Skip to content

Uutisten vääristynyt maailmankuva

by : 20.10.2016

”Median perusteella ei voi ymmärtää maailmaa” toteaa Karolinska Institutetin kansainvälisen terveyden professori Hans Rosling haastattelussa Tanskan televisiolle. Lausunto on tietysti kärjistetty mutta tosiasia on, että uutisten logiikka ei ole kertoa siitä millainen maailma on. Päinvastoin uutiset kertovat siitä millainen maailma ei ole. Uutisarvoista on se mikä on hätkähdyttävää, poikkeavaa. Ihmistä pureva koira ei ole uutinen, koiraa pureva ihminen on.

Haastattelussa toimittaja toteaa, että monet mediassa väittäisivät, että ne vain raportoivat maailman kuten se on; mikä tällä hetkellä tarkoittaa sotaa, ristiriitoja ja kaaosta. Tämä tietysti ei kuvaa useimpien ihmisten arkipäivää. Suurin osa maailman ihmisistä elää yhteiskunnissa jossa vallitsee rauha ja jonkunlainen järjestys. Tämä koskee myös Lähi-itää ja Afrikkaa. Ihmiskunta tuskin koskaan on elänyt niin turvallisissa olosuhteissa kuin viime vuosikymmeninä.

Ongelmana on, että uutisarvoista –  kun puhutaan kaukaisista maailmankolkista – ovat lähinnä sodat ja luonnonkatastrofit. Demokraattinen vallanvaihdos Afrikan väkirikkaammassa maassa Nigeriassa, jota Rosling nostaa esiin, on hädin tuskin uutinen. Boko Haram joka piinaa pientä osaa maasta, on jatkuva uutisten aihe. Filippiinien presidentinvaaleista kuulimme, koska voittaja edusti poikkeuksellisen väkivaltaista mallia ongelmien ratkaisuun.  Vaalit jossa ehdokkaat esittävät tylsiä asiallisia mielipiteitä eivät niin helposti ylitä uutiskynnystä maapallon toisella puolella.

Talousuutisten puolella sama ilmiö näkyy. Vitsailin kerran, kun MTV:n toimittaja kohteliaasti toivoi uutislähetyksen jälkeen, että tulisin pian uudelleen: ”Toivottavasti ei, koska se tarkoittaisi, että taloudessa on jälleen joku kriisi”.  Ongelmissa oleva pankki on uutinen, toimintansa normaalisti hoitava ei.

Toki kaikki poikkeavat, uutisarvoiset, asiat eivät ole synkkiä. Hans Rosling nousee itse yli uutiskynnyksen poikkeavalla positiivisella kuvallaan maailman kehityksestä. Kun Roslingin tapaan kuvaa hitaasti tapahtuvaa muutosta ihmisten elinolosuhteissa, eliniän pitenemistä, lapsikuolleisuuden vähenemistä, väestönkasvun taittumista tästä on kuitenkin vaikea saada täytettä jokapäiväisiin uutisiin.

Talouden puolella yli uutiskynnyksen nousee myös positiivisina uutisina esimerkiksi telakkojen saamat suuret tilaukset, ja niiden positiiviset työllisyysvaikutukset. Tämäkin kuitenkin antaa jossain määrin vääristyneen kuvan taloudesta. Suurten yritysten merkitys yli korostuu suhteessa pienempiin yrityksiin, jotka vastaavat yhä suuremmasta osasta maamme viennistä.

En halua tällä kritisoida mediaa tai toimittajia. On tietysti aivan oikein, että kriisejä ja ongelmia nostetaan esiin.  On tärkeää, että olemme niistä tietoisia, ja ne kiinnostavat lukijoita.  Ei ole paljon järkeä kirjoittaa joka päivä juttua siitä, että tänäänkään ei missään päin Eurooppaa tapahtunut mitään terrori-iskua.

Haaste on pikemmin meillä lukijoilla pitää mielessä, että uutiset eivät ole hyvä pohja maailmankuvan luomiselle. Ne antavat jatkuvasti täydentävää tietoa, jota uutiskuluttajan täytyy suhteuttaa koulutuksen ja muiden tietojen perusteella luotuun ja ylläpidettyyn maailmankuvaan. Jos haluamme saada tasapainoisen kuvan meidän täytyy syventyä taustoittaviin artikkeleihin, ja kattaviin tilastotietoihin. Maailman tilasta hyvä paikka aloittaa on Roslingin Gapminder ja Max Roserin  Our world in data verkkosivustot.

Mainokset

From → Yms

3 kommenttia
  1. Valtteri permalink

    Tähän löyhästi liittyen uusi BBC:n dokumentti Adam Curtisilta. Se käsittelee tätä monelle tunnistamatonta tai vääristynyttä maailmankuvaa, jota uutiset tarjoavat. Hyvin Curtismainen dokumentti ja on saanut todella hyviä arvosteluita. Suosittelen jos on 2,5 tuntia aikaa uppoutua tähän aika synkkään ja taiteelliseen dokumenttiin: https://www.youtube.com/watch?v=dZ9DridFLCE

  2. Roger, huikean hyvä kirjoitus! Törmään työssäni ja muutenkin päivittäin tähän ilmiöön. Kognitiivinen psykologia puhuu olemassa olevan tiedon ylikorostamisesta. Ihminen käyttää päätöksentekoon vain sitä informaatiota, joka hänellä on käytössään tällä hetkellä. Tämän lisäksi ihminen päättelee, että juuri hänellä käytössään oleva tieto on sitä tärkeintä. Voi siis olla, että huonot uutiset ohjaavat esimerkiksi sijoittajien rahavirtoja hiukan liikaa ns. suojasatama-sijoituksiin, eli sijoituksiin joiden arvon uskotaan nousevan erilaisten kriisien aikana. Tätä voisi joku nuori tutkia vaikka gradussa!

    • Valtteri,

      Kiitos linkistä. Nopeasti katsottuna en tiedä onko tämä tarkoitettu parodiaksi? Saa ainakin Trumpin maailmankuvan näyttävän tasapainoiselta ja harkitulta.

      Petri,

      Kiitos kehuista. Todellakin tuoreimpien uutisten ylikorostaminen on merkittävä ilmiö, joka näkyy mm. markkinoiden jatkuvana ylireaktiona kaikkiin tapahtumiin.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s