Suomen ristiriitaiset vientiluvut

Tulli kertoi viime viikolla Suomen tavaraviennin arvon romahtaneen peräti 13 prosenttia edellisvuoden tasoilta. Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto samana aikana kuitenkin nousi liki 7 prosenttia. Koko alkuvuonna tulli kertoo viennin supistuneen 6 prosenttia. Kansantalouden tilinpidon mukaan viennin volyymi olisi kutenkin lievästi noussut. Ristiriitaiset luvut selittyvät pitkälti vientihintojen laskulla, joka puolestaan heijastaa euron vahvistumista. Viennin kehitys ei siten talouden kasvunäkymien kannalta ole niin synkkä, kuin mitä tullin lukujen perusteella voisi päätellä.

Kansantalouden tilinpidon mukaan vienti kääntyi toisella neljänneksellä nousuun alkuvuoden loivan laskun jälkeen. Nousu ei selity palveluviennillä, joka tilastojen mukaan olisi kääntynyt toisella neljänneksellä laskuun.  Tavaraviennin nousu oli siten vielä selkeämpi kuin kokonaisviennin. Arvioon palveluviennin laskusta on lisäksi tässä vaiheessa syytä suhtautua varauksella. Palveluvientiluvut usein tarkentuvat hyvin merkittävästi.

Tavaraviennin arvo sen sijaan edelleen laski toisella neljänneksellä. Tilastot kertovat siitä, että vientitavaroiden hinnat olisivat laskeneet 5 prosenttia edellisvuodesta.

Hintojen lasku myös pitkälti selittää eron teollisuustuotantolukujen ja tavaraviennin välillä. Teollisuustuotantoluvutkin kertovat volyymin eikä arvon kehityksestä. Toki muitakin syitä eroon on. Tavaravientiluvut heiluvat herkästi riippuen toimitusten ajoituksesta, kun tuotannon kehitys yleensä on tasaisempaa. Esimerkiksi laivanrakennus näkyy tuotantoluvuissa tasaisena virtana, mutta vientiluvuissa kertaluonteisina hyppyinä vasta kun alukset toimitetaan. Heinäkuun romahdus tavaraviennissä oli selkeästi poikkeama, joka liioittelee heikkoutta. Kesäkuussa nähtiin vastaavasti poikkeuksellinen nousu, joten laskutrendi on paljon loivempi.

Se enempää arvo- kuin volyymi-luvut eivät yksinään anna oikeata kuvaa kehityksestä. BKT:n kasvu lasketaan volyymin, ei arvon kehityksestä. Volyymin kehitys on myös oleellisin, kun mietitään suoraa vaikutusta työllisyyteen ja sitä kautta kuluttajien ostovoimaan tai kapasiteetin käyttöasteeseen ja siten yritysten investointitarpeisiin. Viennin arvon lasku nakertaa kuitenkin yritysten kannattavuutta, millä on kielteinen vaikutus niiden intoon työllistää ja investoida.

Viennin keskeinen rooli elintasomme kannalta on, että sen avulla pystymme rahoittamaan tuontia. Tästä näkökulmasta ei ole suurta iloa siitä, jos viemme ulkomaille enemmän, mutta saamme tästä vähemmän tuloja.

Viennin meille tuottama ostovoima ei ole kuitenkaan viimeisen vuoden aikana supistunut koska tuontihinnat ovat laskeneet jopa jyrkemmin kuin vientihinnat. Öljyn hinnan toipuminen alkuvuoden pohjalukemista on tosin heikentänyt vaihtosuhdetta (eli tuonti- ja vientihintojen suhdetta). Tämä on kuitenkin vaan palauttanut vaihtosuhteen vuoden takaisille tasoille.

Alkuvuoden heikot vientiluvut eivät myöskään enää kieli mistään eritysiestä suomalaisesta ongelmasta. Viennin arvo on supistunut suurin piitein yhtä paljon kuin koko maailmankaupan arvo euroissa laskettuna.  Edeltävinä vuosina mm. Nokian ja Venäjän talouden ongelmien vuoksi maamme vienti kehittyi selkeästi heikommin kuin koko maailmankauppa. Nyt viennin arvon laskua voi selittää maailmankaupan olemattomalla kasvulla sekä euron vahvistumisella. Euron vahvistumisen myötä muissa valuutoissa hinnoiteltujen tavaroiden euromääräiset hinnat ovat tippuneet.

Alkuvuodesta euro ei ole enää vahvistunut, joten tältä osin viennin arvon kehitys pitäisi jo loppuvuodesta piristyä. Toivottavasti koko maailmankaupankin kasvu alkaa jonkun verran kohentua alkuvuoden pysähtyneisyyden jälkeen.