuksia viekkaita ulkomaisia omistajia vastaan. Päinvastoin valvojilla oli kaikki valttikortit, mutta päättivät käyttää niitä valvottavien voittojen kasvattamiseksi.

    Kysymyshän ei esimerkiksi ole siitä, että omistajat olisivat hyödyttäneet porsaanreikiä jota viranomaiset eivät ole älynneet tukkia. Energiavirasto on tietoisesti tehnyt päätöksen, joka on sallinut hinnankorotukset.

    Omistajilla ei tässä tapauksessa ole ollut mitään mahdollisuuksia kiristää virastoa uhkaamalla siirtää toimintaa Suomesta. Yhtiöiden omaisuushan on hyvin kiinteästi ympäri Suomea.

    Mitkään kansainväliset sopimukset eivät käsittääkseni ole rajoittaneet viranomaisten mahdollisuuksia pitää yhtiöitä kurissa. Ei kai kukaan ole kyseenalaistanut suomalaisten viranomaisten oikeutta valvoa verkkoyhtiöiden hinnoittelua ja palvelun laatua?

    Missään tapauksessa omistajat eivät olisi voineet vedota sijoittajasuojaan, jos viranomaiset olisivat pitäneet kiinni niistä säännöistä jotka vallitsivat sillä hetkellä kun sijoittajat ostivat yhtiöitä. Fingridhan hävisi hallinto-oikeudessa juuri tästä asiassa nostamansa kanteen.

    Ei ole edes selkeätä, että ulkomaisessa omistuksessa olevat yhtiöt olisivat olleet ratkaisevassa asemassa kuin päätös tehtiin. Energiavirastolla oli vastassa yhtenäinen rintama jakeluyhtiöitä, jotka vaativat tuottotason nostoa. Monet kuulemani kommentit viittaavat siihen, että virastoa liikutti enemmän huoli pienten maaseutuyhtiöiden mahdollisuuksista rahoittaa investointejaan.

    Voidaan tietysti spekuloida siitä, liittyikö päätökseen varsinaista korruptiota – ja asiaa kannattaa toki tutkia. Mitään siihen viittavia todisteita en kuitenkaan ole kuullut.

    • Mitään varsinaisia todisteita korruptiosta ei tosiaankaan ole noussut esiin. Mutta kun toistuvasti tehdään talousmielessä järjettömiä päätöksiä, niin kieltämättä epäilys herää. On samanaikaisesti huvittavaa ja huolestuttavaa se kiltti ja kohtelias tapa, joilla tämänkaltaisia episodeja meillä julkisuudessa käsitellään.

  12. Nimetön permalink

    Entä jos virasto oli aidosti huolissaan että investoinnit jäävät tekemättä / investointivelka kasvaa jos vanhalla mallilla jatketaan ja tämä oli se kompromissi? Ei myöskään voi verrata vanhaa ja uutta tuottoprosenttia suoraan koska ne on eri tavoin laskettu … tuottotaso nousi oikeasti ehkä puolet siitä, eli n puolitoista prosenttiyksikköä, kun ottaa huomioon oikaistun tuloksen laskentatavan vastaavat muutokset ja kiristyneet kustannustehokkuus- ja toimintavarmuuslaskennat?

    Samaa mieltä että kyse on pelkästä poliitikkojen/kansalaisten lumelääkkeestä, nykyinen mallihan toimii ihan hyvin vaikka parametreista voi olla montaa mieltä!

    • En osaa arvioida mainitsemasi kiristyneiden kustannustehokkuus- ja toimintavarmuuslaskentojen vaikutusta. Mihin laskelmiin perustelut arvioita, että tuottotason nousu olisi vain ollut noin puolitoista prosenttiyksikköä?

      Voi hyvinkin olla, että virasto oli aidosti huolissaan siitä, että investoinnit jäävät tekemättä / investointivelka kasvaa. Kuluttajan kannalta parempia ratkaisuja olisi silloin ollut, kuten pohdin jutussa:

      https://rogerwessman.com/2016/02/04/energiavirasto-paasyyllinen-ei-investointitarpeet/

      • Nimetön permalink

        Ennen oli reaalinen verojen jälkeinen korko noin 3 ja nyt on nominaalinen ennen veroja korko noin 6, nämä eivät kai ole keskenään vertailukelpoiset luvut? Tuo wacc kerrotaan ymmärtääkseni omaisuudella jotta saadaan sallittu tuotto. Mutta se tapa jolla verkkoyhtiön tulos lasketaan (eli se tulos jiäota verrataan sallittuun) muuttui myös ja on nyt ennen veroja eli se ”hyöty” meni siinä prosentin noususta. Lisäksi omaisuudesta katosi inflaatiokorjaus kun siirryttiin nominaalikorkoon eli se ”hyöty” meni siinä. Sitten kannustimien vaikutusta suurennettiin ja luulen että sieltä tulee keppiä enemmän kuin porkkanaa joten yhteensä ei tullutkaan kuin oma arvioni puolitoista prosenttia (on tietty yhtiökohtaista).

        Argumenteissasi oli vain wacc / sallittu tuotto, ei ollenkaan se mihin sitä verrataan?

      • Nimetön,

        Kyllä, kuten selitin https://rogerwessman.com/2016/02/03/energiaviraston-outo-arvio-kohtuutuotosta/ viimeisessä osiossa, tuotto muuttui reaalituotosta nimellistuotoiksi. Tämän myötä kuten totesin tuottotason nosto ensi sijassa aikaistaa tuottoja. Ja kuten kirjoitin
        Jos rakennuskustannusten nousu tulevaisuudessa ylittää aikaisemmin oletetun prosenttiyksikön tältä osin kaavamuutos pitkällä tähtäimellä heikentää verkkoyhtiöiden kannattavuutta.”

        Eli todellinen vaikutus yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuteen on pienempi, kun miltä tuottoprosentin nosto osoittaa. Kuinka paljon pienempi riippuu siitä kuinka ripeästi tulevaisuudessa rakennuskustannusten indeksi tulee nousemaan. Jos rakennuskustannusindeksin vuosittainen nousu on kaksi prosenttia todellinen nousu sallitussa nimellistuotossa on vain kaksi prosenttiyksikköä eikä neljä prosenttiyksikköä.

        Lyhyellä tähtäimellä kannattavuuden kasvu on kuitenkin parhaan arvioni mukaan nimenomaan runsaasta kahdesta (mitä se olisi ollut vanhalla kaavalla) lähes kuuteen. Jos halutaan ymmärtää kuinka paljon hinnannostovaraa energiavirasto on antanut yhtiöille tämä on relevantti luku.

        Minun on vaikea nähdä, että sillä että nyt rajoitetaan tuottoa ennen veroa olisi kovin suuri vaikutus ainakaan Carunan kohdalla, joka tuskin maksaa yhteisöveroa ollenkaan.

        Luulet, että kannustimista tulee enemmän keppiä kuin porkkaanaa. Olen saanut päinvastaisen vaikutelman, mutta en ole tältä osin mikään asiantuntija.

        Kun esität lähteenä arviollesi vaikutuksesta omat laskelmasi olisi kiinnostavaa kuulla kuka sinä olet? Nimettömänä heitetty arvio ei anna mahdollisuutta arvioida sen taustalla olevaa asiantuntemusta.

  13. Nimetön permalink

    Olen jäänyt sähköyhtiöstä eläkkeelle ja joskus näitä hintoja ollut laskemassa.

    Ennen tai jälkeen veroja ON relevantti koska ei sallittua tuottoa verrata todelliseen tulokseen vaan viraston laskemaan ”oikaistuun tulokseen”! Siinä ei ole enää veroja mukana (ennen oli, kun wacc oli verojen jälkeinen) eli osa waccin noususta selittyy tällä mutta yhtiö ei saa siitä mitään hyötyä.

    Paitsi rakennuskustannusideksi niin ennen myös koko verkkoomaisuus inflatoitiin kun oli reaalinen wacc (eli laskettiin pienempi korko kertaa isompi omaisuus), nyt tätä ei enää tehdä kun on nominaali wacc (eli lasketaan isompi korko kertaa pienempi omaisuus), joten tältäkään osin mitään hyötyä ei yhtiölle synny.

    Tuossa kaksi asiaa jotka jo syövät pari prosenttiyksikköä tästä väitetystä sallitun tuoton noususta! On silti totta että se nousi mutta käsittääkseni selvästi vähemmän kun julkisuudessa – ja ehkä sinullakin – on ollut esillä/väitetty.

    Se että tulee enemmän keppiä on mutu-tuntumaa ja yhtiön sisältä kuultua, en oikeasti tiedä. Toivottavasti joku kysyisi virastolta joka myös julkisuudessa kertoisi että oikaistun tuloksen laskentakin muuttui ja tiukentui (nyt puhutaan vain waccista).

    Eri asia on sitten yhtiöiden hintojenmuutos-strategia joka Carunan tapauksessa oli typerä. Koko ala joutuu nyt turhaan syntipukiksi. Olisivat vain korottaneet portaittain niin mitään ongelmaa ei olisi. Ei edes kuluttajalla ja investoinnit jne tulisi hyvin hoidettua.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s