Skip to content

Miksi Deutsche ei ole uusi Lehman

by : 3.10.2016

Deutsche Bankin ongelmat tuovat herkästi mieleen finanssikriisin aikaisia tapahtumia. Ääriesimerkkinä Taloussanomien Jan Hurri uusimmassa tuomiopäivä-”analyysissään” varoittelee Deutschen olevan ”suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman”. Erot ovat kuitenkin suuremmat kuin yhtäläisyydet. Deutschen ongelma ei ole huoli siitä, että rahat loppuisivat kassasta, eikä pankki pystyisi maksamaan velkojaan. Lähinnä huoli on siitä, putoaako vakavaraisuus alle sen korotetun tason mitä etenkin suurilta pankeilta kriisin jälkeen vaaditaan. On myös syytä muistaa, että Lehmanin valtava vaikutus ei niinkään heijastanut pankin suurta kokoa, vaan sitä, että investointipankin kaatuminen nakersi luottamusta siihen, että viranomaiset aina turvaavat pankkien velkojien saatavia.

Hurri kiinnittää huomiota siihen, että Deutschen velkavipu (tase suhteessa omaan pääomaan) on pankin kirjanpidon mukaan korkeampi kuin Lehmanin. Sinällään tämä on totta, riippuen tosin hivenen laskentatavasta. Tämä lukema ei kuitenkaan ole tyhjentävä mittari pankin riskistä, koska se ei ota huomioon taseen laatua.

Lehmanin tase oli kriisisyksyllään pullollaan mm. asuntovakuudellisista velkakirjoja, joiden markkina-arvo oli romahtanut. Deutschen saatavien arvoa ei nykytilanteessa ole vastaavalla tavalla kyseenalaistettu. Niihin kuului mm. Q2 tilinpäätöksen mukaan lähes 150 miljardia saatavia keskuspankilta. Deutschen ongelma ei niinkään ole saatavien epävarmuus, vaan se, että saatavat tuskin tuottavat mitään korkoa.

Parempi mittari taseeseen liittyvästä riskistä on esimerkiksi pankin oma pääoma suhteessa riskikorjattuihin varoihin, joka oli 12,2 %. Vaikka Deutsche ei saisi yhdysvaltalaisten viranomaisten vaatimaa 14 miljardin dollarin sakkoa ollenkaan neuvoteltua alas (eikä huomioida Deutschen jo tekemiä varauksia) lukema putoaisi ainoastaan 9 %:iin.

Ennen finanssikriisiä tuskin mikään pankki pystyi näyttämän näin korkeita vakavaraisuuslukuja. Lukema on huolestuttava ainoastaan koska kriisin jälkeen rimaa on nostettu, etenkin Deutschen kaltaiselle valtaisille suurpankeille. Tästä syystä uhka suurista sakoista luo painetta pääoman korottamiseen. Tämä painaa osakekurssia, kun nykyiset osakkeenomistajat pelkäävät niille jäävän pienempi osa pankista.

Deutschen tilanne ei ainoastaan ole parempi siitä syystä, että saatavien laatu on parempi. Lehmanin ongelmana oli myös, että se oli riippuvainen hyvin lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta. Tämä nopeasti kuihtui kokoon, kun huolet pankin tilanteesta kasvoivat. Deutschen rahoituksen ydin on asiakkaiden talletukset, joka eivät yhtä herkästi katoa.

Vaikka talletukset alkaisivat pakenemaan, mistä esimerkiksi Mandatum Lifen Juhani Lehtonen on huolissaan Kauppalehdessä, ja pankin tällä hetkellä muhkeat saatavat keskuspankilta alkaisivat kuihtua kokoon, Deutschella on mahdollisuus saada melkein rajattomasti rahoitusta keskuspankista. Investointipankkina Lehman ei pystynyt saamaan rahoitusta keskuspankilta ollenkaan. Deutschen kaatuminen Lehmanin tapaan kassan tyhjenemiseen on siten erittäin epätodennäköistä.

Deutsche on kieltämättä paljon suurempi pankki kuin Lehman. Lehmanin kaatumisen valtava vaikutus ei kuitenkaan selity pankin koolla. Se johtui ennen kaikkea, että sitä nähtiin suunnanmuutoksena viranomaisten politiikassa.

Ennen Lehmania viranomaiset olivat auttaneet turvaamaan velkojien kaikkia saatavia, esimerkiksi kun Bear Stearns joutui ongelmiin aikaisemmin samana vuonna. Kun Lehmanin annettiin kaatua, se sai sijoittajia uudelleenarvioimaan riskejä, ja siirtämään rahansa pankeista turvallisempiin valtionlainoihin. Jos Lehman voi kaatua, niin ovatko rahat turvassa muissakaan pankeissa? Sijoittajien valmius rahoittaa pankkeja tyrehtyi siten sekä Yhdysvalloissa että muuallakin maailmassa, riippumatta siitä oliko pankeilla mitään suoria saatavia Lehmanilta.

eurustedspread

Lukemat Deutschen johdannaisten 41.000 miljardin euron nimellisarvosta, joita esimerkiksi Ilmarisen Timo Ritakallio on nostanut esiin, eivät nekään anna oikeaa kuvaa Deutschen mahdollisesti aiheuttamista riskeistä. Niihin on syytä palata.

Kommentoin tilannetta myös TV-nytt lähetyksessä perjantaina (alkaen n. 11 minuutin kohdalla).

 

Mainokset
2 kommenttia
  1. Juha permalink

    Poliittisesti tilanne on kimurantti.

    USAn rahoitusvalvontaviranomaiset ovat rapsautelleet toineen toistaan suurempia sakkoja eurooppalaisille pankeille. Euroopan komissio nokitti vaatimalla Irlantia perimään Applelta 12 mrd maksamattomia veroja kilpailuoikeudellisin perustein. Merkel vetää tiukkaa linjaa Italian pankkikriisin selvittelyssä. Mitkä pankit pelastettiin Kreikan 1. tukipaketilla? Mustana Pekkana pakassa on Deutschen johdannaisvyyhti lonkeroineen.

    Korjaisiko B. Wahlroos roskapankin parhaat palat parempaan talteen kuljeskelemasta?

  2. aapeecee permalink

    Roger on oikeassa päätelmissään siinä, että DB:n ongelmat ovat erit kuin LB:n. EKP ei kuunaan päästä systeemisiä pankkeja kaatumaan, koska siitä seuraisi täydellinen kaaos. Ongelma on syvemmällä, koko eurooppalaisen finanssipolitiikan heterogeenisyydessä. EKP voi pumpata pääomaa, mutta mistään ei löydy sitä välinettä jolla yhdenmukaistetaan etelän löysä ja pohjoisen tiukka rahapolitiikka. Jos Saksa antaa periksi etelälle, niin se on eurojärjestelmän loppu aivan varmasti. Itse olen sitä mieltä, että euro kaatuu 2 – 5 vuoden kuluessa. EKP:n sääntöjen vastaiset tukitoimet toimivat koko ajan euron ydinajatusta vastaan. Miten kukaan voi ylipäätään kuvitella, että tämä päättyisi jotenkin hyvin? Koko euro on ollut alunpitäen poliittinen uhkapeli ja me Suomessakin maksamme siitä erittäin kalliin hinnan.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s