Uutisten vääristynyt maailmankuva

”Median perusteella ei voi ymmärtää maailmaa” toteaa Karolinska Institutetin kansainvälisen terveyden professori Hans Rosling haastattelussa Tanskan televisiolle. Lausunto on tietysti kärjistetty mutta tosiasia on, että uutisten logiikka ei ole kertoa siitä millainen maailma on. Päinvastoin uutiset kertovat siitä millainen maailma ei ole. Uutisarvoista on se mikä on hätkähdyttävää, poikkeavaa. Ihmistä pureva koira ei ole uutinen, koiraa pureva ihminen on.

Haastattelussa toimittaja toteaa, että monet mediassa väittäisivät, että ne vain raportoivat maailman kuten se on; mikä tällä hetkellä tarkoittaa sotaa, ristiriitoja ja kaaosta. Tämä tietysti ei kuvaa useimpien ihmisten arkipäivää. Suurin osa maailman ihmisistä elää yhteiskunnissa jossa vallitsee rauha ja jonkunlainen järjestys. Tämä koskee myös Lähi-itää ja Afrikkaa. Ihmiskunta tuskin koskaan on elänyt niin turvallisissa olosuhteissa kuin viime vuosikymmeninä.

Ongelmana on, että uutisarvoista –  kun puhutaan kaukaisista maailmankolkista – ovat lähinnä sodat ja luonnonkatastrofit. Demokraattinen vallanvaihdos Afrikan väkirikkaammassa maassa Nigeriassa, jota Rosling nostaa esiin, on hädin tuskin uutinen. Boko Haram joka piinaa pientä osaa maasta, on jatkuva uutisten aihe. Filippiinien presidentinvaaleista kuulimme, koska voittaja edusti poikkeuksellisen väkivaltaista mallia ongelmien ratkaisuun.  Vaalit jossa ehdokkaat esittävät tylsiä asiallisia mielipiteitä eivät niin helposti ylitä uutiskynnystä maapallon toisella puolella.

Talousuutisten puolella sama ilmiö näkyy. Vitsailin kerran, kun MTV:n toimittaja kohteliaasti toivoi uutislähetyksen jälkeen, että tulisin pian uudelleen: ”Toivottavasti ei, koska se tarkoittaisi, että taloudessa on jälleen joku kriisi”.  Ongelmissa oleva pankki on uutinen, toimintansa normaalisti hoitava ei.

Toki kaikki poikkeavat, uutisarvoiset, asiat eivät ole synkkiä. Hans Rosling nousee itse yli uutiskynnyksen poikkeavalla positiivisella kuvallaan maailman kehityksestä. Kun Roslingin tapaan kuvaa hitaasti tapahtuvaa muutosta ihmisten elinolosuhteissa, eliniän pitenemistä, lapsikuolleisuuden vähenemistä, väestönkasvun taittumista tästä on kuitenkin vaikea saada täytettä jokapäiväisiin uutisiin.

Talouden puolella yli uutiskynnyksen nousee myös positiivisina uutisina esimerkiksi telakkojen saamat suuret tilaukset, ja niiden positiiviset työllisyysvaikutukset. Tämäkin kuitenkin antaa jossain määrin vääristyneen kuvan taloudesta. Suurten yritysten merkitys yli korostuu suhteessa pienempiin yrityksiin, jotka vastaavat yhä suuremmasta osasta maamme viennistä.

En halua tällä kritisoida mediaa tai toimittajia. On tietysti aivan oikein, että kriisejä ja ongelmia nostetaan esiin.  On tärkeää, että olemme niistä tietoisia, ja ne kiinnostavat lukijoita.  Ei ole paljon järkeä kirjoittaa joka päivä juttua siitä, että tänäänkään ei missään päin Eurooppaa tapahtunut mitään terrori-iskua.

Haaste on pikemmin meillä lukijoilla pitää mielessä, että uutiset eivät ole hyvä pohja maailmankuvan luomiselle. Ne antavat jatkuvasti täydentävää tietoa, jota uutiskuluttajan täytyy suhteuttaa koulutuksen ja muiden tietojen perusteella luotuun ja ylläpidettyyn maailmankuvaan. Jos haluamme saada tasapainoisen kuvan meidän täytyy syventyä taustoittaviin artikkeleihin, ja kattaviin tilastotietoihin. Maailman tilasta hyvä paikka aloittaa on Roslingin Gapminder ja Max Roserin  Our world in data verkkosivustot.