Tyhjä Trump kolisee eniten

Trumpin viime viikkoinen puhe kongressille ei vieläkään tuonut kovinkaan paljon selkeyttä siitä mitä konkreettisia muutoksia politiikkaan hänen valinta presidentiksi tulee tuomaan mukanaan. Ensimmäisen puolentoista kuukauden perusteella näyttää kuitenkin yhä vahvemmin siltä, että uusi hallinto ei tule saaman aikaan sellaista mullistavaa muutosta, jota kova retoriikka on luvannut.

Presidentti Trump on lausunnoillaan aiheuttanut jatkuvaa kohua, jolla tietysti sinällään voi olla monenlaisia vaikutuksia. Konkreettiset politiikkamuutokset ovat kuitenkin jääneet ainakin toistaiseksi hyvin rajoitetuksi.  Brookings instituutin tutkijat esimerkiksi hämmästelevät, että ulkopolitiikka on ihan OK hoidossa, kun keskeiset ministerit ovat rauhoittaneet presidentin herättämiä huolia ulkomailla. Presidentti itsekin on perääntynyt, esimerkiksi vakuuttamalla yhden Kiinan politiikan jatkuvan.

Huomiota herättävin politiikan muutos, matkustuskielto, on myös ollut yös muistutus siitä, että presidentin mahdollisuudet yksinään päättää ovat rajoitetut. Tuomioistuimilla on sanansa sanottavana, ja myös republikaaneilta saadun kritiikin perusteella kieltoa on pehmennetty mm. poistamalla Irakin kieltolistalla. Jo alkuperäinenkin kielto oli enemmän symbolinen ele, kun sellainen täydellinen kielto musliimien maahantulolle, jota Trump alun perin oli kannattajilleen luvannut. Kielto on toki merkittävä niille jota se koskettaa, ja sen lähettämä viesti laajemminkin on nakertanut USA:n houkuttelevuutta matkakohteena.

Ulkomaankaupassa ei muutosta vielä näkyvissä

Ulkomaankaupan puolella merkittävin päätös on ollut TPP:n (Trans Pacific Partnershipin) kuoppaaminen. Sopimus oli kuitenkin jo aikaisemmin vastatuulessa, ja tuskin olisi astunut voimaan ilman Trumpin valintaakaan.

Muuten puheet kotimaisen tuotannon varjelemisesta ovat jääneet puheiksi. Esimerkiksi Trumpin lupaus, että öljyputki Kanadasta rakennetaan jenkki-teräksellä unohtui ripeästi, johtuen NAFTA-sopimuksen asettamista rajoitteista. Luvatuista 40 prosentin tuontitulleista, jota kongressi tuskin kuitenkaan hyväksyisi, ei ole kuulunut mitään.

Päinvastoin kuin ulkopolitiikan puolella, ulkomaankaupan avainhenkilöt (kauppaministeri Ross ja neuvonantaja Navarro) eivät edusta perinteistä republikaanista linjaa. Etenkin Ross on kuitenkin esiintynyt sovittelevasti,  ja painottanut tavoitteeksi neuvotella kauppasopimusten ehtoja paremmiksi. Mitä muutoksia sopimuksiin konkreettisesti halutaan saada aikaan, on yhä hämärän peitossa, ja varsinaiset neuvottelujen tulokset vasta edessä.

Sääntelyn purku helpommin sanottu kuin tehty

Tuskin kukaan uskoo Trumpin lupaukseen purkaa 75 prosenttia liike-elämään kohdistuvasta sääntelystä. Republikaanisen kongressin tukemana päättäväinen presidentti voisi tällä puolella kuitenkin saada merkittävää muutosta aikaan.

Kuten matkustuskieltoa koskevat käänteet muistuttivat, sääntöjen muutokset vaativat kuitenkin huolellista työtä. Tämä ei toistaiseksi ole ollut uuden hallinnon vahvin puoli.  Tarvitaan päteviä johtajia, jotka ajavat haluttua agendaa. Trumpilla on ollut vaikeuksia edes täyttää avainvirkoja alle ministeritason, joita tarvitaan viranomaisten poliittiseen ohjaukseen.

Ei ole myöskään selvää, miten sitoutunut Trump on sääntelyn purkamiseen. Puheessaan kongressille hän esimerkiksi päinvastoin ehdotti lakisääteistä vanhempainvapaata. Tätä ehdotusta tuskin republikaaninen kongressi hyväksyy. Se kuitenkin antaa syytä epäillä, että kaikki ehdotukset sääntelyn purkamiseksikaan eivät välttämättä saa presidentin hyväksynnän, kun sääntelyn puolustajat ovat esittäneet hänelle kantansa.

Budjettialijäämä rajoittaa

Konkreettisimmat vihjeet tulevasta talouspolitiikasta viime viikolla saatiin ohjeistuksesta hallinnolle ensi vuoden budjetin raameista. Retoriikan mukaisesti puolustusmääräarhoja aiotaan korottaa ja muita menoja vastaavasti leikata budjetin tasapainon säilyttämiseksi.

Puolustusmäärärahojen ehdotettu nosto, 9 prosenttia, jäi suhteutettuna mahtipontisiin puheisiin puolustusvoimien ennenäkemättömästä jälleenrakentamisesta pieneksi.  Se palauutta vain osan siitä laskusta puolustusmäärärahoissa mitä tapahtui Obaman kauden aikana. Trumpin joukoista kuuluukin valituksia siitä, että budjettipäällikön halu tasapainottaa budjettia on rajoittanut panostusta puolustukseen.

Jotta puolustusmäärärahojen kasvu ei johtaisi julkisten menojen paisumiseen, valkoinen talo on ehdottanut rajuja leikkauksia muihin menoihin, mm. ulkomaanapuun. Suurin osa leikkauksista näyttävät kuitenkin poliittisesti epärealistisilta. Senaatin republikaanien johtaja McConnell suoralta käden tyrmäsi ehdotetut leikkaukset ulkomaanavussa. Tämä ei johdu niinkään hellästä huolenpidosta maailman köyhistä. USA:n ulkomaanapu on pitkälti puolustusvoimien jatkamista toisin keinoin. Suurin osa rahoista menee liittolaisille Lähi-Idässä.

Puolustusmenojen ohella valtaosa osa liittovaltion menoista koostu lakisääteisistä etuuksista (terveydenhuoltomenoista ja eläkkeistä) joihin Trump on luvannut olla koskematta, sekä korkomenoista.  On siten vaikea nähdä miten pienestä siivusta muita menoja voisi löytyä merkittäviä, poliittisesti realistisia, menoleikkauksia.

Republikaanien eilen julkistama ehdotus terveydenhoitouudistukseksi tosin hahmottaa leikkauksia jossain etuuksissa. Puolueen sisälläkin nämä leikkaukset kohtaavat vastustusta, joten on epäselvää mitä lopuksi saadaan kongressissa läpi.

Liittovaltion alijäämä on jo nyt talouden nousukauden huipulla yli kolme prosenttia BKT:stä, mikä pitää yllä huolta kasvavasta julkisesta velasta. Kyvyttömyys aikaansaada menoleikkauksia vaikeuttaa myös Trumpin lupaamien veronalennusten ja infrastruktuuri-investointien hyväksymistä kongressissa. Tosin sekä infrastruktuuri-investointien että verotuksen kohdalla on edelleenkin epäselvää, mitä Trump tulee ehdottamaan.

On vaikea nähdä republikaani-enemmistön hyväksyvän merkittävää nostoa julkisissa investoinneissa. Todennäköisesti republikaanit mieluummin hyväksyvät julkisen alijäämän kasvua, kun luopuvat veronalennuksista. Huoli alijäämästä kuitenkin rajoittaa verokevennysten kokoa. Keskenään republikaanit lisäksi jo riitelevät esimerkiksi yritysverouudistukseen liittyvästä rajasäätöverosta.