Skip to content

Työllisyys näyttää yhä (hitaasti) paranevan

by : 22.3.2017

Eiliset työttömyysluvut ovat herättäneet vilkasta twitter-keskustelua. Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kertovat työttömyyden yhä selkeämmästä laskusta, samalla kun tilastokeskus kertoo työttömyyden ja työllisyyden kasvun hyytynen. Ristiriitaisten lukujen takana todellisuudessa todennäköisesti työmarkkinoiden hidas toipuminen on jatkunut, ja parantuneiden työmarkkinoiden myötä useampi näyttää hakeutuvan aktiiviseen työhakuun.

On syytä muistaa, että tilastokeskuksen kuukausiluvut perustuvat otantatutkimukseen, jossa on merkittävä satunnaisheiluntaa. Tilastollinen virhemarginaali on suurusluokkaa prosenttiyksikkö työvoimasta. Työllisyyden kasvussa ei esimerkiksi näy mitään merkittävää heikkenemistä, jos tarkastellaan kolmen kuukauden keskiarvoa. Työttömyyden trendi tasaa jonkun verran heilahteluja, mutta on sekin herkkä viimeisille havainnoille. Helmikuun lukemakin voi laskea, jos seuraavina kuukausina työttömyys alenee.

Suomi työttömyys ja työllisyys.png

On myös aivan luontevaa, että ministeriön työttömyysluvut muuttuvat tilastokeskuksen lukuja enemmän suhdanteiden mukana. Tilastokeskus mittaa ainoastaan aktiivisia työnhakijoita. Eli jos osa työttömäksi jääneistä reksiteröityvät työnhakijoiksi tuen saamiseksi, mutta eivät aktivisesti hae työtä, ne näkyvät ministeriön luvuissa mutta ei  tilastokeskuksen.  Kun nämä jälleen työllistyvät ministeriön luvut vastaavasti laskevat enemmän kuin tilastokeskuksen.

Samankaltaisista syistä työllisyyden muutos on yleensä jyrkempi kuin työttömyyden muutos. Osa työllistyneistä tulee työmarkkinoiden ulkopuolelta, ja osa työtä vaille jääneistä jättäytyy kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Nyt tosin työllisyyden kasvua jarruttaa työikäisen väestön lasku.  Viimeisen vuoden aikana työvoima (eli työlliset + aktiiviset työnhakijat) on tilastokeskuksen mukaan silti hivenen noussut, eli työmarkkinoiden ulkopuolelta on palattu työelämään.

Suomi työllisyys ja työvoima

Siltä osin kun tilastokeskusken työttömyyslukua pitää yllä turhautuneiden palautuminen työelämään tämä on hyvä uutinen. Huolet siitä, että työvoiman saatavuus rajoittaisi talouden kasvua helpottuvat. Näitä huolia rauhoittaa myös ptkäaikaistyöttömien määrän kääntyminen laskuun.  Se indikoi vähemmän syytä huoleen siitä, että työttömät pysyvästi olisi syrjäytymässä. Pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys luonnollisesti laahaa käänteissä jäljessä. Kestää vuosi ennen kuin työttömäksi jääneestä tulee pitkäaikaistyötön.

Pitkäaikaistyöttömät

Pessimistinen tulkinta on, että ministeriön työttömyyslukujen lasku johtuisi siitä, että turhautuneet työttömät eivät enää ilmoittaudu työnhakijoiksi.  Tätä tulkintaa tukee se, että työllisyys viime kuukausina on kasvanut hitaammin kun ministeriön laskema työttömyys on laskenut.  Ero ei ole kuitenkaan suuri, ja viime vuonna oli vastaava ero toseen suuntaan. Epäilen siten, että ero selittyy työllisyyslyukujen satunnaisheilunnalla.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kiinnitti huomiota siihen, että merkittävää nousua ei ole näkynyt työ- ja elinkeinoministeriön luvuissa pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä. Ministeriön lukujen mukaan pitkäaikaistyöttömien joukosta viime vuonna kuitenkin poistuttiin kiihtyvää vauhtia. Syytä on vaikea ministeriön luvuista varmuudella päätellä, koska suuri muutos tuli ryhmässä henkilöitä jotka lopettivat työhaun ilmoittamatta syytä.

Kun syytä ei tiedetä, on vaikea sanoa kuinka hyvä uutinen pitkäaikaistyöttömien lasku on. Minun on kuitenkin vaikea uskoa selitykseen,  että työttömät olisivat turhautuneina luopuneet työnhausta. Miksi tämä ryhmä olisi kasvanut, juuri kun työllisyys oli alkanut paranemaan? Kannustimet ovat joka tapauksessa vahvoja ilmoittautua työnhakijaksi, vaikka turhautuneena ei aktiivisesti työtä haekaan, tukien saamiseksi.

Luontevampi selitys on, että kasvava määrä on saanut työtä mutta ei ole ilmoittanut siitä. Mitään erityisiä kannustimia työtä saaneella ei ole ilmoittaa työvoimatoimistolle tästä.

Tulevat kuukaudet selkeyttävät miltä osin tilastokeskuksen heikot alkuvuoden lukemat olivat tilastoharhaa. Toistaiseksi näen kuitenkin yhä syytä pieneen toiveikkuuteen, joskin työllisyyden paraneminen mielellään saisi olla paljon ripeämpää.

Mainokset

From → Suomi

5 kommenttia
  1. Nestori permalink

    Entistä enemmän kannattaisi asettaa painoarvoa työttömyyslukujen sijaan:
    – työpaikkojen lukumäärän muutoksen seurantaan
    – työllisyysasteen muutoksen seurantaan

    Em. luvut kuvastavat parhaiten miten Suomen talouspolitiikka on toiminut ja mitkä ovat kansantaloutemme todelliset kehitysnäkymät. Työttömyys on vain seurausta ja ” kuluerä ” kansantaloudelle.

    Suomessa jostain syystä työttömyystilastoja seurataan innokkaammin kuin uusien työpaikkojen tilastoja. Hölmöä.

  2. kommentti permalink

    YTK-barometriä voi käyttää yhtenä vertailukohtana TEMin ja Tilastokeskuksen luvuille Suomen työttömyyskehityksen kuukausitason kehityksen osalta. YTK:n jäsenet kattavat nykyään noin 480 000 henkeä Suomen työvoimasta, jolloin sen barometrin otoskin edustaa jo ihan kohtuullisen kokoista siivua Suomen palkansaajatyövoimasta (palkansaajia on Suomessa Tilastokeskuksen arvion mukaan nykyisin noin 2050 000). On syytä huomata, että päätoimiset yrittäjät puuttuvat YTK:n barometrista, koska lain mukaan yrittäjä- ja palkansaajakassat ovat erikseen, ja että barometristä puuttuu myös esimerkiksi sellaisten henkilöiden edustus, joilla kassojen jäsenyysehdot eivät täyty. YTK-barometri kuvaa sitä, mikä osuus työttömyyskassan jäsenistä on milloinkin hakenut työttömyyskorvauksia. Barometrin lukuja voi seurata täältä:
    http://www.ytkbarometri.fi/
    YTK-barometrin mukaan tammikuun jälkeen työttömyys YTK:n jäsenkunnassa olisi valtakunnallisesti laskenut tammikuun 9,5 %:sta maaliskuussa 9,5 %:iin. Vuosi sitten tammikuussa vastaava luku oli 11,9 % ja maaliskuussa 11,1%. Ero työttömissä työttömyyskassan jäsenissä on vuoden 2016 tammikuuhun on nyt maaliskuussa barometrin mukaan peräti 1,8 prosenttiyksikköä, eli selvästi suurempi kuin mitä sen enempää Tilastokeskuksen kuin TEMinkään luvut näyttävät. Barometrin kehitys tukee ajatusta, että työttömyys ihan oikeasti olisi vähentynyt viimeisen vuoden aikana.

    Siitä olen samaa mieltä, että olisi mielekkäämpää seurata työllisyyskehitystä kuin työttömyyslukuja, koska tällöin työttömyys asetetaan varsin korostettuun asemaan, kun taas työllisyyskehityksen kannalta keskeistä on myös se, mitä tapahtuu työvoiman ulkopuolella olevien keskuudessa, jossa työikäistä väestöä on enemmän kuin työttöminä. Työllisyyskehitystä koskevia luotettavia tietoja vaan on ilmeisesti hankala kerätä. Verottajalla olisi työllisyyskehityksestä Suomessa merkityksellistä tietoa, kun se saa varsin kattavasti tiedot siitä, kuinka moni ihminen on kulloinkin saanut ansiotuloja ja kuinka paljon, mutta sellaiset reaaliaikaiset tiedot eivät ole työllisyystilastoja tekevien ja seuraavien käytettävissä. Tilastokeskuksen lukujen taustalla on 12 000 hengen otos 15-74 -vuotiaista suomalaisista, jolta työllisyystilannetta koitetaan kuukausittain kysyä. Näistä osa vastaa ja osa ei, ja tulokset vastanneiden vastausten pohjalta ekstrapoloidaan koko väestöä koskeviksi. Työllisyysluvuissa kuukausiestimaatin virhemarginaali on 95 prosentin luottamusvälillä 28 000 suuntaan tai toiseen ja työttömyysluvuissa 15 000:n luokkaa. Kuukausitason lukujen muutokset, joista esitetään johtopäätöksiä, ovat aika usein selvästi virhemarginaalia pienempiä lukujen muutoksia.

    • kommentti permalink

      Korjaus. Tässä kohtaa näppäilin luvut väärin: ”YTK-barometrin mukaan tammikuun jälkeen työttömyys YTK:n jäsenkunnassa olisi valtakunnallisesti laskenut tammikuun 9,5 %:sta maaliskuussa 9,5 %:iin.”

      Eli siis tammikuun 2017 lukema oli 9,9 % ja maaliskuun 2017 osalta barometri näyttää nyt työttömyyslukemaksi 9,4 %. Matkaa tammikuussa 2016 olleesta 11,9 prosentista nyt maaliskuussa 2017 olevaan 9,4 prosenttiin on peräti 2,5 prosenttiyksikköä.

      • Kiitos vinkistä,

        YTK:n tilastot tosiaan tukevat kuvaa paranevista työmarkkinoista. Tietysti YTK:n jäsenet eivät ole täysin edustava otos työttömistä vaan todennäköisesti keskimäärin helpommin työllistettäviä (mm. kassajäsenyyden edellytyksenä on, että aikaisemmin olet ollut töissä). Siitä syystä niiden luvut ehkä reagoivat herkemmin työmarkkinoiden käänteisiin.

  3. kommentti permalink

    YTK antoi tänään ”positiivisen tulosvaroituksen”, jossa todetaan, että ”Suomen työllisyystilanne on selvästi parantunut. Tästä oli viitteitä jo loppuvuonna, mutta alkuvuosi on alkanut selvillä signaaleilla.”: http://ytkbarometri.fi/ajankohtaista/ytklta-positiivinen-tulosvaroitus/

    Tiedotteessa puhutaan myös työttömyyskorvausmenojen kehityksestä eri vuosina, mutta siitä tilastosta on työttömyysprosenttiin liittyvää kehitystä hankalampi tulkita, koska YTK:n jäsenmäärät ovat vuosittain kasvaneet ja työttömyysetuuksien myöntöperusteet ovat eri vuosina olleet osin erilaisia.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s