Skip to content

Korot ja kasvuodotukset

by : 8.3.2017

Entinen kollegani Jan von Gerich on herättänyt huomiota kirjoituksella, jossa hän toteaa pitkien korkojen tason perusteella ”Jos markkinat ovat oikeassa, suomalaisten elintaso romahtaa. 45 vuotta ilman kasvua”. Johtopäätöksellä on monesta syystä lähinnä viihdearvoa. Korkoihin vaikuttaa monta muuta tekijää kuin kasvuodotukset. Markkinat pikemmin hinnoittelevat, että alhaisia korkoja tullaan tarvitsemaan kasvun tukemiseksi, kuin pitkäaikaista taantumaa. Joko tapauksessa markkinakorkojen kyky ennustaa talouskasvua on historian perusteella varsin kyseenalainen.

Yksinkertaisten talousmallien perusteella korkotason pitäisi vastata talouden kasvua. Reaalikorot pistäisi vastata talouden reaalikasvua, nimelliskorot nimelliskasvua, eli reaalikasvua + inflaatio. Siten korkojen tasoista voidaan periaatteessa, kuten Janne tekee, laskea mitä talouden kasvua markkinat hinnoittelevat tulevaisuudessa.  Kun euroalueen reaalikorot ovat negatiivisia, tämä kertoo markkinoiden hinnoittelevan talouden taantuvan. Heikkoutena Jannen logiikassa on toki, että hän vetää johtopäätöstä odotuksista Suomen talouskasvusta euroalueen korkojen tason perusteella.

Selvästi talouskasvun ja korkojen tasolla on yhteys. Korot ovat tyypillisesti korkeampia kuin talous kasvaa vahvemmin, ja alhaisempia kuin talouskasvu taantuu, Yhteys ei ole kuitenkaan todellisuudessa läheskään yksi yhteen. Selkeästi muutkin tekijät vaikuttavat korkotasoon.  Viimeisen runsaan 10 vuoden aikana Saksan viiden vuoden korko on esimerkiksi useimmiten ollut alle talouden nimellisen kasvuvauhdin.  Tätä ilmiötä nähtiin siis jo kauan ennen EKP:n valtionlainaosto-ohjelmaakin.

Euroalueen taloukasvu ja korot

On lisäksi epäselvää mikä edes se korko on, jonka pitäisi vastata talouden kasvua. Keskuspankin ohjauskorko, euribor-korko vai valtionlainojen korko? Teorioissa on yleensä vain korko, kun markkinoilla on todellisuudessa monta eri korkoja. Esimerkiksi markkinoiden ”kasvuodotuksista” eurokriisin aikana 2012 saadaan hyvin eri kuva, riippuen siitä tarkastellaanko Saksan korkoa vai euroalueen valtioiden keskimääräistä korkoa.

Markkinataloudessa korkojen tarkoitus on tasapainottaa säästämistä ja investointeja.  On monta syytä olettaa, että tasapainokorko on laskenut suhteessa talouden kasvuvahtiin. Ikääntyvä väestö ja hidastunut väestönkasvun, tarkoittaa pienempiä tarpeita investoida mm. asuntoihin.  Tuloerojen kasvu on paisuttanut säästämistä, kun korkeatuloiset säästävät tuloistaan köyhiä enemmän. Etenkin finanssikriisin jälkeen yhä suurempi osa tästä säästämisestä kanavoituu riskittöminä pidettyihin korkosijoituksiin pikemmin kuin riskisijoituksiin, mikä painaa korkoja alaspäin.

Heikentynyt halukkuus investoida ja ottaa riskiä ja kasvanut säästämishalukkuus sinällään tietysti heikentää talouden kasvua. Jotta estetään talouden vajoamista taantumaan korkojen pitää laskea, mikä kannustaa investoimaan ja tekee vähemmän houkuttelevaksi kerätä säästöjä korkosijoituksissa.  Eli se mitä markkinat hinnoittelevat tuskin on jatkuvaa taantumaa vuoteen 2050 asti, vaan pikemmin sitä, että alhaisia korkoja tullaan pitkään tarvitsemaan tukemaan talouskasvua.

Voidaan myös pohtia mitä ennustearvoa korkotasolla on. Kuten Janne toteaa ”Onneksi markkinat eivät ole aina oikeassa”. Ainakaan euroaikana markkinoiden ”ennustukset” eivät todellakaan ole osuneet kovin oikeaan. Periaatteessa viiden vuoden koron pitäisi heijastaa odotuksia seuraavan viiden vuoden kasvusta.  Pikemmin korot ovat heijastanet edellisvuosina toteutunutta kasvua kuin seuraavien vuosien kasvua.  Ennen finanssikriisiä markkinat esimerkiksi hinnoittelivat reippaan kasvun jatkuvan

Eruoalue 5 vuoden kasvu ja korot

 

 

Mainokset

From → Euroalue, Suomi

5 kommenttia
  1. Tage Johansson permalink

    On liikuttavaa, että aina puolustelet maatamme – se on isänmaallista. Mutta onko se totta ja järkevää tilanteessa, jossa edelleen liki koko kansa nukkuu jotakin prinsessa Ruususen unta siitä, että Suomi olisi jokin ; Osaamisen erityismaa, korkean koulutuksen maa, laadukkaan tuotannon maa, kilpailukyvyn huippumaa, tekniikan edelläkävijämaa, jne.

    Faktatilanne on se, että olemme jääneet jo pitkään jälkeen liki kaiksita verrokkimaistamme ja myös muista maista talouskehityksemme suhteen, mikä on johtanut ylimitoitetun julkisen taloutemme kanssa Suomen pysyvään velkaantumisongelmaan. Lisäksi varsin vanhanaikaisen ja tavanomaistuneen tuotantorakenteemme johdosta olemme kohdanneet tuotteissamme erittäin kovaa kansainvälistä hintakilpailua, koska niitä meidän tekemiä tuotteita kykenevät tänään tekemään erittäin monet, myös kehittyvissä maissa…ja vähintään yhtä hyvin kuin me. meidän kilpailuedellystykset ovat huvenneet vuosi vuodelta ja uudistammtomuuden ja T&K:hon panostamattomuuden takia jäämme koko ajan yhä enemmän jälkeen kaikista kilpailumaistamme.

    Jos olet vastuulline perheenisä ja kannat todellista huolta kansantaloudestamme et enää kehu maatamme ja talouttamme ihan perättömästi ja lisää tätä ymmärtämättömyydestä ja gtietämättömyydestä johtuvaa kuvitelmaa asioiden statuksen hyvyydestä maassamme – etkä missään nimessä luo jotakin ruusuista kuvaa tulevaisuudesta Suomessa ilman mitään perusteltua perää. Fakta on, että tätä menoa Suomi on todella pahassa tilanteessa ja pikemminkin saa koko ajan miettiä mitä lapsilleen ohjeistaa tänne jäämisen suhteen.

    Demograafisesti liian vanha kansa ei kykene uudistumaan ja maan valtarakenteetkin ovat niin toinen jalka haudassa jo, että kyky ajatellakin selkeästi on kadonnut. Korporativismi maassamme ei asiaa auta ja vanhat rakenteet eivät vain taivu millekään muutokselle. Lainaan tähän loppuun Estomian kapteenin sanoja: ”Nyt näyttä pahalta”.

  2. Tage,

    Huomasithan, että en kirjoituksessa ottanut ollenkaan kantaa Suomen talousnäkymiin? Käsittelin lähinnä mitkä tekijät vaikuttavat korkoihin, ja argumentoin, että niistä ei voi vetää paljoakaan johtopäätöstä Suomen talousnäkymistä.

    Sinun kommentti ei millään tavalla edes yritä kyseenalaistamaan esittämiäni väitteitä.

    Ylipäätänsä minua risoo keskusteluilmapiiri, jossa arvioidaan (ja sosiaalisissa medioissa jaetaan) tekstiä puhtaasti sen perusteella tukevatko sen johtopäätökset jotain tiettyä näkemystä tai agendaa. Perustelut arvioidaan hyviksi, jos ne antavat tukea valitulle näkemykselle. Henkilökotaisesti pyrin päinvastoin valitsemaan näkemykseni sen perusteella löytyykö niille hyviä perusteluja.

  3. Tage Johansson permalink

    Korot ovat alhaalla syystä – ja se syy on paljolti ja ainakin osittain von Gerichin mainitsema kasvun puute ja kasvun näkymienkin puute, ….sekä tottakai se, että jo nykykorkotasolla monella EU -maalla on vaikeuksia velanhoidossaan ja korkojen nosto itse asiassa romahduttaisi nämä taloudet,…Suomi mukaanlukien. Korkokäyrä (term structure of interest rates) osoittaa täysin jo teoriankin vastaisesti, ettei vanhat tuottolait pidä tässä tilanteessa paikkaansa ja että pitkäaikainen rahan sitominen talletuksiin tai lainoihin olisi riskin aikakasvun myötä kalliimpaa – nyt tilannetta ohjaa yksinkertaisesti surkea odotusarvo tulevaisuudesta. Kun mitään kasvua ei ole näköpiirissä,…kun kukaan ei panosta kasvuun,….kun kukaan ei panosta mihinkään uuteen kasvavaan tarpeeseen (muuta kuin startup’it, jotka vain ovat liian pieniä muuttaakseen tilannetta riittävällä nopeudella ja taloudessa näkyvillä tekijöillä), vaikka tarpeita olisi monellakin taholla niin ympäristöteknologiasta lääketieteeseen ja palvelualoihin, kuljetukseen, tekoalyyn ja robotismiin, ruoantuotantoon, virtuaaliviihteeseen, informaatioteknologiaan, …..jne.

    EU:ta ja erityisesti Suomea hallitsevat edelleen vanhentuneet liike-elämän eri alojen yhtiöt ja teknologiat, ….joiden/joissa muutoskyky on lähellä nollaa. – Toisaalta kaikilla on jo ne vanhat ja tavanomaiset tuotteet (niin kulutus- kuin teollisuustuotteet) hallussaan toistaiseksi tarpeeksi kestävinä ja ominaisuuksiltaan riittävinä, joten ei ole hirveää tarvetta ostella uusia vastaavia tässä tilanteessa. Ja ikääntyvä väestö muutenkin tarvitsee tai haluaa entistä vähemmän mitään uutta jo olemassaolevaa noin periaatteessakaan – itsensä hyvinvointiin, hemmotteluun ja hengissä pitämiseen ne taas olisivat valmiit panostamaan mitä vaan, ihan vain esimerkin esittääkseni.

    Minua taas risoo se, että me olemme hukanneet finansskriisin jälkeen 8 vuotta tekemättä mitään konkreettista suurimman ongelmamme eli työpaikkojen ja uusien kilpailukykyisten sekä innovatiivisten vientiin kelpaavien yritysten syntymisen edistämiseen. Sen sijaan paapomme ajat sitten kilpailukykynsä menettäneitä kutakuinkin vain työpaikkojen saneeraukseen kykeneviä suuryhtiöitä, jotka eivät kykene uudistamaan tuote- ja palvelutarjoamaansa niin, että se kelpaisi maailmassa ostojen kohteiksi erityisesti tarjotuilla suomalaisilla korkeilla hinnoilla.
    Ja kaikenlisäksi samaan aikaan tuemme toimeentulotuella, asumistuella ja työttömyystuella noin 8-9 mrdEUR:n edestä ahdinkoon joutuneita kansalaisiamme joka vuosi aina uudestaan,…kun työpaikkojen syntymättömyyden takia tämä tukitarve ei poistu. Meillä ei ole ollut mitään lamaa, vaan nimenomaan rakenteellisia ongelmia taloudessamme, koska viennistämme eli Suomi Oy.n ansainnasta on edelleen puuttumassa 2008 verrattuna noin 11 mrdEUR, mutta julkinen sektori on vain kasvanut 2008 nähden,…minkä takia valtio lainaa yrittäen elvyttää tätä Oy Suomea n. 6 mrdEUR:lla per vuosi ja kunnatkin suoralla lainanotolla n. 1,5 mrdEUR,

    Carnival Cruise Lines ja Viking Lines tilaa jo laivansa Fincantierin tukemana Kiinasta 30% halvemmalla kuin Suomesta, mutta kohta liki samalla laatutasolla; Saksalaiset lopettavat MB:n tekemisen kasvattamisen Suomessa aina kun omat Unkarin ja Bremenhavenin tehtaat kykenevät riittävän määrän A- ja GLC -mallien tekemiseen; rakennusteollisuuden kasvu loppuu kuin seinään kun ulkomaiset kiinteistörahastot lopettavat suomalaisten kiinteistöjen ostot vuokratuottojen heikentyessä, jne. – Nämä ovat ne kasvun valopilkut meillä juuri nyt, huom. ,….eivätkä ole mitään uusia aloja. Muut tuotantoalat edelleen sulkevat tuotantolaitoksiaan Suomessa jatkossakin.

    Vallalla oleva järjettömyys niin taloudenpidon kuin tehtyjen toimenpiteiden – ilmeisesti jonkinlaisen ryhmätyhmyyden ja ajattelemisen sekä johtopäätösten tekemisen kyvyttömyyden tai uskalluksen puutteen takia – suhteen on aivan käsittämätön ja me kutsumme itseämme koulutetuksi kilpailukykyiseksi talousvaltioksi. Tällä menolla olemme todellakin Bulgarian tasolla ja ihan omaa tyhmyyttämme ja päättämättömyyttämme.

    Jos joku uskaltaa ja jaksaa hiukan yrittää herättää tätä nykytilannetta ymmärtämätöntä uinuvaa kansaa ja sen päättäjiä oivaltamaan todellisuuden, niin häntä on tuettava – ei poljettava maahan. Nyt tarvitsemme nykytilan ongelmien ja sen ilmeisten seurausten havaitsemisen kykyä, koska, jos emme tiedosta nykytilannetta ei muutostakaan siihen tule,….ja sitten onkin jo liian myöhäistä.

  4. Tage,

    Olemme yhtä mieltä siitä, että osasyy euroalueen alhaisiin korkoihin ovat synkät kasvuodotukset. Ja on perusteltua syytä uskoa, että euroalueen ja Suomen talouskasvu tulee olemaan tulevaisuudessa hitaampi kuin mihin aikaisemmin ollaan totuttu, esimerkiks syistä joita olen selittänyt tässä:

    https://rogerwessman.com/2014/03/20/hallitus-ei-voi-laskea-talouskasvun-varaan/

    Jannen argumentti oli kuitenkin, että koroista voidaan lukea, että markkinat sanoisivat, että Suomen talous tulee taantumaan seuraavan 45 vuoden aikana. Kuten itse toteat, markkinakorkoihin vaikuttaa myös muut tekijät, joten reaalikorkoja ei voi suoraan tulkita markkinoiden kasvuodotuksena.

    Olen täysin eri mieltä siitä, että meidän pitäisi kannusta keskustelijoita levittämään virheellisiä argumentteja, ajan hengen mukaisesti hyperboolisia totuuksia, siitä syystä, että ne tukevat agendaa. Enkä edes ole varma siitä, että liian synkän tulevaisuudenkuvan maalaaminen edistää positiivista kehitystä. Kuka uskaltaa yrittää ja investoida Suomen tulevaisuuteen, jos uskoo koko Euroopan talouden taantuvan seuraavat 50 vuotta?

  5. Tage Johansson permalink

    Totta puhut tuossa – tietenkin näin

    Mutta dilemma on kaksijakoinen: Ei voi liikaa dissata Suomea, jotta tänne joku uskaltaisi sijoittaa edelleen. Mutta on uskallettava myöntää realistisesti tosiasiat, koska muuten ei sitten korjata virheitä ja tehdä tarvittavaa muutosta nykytilaan.

    Me suomalaiset hömöläiset peräkylän ihmiset maailmaa tuntemattomina ja seuraamattomina sekä näkemättöminä aina kuvittelemme itsestämme jotakin suurempaa ja parempaa kuin mitä todellisuudessa olemme ja silloin tietämättömyydestä ja luuloihin perustuvasta analyysistä tulee ikäviä pettymyksiä – viime kädessä kansallinen katastrofi – kun emme ole realisteja asioiden todellisen luonteen suhteen. Rasistinen kansanluonteemme kaiken lisäksi järjestään vähättelee esimerkiksi kiinalaisten ja intialaisten kyvykkyyttä tehdä mitään osaamista vaativaa tai sitä mitä meillä osataan tehdä – täysin virheellisesti. Lisäksi pidämme itseämme erittäin ahkerina, mikä on esimerkiksi aasiaa vähänkään nähneenä täysin hölynpölyä,….. puhumattakaan siitä, että meillä olisi jotenkin kova nälkä menestyä ja mennä eteenpäin maailmalla. Kilpailua meillä ei ole koskaan ollut millään alalla.

    Laiska, ylimielinen ja paikalleen jähmettynyt vähän kilpailtu keskinkertaisia asioita keskinkertaisella laadulla krapulassa tai kännissä tekevä kallis ja syrjäinen maa ei voi kovin hyvin pärjätä maailmalla, ellei se tee jyrkkää muutosta ja pian. Ainakaan sen elintaso ei säily nykyiselläkään tasolla kovin pitkää – ellei muu maailma loputtomiin suostu sitä velalla rahoittamaan. Rohkenen epäillä sitäkin.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s