Skip to content

Kotitaloudet eivät (keskimäärin) ylivelkaantuneita

by : 18.12.2013

Suomalaisten kotitalouksien velka nousi finanssikriisiä edeltävinä vuosina reippaasti. Velkaa on nyt suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin enemmän kuin koskaan. Näiden lukujen perusteella ei kuitenkaan ole mitään syytä väittää, että suomalaiset kotitaloudet yleisesti olisivat ylivelkaantuneita. Tulot riittävät hyvin velkojen hoitoon, etenkin jos korot pysyvät matalina. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole merkittävä kulutusta rajoittava tekijä.

Se, että velat suhteessa kotitalouksien tuloihin ovat selkeästi korkeampia kuin ennen 90-luvun lamaa ei sinällään anna syytä huoleen. ”Velkakriisien” syynä ei ole velan määrä, kuten selitin tässä.  Velan kasvuvauhti on oleellisempi varoituksen merkki. Velan kasvu kuitenkin taittui jo viisi vuotta sitten, joten velan kasvuvauhti ei tällä hetkellä anna syytä huoleen.

Vaikka Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut, korkomenot syövät itse asiassa nyt pienemmän osan tuloista kuin kymmenen vuotta sitten. Korkomenot ovat vain runsaat pari prosenttia käytettävissä olevista tuloista.  Syynä tähän ovat tietysti ennätysmatalat korot.

Velka ja korot

Lähde: Tilastokeskus, Suomen pankki, omat laskelmat

Lainojen takaisinmaksuunkin riittää hyvin tuloja. Jos yksinkertaisuuden vuoksi annamme kotitalouksille 15 vuotta maksaa lainojaan takaisin, niin annuiteettilainan kuukausierä söisi nyt runsaat 8 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Tämä on vain parisen prosenttiyksikköä korkeampi lukema kuin kymmenen vuotta sitten.

Velka ja velanhoitokulut

Lähde: Tilastokeskus, Suomen pankki, omat laskelmat

Lainaikojen yleinen pidentyminen on lisäksi vähentänyt velanhoitokuluja.  Vielä pitkään 90-luvulla tyypillisen asuntolainan takaisinmaksuaika oli 10 vuotta. Nykyisillä alhaisilla koroilla laina-ajan pidentyminen 10:stä 20:een vuoteen lähes puolittaa vuotuisia velanhoitokuluja. Kasvava velan määrä ei siten niinkään heijasta kasvavaa velkarasitusta, vaan velkakustannusten jakaantumista useammalle vuodelle.

Velanhoito eri takaisimaksuajoilla

Lähde: Tilastokeskus, Suomen pankki, omat laskelmat

Vaikka korot kolminkertaistuisivat 6 prosenttiin, velanhoitokulujen osuus tuloista nousisi silti vain 11 prosenttiin. Vaikea edelleen väittää, etteivät kotitalouksien tulot riittäisi velkojen hoitoon. Yksittäisillä velkaantuneilla kotitalouksilla toki voisi olla suuria vaikeuksia.

Velanhoitoksutannukset eri koroilla

Lähde: Tilastokeskus, Suomen pankki, omat laskelmat

Kolmen prosenttiyksikön nousu velanhoitokulussa vastaavasti söisi kotitalouksien ostovoimaa. Vaikutus ei tulisi kuitenkaan erityisen kovana kertaiskuna talouteen. Tyypillisessä suomalaisessa asuntolainassa lainan kuukausierä on ennalta sovittu. Eli jos korot nousevat ensi sijassa laina-aika pitenee. 15 vuoden takaisimaksuaika muuttuu 25 vuoden maksuajaksi.

Tämän tarkastelun perusteella voimme toki ainoastaan sanoa, että suomalaisten kotitaloukset eivät ryhmänä ole ylivelkaantuneita. Velka on kuitenkin hyvin epätasaisesti jakaantunut kotitalouksien kesken.  Voi siten hyvin olla, että on huolestuttavan monta ylivelkaantunutta taloutta.  Tämän selvittämiseen tarvitaan paljon yksityiskohtaisempia tilastoja velkojen jakaantumisesta.

Mainokset
Jätä kommentti

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s