Skip to content

Talouden kasvu ja luonnonvarojen käyttö

by : 6.5.2016

Miten voin toivoa kulutuksen ja talouskasvun vahvistumista, kun Suomalaiset kuluttivat jo oman osansa tämän vuoden luonnonvaroista 17. huhtikuuta mennessä? esitykseni kuulija ihmetteli.  Talouskasvu kuitenkin yhä vähenemässä määrin tarkoittaa paisuvia tavarakasoja, jotka vaativat vastaavasti lisääntyvää luonnonvarojen käyttöä. BKT-lukujen taustalla on jatkuvasti kehittyvä talous. Teemme yhä laadukkaampia tavaroita ja palveluita entistä pienemmillä tuotantopanoksilla. Kehittyneissä maissa tuotamme siten nyt samalla energian määrällä ainakin tuplasti enemmän kuin 40 vuotta sitten.

Maailman luonnonsäätiön sivuilla selitetään, että keskeiset tekijät joiden perusteella arvioidaan meidän käyttävän luonnonvaroja liikaa, ovat kasvihuonepäästöt sekä ruoantuotantoon vaatima maapinta-ala.

Ilmiselvästi ratkaisu ruoan kohdalla ei voi olla, että supistaisimme kokonaiskulutusta alle kolmannekseen nykyisestä (eli kolmen ja puoleen kuukauden nykykulutukseen). Ruoka on vain pieni osa kaikesta kulutuksesta, ja perustarpeena viimeisiä asioita joista tingimme. Ruoka-annosten supistaminen alle kolmannekseen saisi useimmat ylipainoisetkin nääntymään nälkää.

Maailman luonnonsäätiö ei mitään tällaista ehdotakaan, vaan kehottaa vähentämään lihan syöntiä. Ratkaisuna ei ole niinkään vähentää kuinka paljon syömme, vaan mitä syömme.

Kasvihuonepäästöjen kohdalla yhteys talouskasvuun on vahvempi. Tässäkin kuitenkin kulutuksen koostumus ja tuotantotavat ovat ratkaisevia.  Päästöihin vaikuttaa se, miten tuotamme energian, ja kuinka paljon energiaa tuotanto vaatii.

Tuotanto vaatii yhä vähemmän energiaa

Viime vuosikymmeninä kehittyvien maiden taloudet ovat tasaisesti kasvaneet niiden energiakulutusta ripeämmin. Tuotannon energiatehokkuus on kasvanut puolellatoista prosentilla vuodessa. 40 vuodessa tuotannon energiatehokkuus on virallisten tilastojen mukaan tuplaantunut, ja todennäköisesti tehostumista on aliarvioitu. Öljyn osuus energiatuotannossa on supistunut, joten öljyn kulutus on kasvanut vielä hitaammin.

OECD BKT ja energiankulutus

Tuotantoprosessien tehostumisen myötä osaamme tuottaa samoja tuotteita pienemmällä energianmäärällä. Myös lopputuotteet ovat muuttuneet. Lapsuuskodissani musiikki soi huonekalun kokoisesta vempaimesta, johon syötettiin musiikkia suurina muovilevyinä. Lapsilleni musiikinsoitin on toiminto puhelimessa, jossa musiikki on bitteinä pienellä muistikortilla. Luonnonvarojen käyttö musiikin toistamisessa on valtavasti laskenut.

Taustalla on myös talouden painopisteen siirtyminen teollisuudesta palveluihin. Toki palvelutkin (kuten esimerkiksi lentokoneella matkustaminen) voivat kuluttaa paljon energiaa. Keskimäärin palvelut ovat vähemmän luonnonvaroja kuluttavia.

Talouden kasvua on myös laadun koheneminen. Parantuneet hoitomenetelmät, jolla potilas toipuu ripeämmin ja pienemmillä sivuvaikutuksilla vaivaavasta taudista.  Parempi muotoilu, jonka myötä sakset istuvat paremmin käyttäjän kädessä. Kumpikaan ei vaadi välttämättä enemmän luonnonvaroja.

Tosin haasteena tilaston laatijoille on mitata laadun paranemista. Tästä syystä todellista tuotannon kasvua, ja siten energiatehokkuuden kasvua, ilmeisesti aliarvioidaan.

Tuotanto vaatii yhä vähemmän energiaa

Toki kasvihuonepäästöjen rajoittaminen ja talouden tuotannon maksimoimineen ovat jossain määrin ristiriitaisia tavoitteita. Taloudellisen kehityksen jarruttaminen on kuitenkin tehoton tapa vähentää päästöjä. Tuskin poliittista valmiutta on laskea elintasoa kolmannekseen ilmaston säilyttämiseksi.   Järkevämpää on tavalla tai toisella (esimerkiksi tiukoilla päästökiintiöillä) rajoittaa päästöjä, ja yrittää rajoitusten asettamissa puitteissa kehittää taloutta mahdollisimman hyvin.

Erityisesti on huono ratkaisu pitää halukkaita työntekijöitä työttöminä, koska talouden taantuma pitää energiakulutuksen ja päästöt kurissa. Tällä työvoimallahan voitaisiin parantaa palveluiden laatua lisäämättä energiankulutusta, tai jopa ihmistyövoimalla korvata muita energianlähteitä.  Puhumattakaan, että korkea työttömyys tuskin kasvattaa poliittista valmiutta panostaa päästöjen rajoittamiseen.

Talouden jatkuvaa kehitys jonka myötä pystymme tuottamaan enemmän samoilla luonnonvaroilla, on edellytys luonnonvarojen säästämiseen.

Mainokset

From → Yms

11 kommenttia
  1. Aki Suokko permalink

    Kiitos, Roger, tärkeään aiheeseen tarttumisesta. On totta, että monia tuotteita ja palveluja voidaan parantaa niin, että ne lisäävät hyvinvointia, mutta eivät vaadi lisää luonnonvaroja. Toivon, että olet lopulta oikeassa suhteellisen optimistisessa kirjoituksessasi, Roger. Pelkään kuitenkin, että jätit tärkeitä asioita huomiotta. Listaan joitakin näkökulmia, jotka minusta puuttuivat, ja annan lähdeviitteitä.

    Et huomioinut talouden globalisaatiota oikeastaan ollenkaan (energiankulutus ja päästöt eivät katoa ulkoistamalla ne). Esimerkiksi Ruotsin (jota pidetään usein esimerkkinä talouskasvun ja sen haittojen irtikytkeytymisestä) CO2-päästöt olivat toisen tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia kansallisesti tilastoituja suuremmat vuonna 2008, mikäli vienti ja tuonti otettiin huomioon. (Viitteet: http://www.pnas.org/content/107/12/5687.abstract ja http://www.theguardian.com/environment/datablog/2011/apr/28/carbon-emissions-imports-exports-trade). Viennin ja tuonnin huomioivat tutkimukset sanovat kiistatta, että talouskasvu ei ole OECD-maissakaan kytkeytynyt irti materiaalisesta jalanjäljestä. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa (http://www.pnas.org/content/112/20/6271.abstract) saatiin tulos, että 10 prosentin BKT:n kasvu lisää materiaalista jalanjälkeä 6 prosenttia. On hyvä, että BKT kasvaa nopeammin kuin monet haitat, mutta ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden vuoksi pitäisi päästä absoluuttiseen irtikytkentään, jossa päästöt laskevat.
    On totta, että esimerkiksi Ipadin ja Iphonen hinta on tullut äärettömästä (ei ollut tarjolla) suhteellisen edulliseksi, eikä tämä näy hintaindekseissä, joilla BKT muutetaan nimellisestä reaaliseksi.Tässä kuitenkin unohdetaan, että ei siellä ollut aikanaan sitäkään kun tuli vesivessa, vesijohdot sisään, pesukone, astianpesukone, autoista paljon nykyistä turvallisempia, äänettömämpiä jne.. Tavallaan väität, Roger, että esimerkiksi nykyinen kulutuselektroniikan miniatyroisointi olisi arvokkaampaa kuin nuo aiemmat keksinnöt.
    Oletat, että talous kasvaa palveluissa ilman energiankulutuksen kasvua. Yhteiskuntien aineenvaihduntaa tutkineiden (esim. Mario Giampietro) mukaan näyttäisi, että palvelusektori on kasvanut maataloussektorin ja teollisuuden tuottavuuden varassa. Millä se tuottavuus on näillä sektoreilla saatu? Pääosin koneilla, jotka käyttävät ulkoista energiaa (dieseliä, sähköä…). Esimerkiksi mies ja hevonen korvattiin Suomessa metsäkoneilla, jotka käyttävät dieseliä. Tämä ulkoisen energian tuottavuutta lisäävä vipuvarsi ”väänsi” eli vapautti työvoimaa palveluihin. Se teollisuuden työ voidaan tehdä myös Kiinassa. Olen kirjoittanut blogikirjoituksia, joissa on avattu tätä energia-tuottavuus -yhteyttä ja joista löytyy viitteitä tähän societal metabolism -viitekehyksessä tehtyyn tutkimukseen (http://suokko.blogspot.fi/2014/09/suomenhevonen-ja-tyomies-eivat.html ja http://suokko.blogspot.fi/2015/08/talouskasvun-ja-energiankulutuksen_23.html). Yhteiskuntien sosiaalisen aineenvaihdunnan tutkimuksen tulos kertoo, että on erittäin vaikeata kasvattaa palvelusektorin kokoa ilman, että maatalouden (jonka osuus on nykyään pieni eikä tehostamisen varaa ihan hirveästi ole) ja teollisuuden energiankulutus kasvaa (työvoimaa vaihdetaan koneisiin ja ulkoiseen energiaan). Ilkka Tuomi kirjoitti hiljan hyvän vieraskynä-tekstin tästä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1459487260441).

    • Juha permalink

      Suokko anteeksi, Aki, jos esitän tarkentavan kysymyksen?

      Ymmärsinkö oikein, että haluat Suomen kiihdyttävän talouskasvuaan maksimiinsa, jotta puhtoisissa oloissa tuotetun tuotannon maailmanmarkkinaosuus kasvaa?

      Ydinvoimaa Venäjälle, radioaaltoja Eurooppaan, koulutusta Lähi-itään, kännykkäpelejä Pohjois-Amerikkaan, lentoja Aasiaan, sellutehtaita Etelä-Amerikkaan.

      • Aki Suokko permalink

        Juha, en ottanut ainakaan tarkoituksella kantaa minkään asian puolesta tai vastaan. On lopulta myös aika epärelevanttia, mitä minä haluan. Yritin vain valottaa taustoja, että miksi linkki talouskasvun ja energiankulutuksen välillä ei ole niin selkeä kuin Rogerin kuvaajista voisi lukea.

      • Juha permalink

        Kiitos, Aki. Nyt on selvääkin selvempi, että yhteys talouskasvun ja energiankulutuksen välillä ei ole selvääkin selvempi.

  2. Örkki permalink

    Kyseessä on ainakin neljäkymmentä vuotta kummitellut harhakäsitys, joka tulee vain siitä, että niin talouskasvusta kuin väestönkasvusta kuin kaikesta muustakin kasvusta käytetään yhtä sanaa ’kasvu’, vaikka se tarkoittaa ihan eri asioita. Samaten leikitään, että logistista kasvuyhtälöä, ja siihen liittyviä käsitteitä, kuten ’kantokyky’ voidaan käyttää ihan missä tahansa. Tämä nyt on ihan täydellisesti päin helvettiä, mikä näkyy ehkä kansantajuisimmin siinä, että siinä 40 vuodessa, joka Rooman klubin raportista on kulunut, väestönkasvu on lakannut kaikkialla siellä, missä talous on kasvanut voimakkaasti. Olisi jo korkea aika upottaa hölmöys tehokkaamminkin kuin blogipostauksilla

  3. Aki Suokko permalink

    Keksin helposti neljä eri määritelmää kasvulle (väestökasvun jätän suosiolla pois, sillä jos talous ja ihmisen toiminta maapallolla saadaan kestävälle pohjalle, niin väestön määrällä ei sinänsä ole merkitystä).

    Talouden energia- ja materiaalivirtojen kasvu (määrällinen kasvu)
    Energia- ja materiaalivirtojen tuottavuuden kasvu (laadullinen kasvu)
    BKT:n kasvu
    Hyvinvoinnin tai onnellisuuden kasvu

    Örkin viittaamassa Rooman klubin raportissa keskityttiin tuohon kohdan 1 määritelmään, joskin sen malleissa oli mukana myös kohdan 2 mukaisia ”parametreja”. BKT:n kasvua Kasvun rajat -raportissa (1972)ei tutkittu. Rooman klubin raportista liikkuu väärinkäsityksiä erittäin paljon, joten suosittelen tutustumaan alkuperäislähteeseen (löytyy helposti pdf:nä netistä googlaamalla).

    Luultavasti olemme samaa mieltä, että kohdan 4. kasvu on se mitä haluaisimme. Kysymys kuuluu, että voidaanko se irtikytkeä kohdan 1. kasvusta/sen haitoista. Näyttää aika vahvasti siltä, että kohdan 3 mukaista kasvua on vaikea saada ilman, että myös kohta 1 kasvaa (jos tarkastellaan asiaa vienti ja kulutus huomioiden). Tämä oli se, jota ensimmäisessä kommentissa toin esille. Aivan viimeisenä voidaan todeta, että BKT:n kasvu ei välttämättä rikkaissa maissa enää korreloi kohdan 4. kasvun kanssa. Tästä ei seuraa se, että BKT:n lasku parantaisi asiaa.

    Voi olla, että kohdan 4 ja 1 kasvu yhtäaikaa ei olisi ongelma, jos pääsisimme fossiilisesta energiasta eroon. Jos halpaa ja vähäpäästöistä energiaa on tarjolla, niin esimerkiksi mistään metalleista yms. ei tule pulaa. Esimerkiksi fuusioenergia voisi olla tällainen energiamuoto. Mitään sen kaltaista ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä, joten ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat on sen vuoksi otettava erittäin vakavasti. Uusiutuvan energian kohdalla tullaan luultavasti uusiin pullonkauloihin. Tämä oli itse asiassa Rooman klubin sanoma lyhykäisyydessään: aineellinen kasvu lakkaa maapallolla väistämättä ja jos yhden rajan onnistuu kiertämään, niin luultavasti pian on joku toinen fyysinen raja edessä. BKT:n kasvusta raportissa ei sanottu mitään.

  4. Kiitos kommenteista,

    Aki,

    Jos ymmärsin oikein sinun terminologiasi niin postaukseni keskeinen viesti voidaan kiteyttää siten, että

    Tuotannon kasvu = Määrällinen kasvu (Luonnonvarojen kasvava käyttö) + Laadullinen kasvu (Luonnonvarojen käytön tehokkuuden kasvu)

    Tuotantoa voidaan siis kasvattaa saavutetun laadullisen kasvun verran, ilman että luonnonvarojen käyttö kasvaa.

    Tarkkaa arviota siitä kuinka suuri laadullinen kasvu on, on vaikeata antaa, kun esimerkiksi tuotannon siirtyminen kehittyviin maihin mahdollisesti on vääristänyt lukuja. Viittaamasi tutkimuskin, joka yrittää huomioida tätä tuotannon siirtoa, vahvistaa, että laadullista kasvua on ollut. (Epäilen että tuotannon siirrolla ei ole ollut niin suurta vaikutusta kun mitä tuon tutkimuksen laskelmat osoittavat, mutta se on vähemmän oleellista).

    Luonnonvarojen käyttö on edelleen kasvanut, eli tuotanto on kasvanut ripeämmin kuin mitä luonnonvarojen kasvu on tehostunut. Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että talouden kasvu ilman kasvavaa luonnonvarojen käyttöä olisi täysin mahdotonta. Jos esimerkiksi tuotannon energiatehokkuus kasvaa prosentilla vuodessa, BKT voi kasvaa prosentilla ilman, että energian käyttö kasvaa.

    En oleta että, ”talous kasvaa palveluissa ilman energiankulutuksen kasvua”. Sen sijaan väitän, että on mahdollista parantaa palvelujen laatua työllistämällä työttömiä, kasvattamatta luonnonvarojen käyttöä. Esimerkiksi vanhainkotiin liittyy tietysti paljon luonnonvarojen käyttöä. Palkkaamalla yhden hoitajan lisää voidaan kuitenkin hoidon laatua parantaa, ilman että kasvatetaan luonnonvarojen käyttöä.

    En myöskään väitä, ”että esimerkiksi nykyinen kulutuselektroniikan miniatyrisointi olisi arvokkaampaa kuin … aiemmat keksinnöt”. Päinvastoin, pesukoneen ja jääkaapin kehitys ovat varmasti olleet tärkeämpiä hyvinvoinnin kasvattajia. BKT-luvut ovat aikaisemminkin aliarvioineet laadullista kasvua.

  5. Aki Suokko permalink

    Kiitos täsmennyksestä, Roger. Nuo kaksi viimeistä kappaletta edellisessä kommentissa on nyt selkeästi sanottu eikä väärinkäsitystä tule. Kirjoituksestasi lukija sai todennäköisesti aivan toisen kuvan.

    Sanot, että ”Luonnonvarojen käyttö on edelleen kasvanut, eli tuotanto on kasvanut ripeämmin kuin mitä luonnonvarojen kasvu on tehostunut. Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että talouden kasvu ilman kasvavaa luonnonvarojen käyttöä olisi täysin mahdotonta.”

    Ei kukaan näin ole sanonutkaan. Ei se välttämättä ole mahdotonta eikä sitä ole todistettu mahdottomaksi. Se, että talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen käytöstä on mahdollisesti haastavaa, perustuu silti tutkimukseen. Ekologinen taloustiede ja sen parissa tehty yhteiskuntien aineenvaihdunnan (energia, työtunnit jne.) tutkimus perustuu taloustieteen metodien ja luonnontieteiden yhdistämiseen. Katso esim. tämä paperi: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544208001965. Pointti on oikeastaan yksinkertaistettuna se, että vallitsevassa taloustieteessä ei ole uskottavaa tarinaa siitä kuinka tämä irtikytkentä tehdään ja luonnonlait huomioon ottava taloustiede (ekologinen taloustiede ja sen piirissä biofysikaalinen taloustiede) puolestaan esittää hyviä perusteluja sille, että irtikytkentä on haastavaa.

    ”Viittaamasi tutkimuskin, joka yrittää huomioida tätä tuotannon siirtoa, vahvistaa, että laadullista kasvua on ollut. (Epäilen että tuotannon siirrolla ei ole ollut niin suurta vaikutusta kun mitä tuon tutkimuksen laskelmat osoittavat, mutta se on vähemmän oleellista).”

    Nuo paperit, joihin viittasin, on julkaistu PNASissa, joka on yksi maailman johtavista tiedejulkaisuista. Ei ole löydettävissä yhtään vertaisarvioitua julkaisua, jossa kiistettäisiin noiden tutkimusten havainnot. Tämä ei tietenkään ole todiste, että tutkimukset ovat oikeassa. Jos pystyt osoittamaan merkittäviä metodologisia heikkouksia noissa papereista, niin luultavasti saisit ne julkaistua jossakin merkittävässä julkaisusarjassa. Ennen kuin noiden papereiden havainnot on kiistetty/korjattu, niin ne ovat faktoja. Mielipiteeseen on toki jokaisella oikeus.

    Nuo neljä eri kasvun määritelmää eivät kenties ole toisistaan riippumattomia. On vahvaa näyttöä siitä, että energiankäytön tehostuminen johtaa energiankäytön kasvuun. Tämän esitti jo William Stanley Jevons vuonna 1865 julkaistussa kirjassaan The Coal Question. Hän sanoi aikalaisistaan poiketen, että tehokkaampi kivihiien käyttö ei säästä kivihiiltä vaan päinvastoin. Mitä tehokkaammin kivihiiltä käytetään, sitä enemmän käyttökohteita sille löytyy (samalla talous tietenkin kasvaa). Tämä on ollut yksi mekanismeista talouskasvun takana vielä 1900-luvullakin.

    Laadullista kasvua ei ole tähän mennessä ollut ilman määrällistä kasvua, kun otamme tuonnin ja viennin huomioon. Tästä lienee olemme samaa mieltä. Voi olla, että niiden kytkeminen irti toisistaan on mahdotonta (tähän viittaavaa tutkimustietoa on ilmestynyt viime vuosina runsaasti), mutta emme voi olla varmoja ainakaan vielä, kenties koskaan. Uskottavaa tarinaa niiden irtikytkennästä ei ole hahmotettavissa. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti meidän pitäisi minusta suhtautua vakavasti siihen mahdollisuuteen, että ne eivät ole irtikytkettävissä riittävän nopeasti. Talous ei ole irrallaan biofysikaalisista reaaliteeteista.

  6. Kalle permalink

    Ei ongelma ole
    ”1. energia- ja materiaalivirrat”, vaan
    ”0. Saasteet ym. haitat”. (Siitäkin voisi mennä vielä pidemmälle.)

    Kun halutaan rajoittaa saasteita, se ei tarkoita, että olisi järkevää rajoittaa 1. virtoja tai 3. BKT:ta. Jos rajoitetaan 1. tai 3., 0. voi vaikka kasvaa. Jos rajoitetaan 0., se ei kasva (tai kasvaa osittain, jos rajoitetaan vain osaa siitä).

    Mikäli halutaan rajoittaa saasteita minimaalisella hyvinvointitappiolla, degrowth on kauhistus ja päästökiintiöt tai päästöhaittaverot optimi, kuten taloustieteen alkeiskurssilla opetetaan.

    Näkemäni perusteella BKT:n ja onnellisuuden yhteys on logaritminen, ts. 5 % kasvu lisää onnellisuutta aina yhtä paljon. Jos tarkastellaan euromääräistä BKT:ta, onnellisuuden kasvu näyttää tietysti hidastuvalta. (Onnellisuusskaala tietysti on aina kyseenalainen, mutta tuohon tutkijat ovat päätyneet.) Vielä paljon tärkeämpää on se, että nopea talouskasvu itsessään, eivä vain BKT taso, yleensä sekä tuottaa onnellisuutta että paljon muuta hyvää ja matalan kasvun aikana Trump, Hitler ja muu paha lisääntyvät – tästä tutkijat kirjoittavat yhtenään.

  7. Kiitos jälleen kommenteista,

    Kalle,

    Tärkeä muistutus, että on syytä minimoida haitat, ei energiavirrat. Energiamuodon valinnalla, ja mahdollisesti päästöjä vähentävällä teknologialla on myös merkitystä kasvihuonepäästöjen määrään.

    Aki,

    Minun on vaikea ymmärtää miksi laadullinen kasvu olisi mahdotonta, jos rajoitamme määrällistä kasvua. Sehän implisiittisesti tarkoittaa, että emme voisi tehostaa luonnonvarojen käyttöä ollenkaan. Päinvastoin, jos rajoitamme määrällistä kasvua (esimerkiksi korkeilla päästöveroilla) tämä kannustaisi vahvistamaan energian käytön tehokkuutta (eli kasvattamaan laadullista kasvua).

    Viitatun tutkimuksen laskelmat eivät suoraan kerro (eikä ole ymmärtääkseni tarkoituskaan kertoa) tuotannon siirron vaikutuksista kehittyviin maiden materiaalinkäyttöön niiden omassa tuotannossa. Tarkoituksena on mitata yhteenlaskettu kehittyvien maiden kulutukseen liittyvä toteutunut materiaalinkäyttö.

    Jos laskelmia tulkitaan sellaisenaan indikaationa tuotannon siirron vaikutuksista, olettamana on, että se materiaalin käyttö jota nyt tapahtuu kehittyvissä maissa ilman siirtoa tapahtuisi kehittyneissä maissa. Tuotanto kehittyvissä maissa on kuitenkin yleisesti tehottomampaa, joten toteutunut materiaalinkäyttö siten yliarvioi kuinka paljon siirto on säästänyt materiaalinkäyttöä kehittyneissä maissa.

    Palaan tähän asiaan tarkemmin huomenna.

  8. Aki Suokko permalink

    Totta on, että tuo päästöjen allokointi esim. Kiinan infralle on jossain määrin ongelmallista. Olet siis oikeassa tuossa, että materiaaleja ja energiaa olisi kulunut vähemmän jos tuotantoa ei olisi ulkoistettu. Toisaalta satoja miljoonia kiinalaisia olisi jäänyt muuttamatta maalta kaupunkiin jos sinne ei olisi siirretty niin paljon tuotantoa muualta. Meillä ei olisi ollut varaa kuluttaa niin paljon jos työtä ei olisi siirretty Kiinaan. Eli osa infrastakin pitää Kiinassa laskea meidän ”kulutukseksi”?Alhainen inflaatio 1990- ja 2000-luvuilla lienee ainakin osin johtunut ensin Neuvostoliiton hajoamisesta (1990-luku) ja sen jälkeen Kiinan alhaisemmista palkoista (2000-luku).

    Tuon laadullisen kasvun mittaaminen reaalisella BKT:lla on ongelmallista. Reaalisen BKT:nmittari antaa erinäisiä vapauksia, kuten ottamalla huumekaupan ja prostituution mukaan mittariin (kuten Italia teki EU:n suosituksesta: http://www.newsweek.com/italy-saved-recession-prostitution-and-drugs-277930) tai suuntautumalla erilaisiin kupliin, jossa rahalla tehdään rahaa. Reaalinen BKT ei siis ole yhtä hyvä mittari kuin energiankulutuksen tilastot. Eli tuo laadullinen kasvu on sellainen asia, jota emme voi ottaa kirjaimellisesti. Esimerkiksi Blair Fix hylkäsi reaalisen BKT:n ja tutki irtikytkentää kieltämättä epäortodoksisella mittarilla nimellinen BKT deflatoituna sähkön verottomalla hinnalla (ei ole täydellinen sekään). Tällä mittarilla irtikytkennästä ei löytynyt viitteitä 1900-luvun aikana Yhdysvalloissa. Ks. Fixin kirja http://www.amazon.com/Rethinking-Economic-Biophysical-Perspective-SpringerBriefs/dp/3319128256/ref=sr_1_4?ie=UTF8&qid=1462811262&sr=8-4&keywords=rethinking+economic+growth.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s