Skip to content

Suomi kilpailukykyinen kotipaikka Nordealle?

by : 15.3.2017

Kerroin eilen Talouselämälle muutamia mietteitä koskien Nordean uhkausta siirtää yhtiön kotipaikkaa pois Ruotsista. Minulla ei ole mitään sisäpiiritietoa asiasta. Nordea-aikanani en millään tavalla ollut mukana sisäisissä keskusteluissa konsernin järjestelyistä. Kommentoin asiaa ainoastaan rahoitusmarkkinoita seuranneena ekonomistina.

Olin itse yllättynyt siitä, että kauan kaavailtu tytäryhtiöiden sulauttaminen emoyhtiöön toteutettiin. Finanssikriisin aikana saatiin muistutus siitä, että pankkijärjestelmän vakaus on viime kädessä riippuvainen keskuspankin hätärahoituksesta ja valtioiden antamasta (ainakin implisiittisestä) takauksesta. Tällöin monikansalliset pankit, joiden kotivaltiolle tuli suuri taakka kannettavaksi, muodistivat erityisen ongelman.

Looginen ratkaisu, esimerkiksi Belgialais-Hollantilaisen Fortiksen kohdalla oli pankin pilkkominen osiinsa. Belgian ja Alankomaiden hallitukset ottivat tehtäväkseen hoitaa oman osansa. Tällainen vastuunjako on tietysti helpompi tehdä, jos kansalliset liiketoiminnot ovat eriytettyinä eri yhtiöihin. Sulautetun konsernin pilkkominen on hankalampaa.

Jo ennen fuusiota ruotsalaisten viranomaisten asenne oli, että koko Nordea lepää Ruotsin harteilla.  Fuusion myötä Nordea-riski on  yhä selkeämmin keskittynyt Ruotsiin. Ruotsalaiset veronmaksajat takaavat nyt myös suomalaisten tallettajien rahoja. Tilannetta hankaloittaa se, että Riksbankilla on kriisitilanteessa mahdollisuus rajatta antaa rahoitusta ainoastaan oman maan kruunuissa. Ulkomaalaisteen toimintojen kohdalla se on riippuvainen muiden keskuspankkien myötämielisestä suhtautumisesta.

Ei ole siten yllättävää, että ruotsalaiset viranomaiset haluavat varautua asettamalla korkeita pääomavaatimuksia ja keräämällä maksuja vakausrahastoon kriisin varalle.

Muille pohjoismaille Nordea olisi kansantalouden kantokykyyn verrattuna vielä suurempi potentiaalinen riski. Viranomaisilla olisi näissäkin maissa vahvoja syytä pohtia millä ehdoilla ottaa konsernia vastaan.

Ruotsin viranomaisten asettamat pääomavaatimukset ja maksut ovat kuitenkin niin korkeita, että lievemmilläkin ehdoilla Nordea tarjoaa isäntämaalle kohtuullisen hyvän riskituottosuhteen. Jollei valvontaa täysin ole laiminlyöty, viranomaiset useimmiten ovat pystyneet saamaan annetun kriisituenkin takaisin, kun paniikki on laantunut ja talous toipunut.

Suomella on tässä tilanteessa ainoana pohjoismaisena euromaana kilpailuetu. Nordean rahoituksen turvaaminen ei olisi kriisitilanteessa kansallisen keskuspankin harteilla, vaan takana olisi koko eurojärjestelmä.  Ehdot, jotka muille maille ei ole houkuttelevia, voivat siten Suomelle olla hyviä.

Mainokset

From → Suomi

Jätä kommentti

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s