Skip to content

Ikuiset asuntolainat eivät selitä Ruotsin kasvua

by : 27.4.2016

Helsingin Sanomissa nostetaan jälleen tänään selityksenä Ruotsin talouden viime vuosien vahvalle kasvulle sen, että ruotsalaisille kotitalouksille jää enemmän rahaa käytettäväksi mm kulutukseen, kun asuntolainoja ei lyhennetä. Selitys on kuitenkin siltä osin heikolla pohjalla, että ruotsalaiset kotitaloudet eivät ainoastaan käytä suomalaisia kotitalouksia pienemmän osan tuloistaan kuluttamiseen, vaan tämä osuus on viime vuosina supistunut.

”Velkaantumisen ja asuntojen hinnannousun toinen puoli on, että ruotsalaisilla on varaa kuluttaa ja sijoittaa ihan toisella tapaa kuin suomalaisilla. Ruotsin viime vuosien nopeasta talouskasvustakin suuri osa on ollut yksityisen kulutuksen kasvua.”

Toimittaja Anni Lassila Helsingin Sanomissa 27.4.2016

Totta on, että Ruotsissa asuntolainoja lyhennetään Suomea vähemmän, ja siten ruotsalaisille kotitalouksille vastaavasti jää rahaa johonkin muuhun. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut siihen, että ruotsalaiset kuluttaisivat suuremman osan tuloistaan. Päinvastoin bruttosäästäminen (eli osuus tuloista jota jätetään kuluttamatta) on Ruotsissa reippaasti korkeampi kuin Suomessa. Ruotsalaiset ehkä säästävät vähemmän asuntolainoja lyhentämällä, mutta kompensoivat tätä keräämällä säästöjä muulla tavalla.

Suomi ja Ruotsi kotitalouksien bruttosäästäminen

Kasvulle oleellista on muutos säästämisessä. Viime vuosina kotitalouksien säästämisaste on Ruotsissa noussut, eli kulutus on kasvanut hitaammin kuin käytettävissä olevat tulot.  Suomessa tilanne on ollut päinvastainen, eli kotitaloukset ovat kasvattaneet kulutustaan vähentämällä säästämistä.

Ruotsissa viranomaisten painostuksen alla pankit ovat viime vuosina tiukentaneet asuntolainojen ehtoja, ja vaatineet kotitalouksia lyhentämään enemmän. Siltä osin, kun tämä on auttanut nostamaan kotitalouksien säästämisastetta, sillä on ollut kulutuskasvua jarruttava vaikutus Ruotsissa.

Eli syitä Ruotsin vahvempaan talouskasvuun on syytä etsiä muualta, kuin lyhennysvapaista asuntolainoista.

Siinä Anni Lassila on tietysti oikeassa, että Suomesta on lähes mahdotonta löytää ekonomistia, joka ei olisi sitä mieltä, että asuntovelkaa ehdottomasti pitää maksaa täysin pois. Olen ollut verrattain yksin, kun olen yrittänyt tuoda esiin sen, että  ”asunnon ostaminen ikuisella lainalla on perinteisen suomalaistyyppisen asunnon omistamisen ja vuokra-asumisen välimuoto, jolla on omat hyvät ja huonot puolensa.” Sellaiselle on erityisesti tarvetta Ruotsissa, jossa vuokrasäännöstelystä johtuen ei ole toimivia vuokramarkkinoita.

Advertisements

From → Muu Eurooppa, Suomi

5 kommenttia
  1. Juha permalink

    Uusi Suomi 27.4.2016:

    ”Ekonomisti Paavosen mukaan Suomen ’tärkein strateginen taistelu’ onkin palveluviennin vauhdittaminen eli teollisuuden ”palveluistaminen” ja palveluyritysten kansainvälistyminen.

    Hän näyttää kansantalouden kokonaiskysynnästä kaaviota, joka koostuu viidestä osasta: yksityisestä kulutuksesta (40 prosenttia), investoinneista (12 %), julkisesta kysynnästä (21 %), tavaraviennistä (19 %) sekä palveluviennistä (8 prosenttia).

    Jos halutaan kasvua, jonkun näistä kysyntäkomponenteista pitää muuttua, Paavonen sanoo.”

    http://www.uusisuomi.fi/raha/194770-palta-230-000-uutta-tyopaikkaa-syntyi-jo-herataanko-suomessa-viimein

    Mitä sanoo ekonomisti Wessman? Mikä komponentti selittää Ruotsin kasvun? Mistä Suomen kasvu versoo?

  2. Kiitos kysymyksestä,

    Tavoitteena on tietysti kasvattaa kulutusta, mutta sen rahoittamiseen tarvitsemme vientiä.

    Kestävä kasvu vaati siten varmasti lisääntyvää palveluvientiä kuten Paavonen painottaa. Tavaroiden suhteellinen osuus maailmantaloudessa vääjäämättä supistuu. Ruotsi on tältä osin selkeästi pärjännyt Suomea paremmin.

    Lupaavaa on myös investointien orastava piristyminen viimeisen vuoden aikana.

    • Juha permalink

      Kiitos vastauksesta.

      Yksityinen kulutus näyttäisi pitävän Suomen talouden (nolla)kasvua yllä. Ainakin asumismenojen osuus kulutuksesta on ollut viime vuosina vakaassa kasvussa.

      http://www.findikaattori.fi/fi/23

      Toisaalta viennin osuus BKT:sta on historiallisesti korkealla tasolla. Se on pudonnut vuoden 2008 huipputasolta (45%), mutta matelee edelleenkin selvästi suuremmissa lukemissa kuin esimerkiksi 1980-luvulla (20…30%).

      http://www.findikaattori.fi/fi/33

      Hallituksella taitaa olla mahdoton (kasvu)yhtälö ratkaistavanaan: BKT = C + I + G + nX.

      Jos hintakilpailukykyä parannetaan palkkoja (ja kulutusta C) leikkaamalla, samalla kun valtion budjettia tasapainotetaan julkisia menoja supistamalla (G), ja yksityiset investoinnit (I) laskevat kuin lehmän häntä, eikä vientikään vedä kuin alaspäin, niin ei ihme, jos BKT ei kasva.

      Julkisinvestointeja vientiin ja FDI:tä tuontiin?

  3. En olisi ihan noin pessimistinen,

    Itse olen esimerkiksi ehdottanut kilpailukyvyn parantamista verohelpotuksilla:

    http://www.taloustaito.fi/Teemat/TT-Blogi/Blogit-2015/Suomen-ydinongelma-tyollisyys-ei-julkinen-alijaama/

  4. Juha permalink

    Jotakin vetoapua vientifirmoille ja työllistäjille epäilemättä tarvittaisiin. Fiskaalista devalvaatiota kokeili Tanska vuonna 1988 ja tutki Taljankasta tuttu Timo Tyrväinen Suomessa vuonna 1995 ainakin verokiilan osalta. Etlakin on työntänyt lusikkansa soppaan.

    https://www.etla.fi/julkaisut/fiskaalinen-devalvaatio-helpottaisi-talouden-sopeutumista-tuottavuuden-laskuun/

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s