Skip to content

Helikopteriraha ja EKP:n mandaatti

by : 8.6.2016

Helikopteriraha veisi keskuspankit finanssipolitiikan tontille, eikä kuulu ”keskuspankin mandaattiin” kirjoittaa Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Tuomas Välimäki. Professori Pertti Haaparanta Akateemisessa talousblogissa kertoo, että väite että helikopteriraha rikkoisi keskuspankin mandaattia on ”suorastaan virheellinen” ja on ”harhaanjohtavaa” sanoa, että se ” sekoittaisi raha- ja finanssipolitiikan keskenään”. 

Mielipiteet siitä sekoittaako helikopteriraha finanssipolitiikan ja rahapolitiikan eivät loppujen lopuksi ole niin ristiriitaisia, kuin miltä ensi silmäyksellä vaikuttaa. Pikemmin Haaparannan argumentti on, että jo nyt EKP on tunkeutunut finanssipolitiikan tontille, kun se esimerkiksi ostamalla yrityslainoja alentaa rahoituskustannuksia, ja siten lahjoittaa rahaa kyseisille yrityksille. Tästä on vaikeata olla eri mieltä.

Se onko helikopteriraha perussopimuksen vastaista on juridinen kysymys, johon minulla on vaikeampia antaa varmaa vastausta.

Esteenä helikopterirahan jakamiselle valtiolle Välimäki nostaa esiin sen, että perussopimus kieltää rahoittamasta julkista sektoria. Tältäkin osin voidaan väittä, että jo nyt EKP valtionlainaosto-ohjelmien kautta rikkoo sääntöä.  Vallalla oleva juridinen tulkinta kuitenkin on, että perussopimus kieltää ainoastaan suoran rahoituksen eikä valtionlainojen ostot jälkimarkkinoilla. Käytännössä taloudellinen vaikutus on sama, jos keskuspankki ostaa jälkimarkkinoilta tai suoraan velkaa liikkeelle laskevalta valtiolta. Taloudellinen ja juridinen logiikka eivät välttämättä käy yhteen.

Haaparanta ei suoraan kiistä Välimäen väitettä siitä, että Euroopan keskuspankkijärjestelmällä ei ole mandaattia lahjoittaa rahaa (paitsi voitonjakona).  Hän argumentoi kuitenkinkin että ”keskuspankkirahan suora jakaminen kansalaisille voidaan tulkita niin, että keskuspankki ostaa pysyvästi yksittäisiltä kansalaisilta heidän rahamarkkinoille liikkeelle laskemiaan velkakirjoja.”

Totta on, että kun korkoja alennetaan ja laina-aikaa pidennetään, laina muuttuu asteittain yhä enemmän lahjoitukseksi. Puhdas lahja on tästä näkökulmasta ikuinen koroton laina.

On kuitenkin hölmöläisten logiikkaa tämän perusteella yrittää väittää, että helikopteriraha olisi laina eikä lahjoitus. Vaikka tarkan rajan vetäminen jolloin laina muuttuu lahjoitukseksi voi olla vaikeata tehdä, ääritapaus lienee selvä. Jos minä annan lapsilleni korottoman lainan ilman takaisinmaksusuunnitelmaa, verovirasto ainakin tulkitsee tämän lahjaksi.

Haaparanta perustelee helikopterirahan kuuluvan selkeästi EKP:n mandaattiin myös sillä, että ”Kuten EKP:n pääekonomisti Peter Praet on vast’ikään todennut, mitään periaatteellista estettä ei ole esimerkiksi sille, että EKP avaisi tilin kullekin euroalueen kansalaiselle ja tallettaisi tilille rahaa”.

Jos tarkastelee mitä Praet tarkasti sanoi lehtihastattelussa,  vastaus vaikuttaa kuitenkin olevan pikemmin teoreettinen taloudellinen, eikä juridinen, analyysi. Hän ottaa kantaa siihen mitä on mahdollista tehdä, ei siihen mitä on sallittua nykysääntöjen puitteissa.

But in principle the ECB could print cheques and send them to people?

Yes, all central banks can do it. You can issue currency and you distribute it to people. That’s helicopter money. Helicopter money is giving to the people part of the net present value of your future seigniorage, the profit you make on the future banknotes. The question is, if and when is it opportune to make recourse to that sort of instrument which is really an extreme sort of instrument.

There are other things you can theoretically do. There are several examples in the literature. So when we say we haven’t reached the limit of the toolbox, I think that’s true.

Interview with Peter Praet, Member of the Executive Board of the ECB,

Kun Praet sanoo, että kaikki keskuspankit voivat jakaa helikopterirahaa, hän tuskin haluaa ottaa kantaa keskuspankkeja koskeviin säädöksiin kaikissa maissa. Tulevien voittojen nettonykyarvo on niinikään taloudellinen rajoite keskuspankin kyvylle jakaa rahaa, ei juridinen.

Haaparannan argumentointi sen puolesta, että helikopterirahoitus olisi sääntöjen mukaista ei siten riitä vakuuttamaan minua.

Advertisements

From → Euroalue

6 kommenttia
  1. Se mikä on järkevää ei määräydy sen perusteella mikä on ”laillista”. Talouden ajautuessa taantumaan voidaan todeta että harjoitetussa talouspolitiikassa on varmasti jotain vikaa. Tämä voi johtua esimerkiksi huonosta lainsäädännöstä tai sopimuksista.

    Vastaus tällaiseen tilanteeseen ei ole katsoa lainsäädäntöä, ja todeta mikä on ja mikä ei ole laillista, vaan katsoa kansantaloustieteen toimivimpia teorioita laman taittamiseksi, ja muuttaa lait ja sopimukset pika pikaa niin etteivät ne ainakaan jarruta järkeviä toimia.

    Juridiset tarkastelut kuuluvat siihen vaiheeseen kun päätökset politiikkatoimista on tehty. Pitäytyminen juridisissa kysymyksissä tällaisessa taloudellisessa kehityksessä ja työttömyystilanteessa on täysin vastuutonta yhteisten asioiden hoitoa.

  2. Eräs Isä permalink

    Heh, kyllä aina raha kelpaa. Ja meikäläisellä on niin huono rahatilanne, että 95%-100% tuosta rahasta menisi kulutukseen viimeistään parin kuukauden aikana. Kuten varmasti monella muullakin suomalaisella. Kohtuullisen kokoisten rahasummien jakamisesta ainoa pysyvä vaikutus olisi lievä inflaatio. Ehkä se elvyttäisi taloutta. Jos talous ei hyötyisi, vaikutus olisi hyvin luultavasti ±0. Eli en näe mitään todella pahaa tässä ideassa.

    Ja vielä niistä säännöistä. Ne näyttävät joustavan loputtomiin, kun oikea eturyhmä niin haluaa. Ja joskus lait kirjoitetaan uudelleen yhden viikonlopun aikana, jollei mikään muu auta.

    • Kiitos kommenteista,

      Todellakin, jos päättäjät ovat vakuuttuneita jonkun toiminnan järkevyydestä, juridiikalla ei ole merkitystä. Sääntöjä voidaan aina muuttaa tai tulkita tarkoituksenmukaisesti. Hätätilanteessa jopa avoimesti rikkoa.

      Juridiikka vaikuttaa kuitenkin siihen kuinka suurta päättäjäjoukkoa täytyy vakuuttaa. Esimerkiksi se, että EKP:n valtionlainaostojen laillisuus oli kyseenalainen selkeästi viivästytti päätöstä. Ostoista ei voitu päättää pelkällä enemmistöpäätöksellä EKP:n neuvostossa, vaan vaadittiin ensin laaja hyväksyntä toiminnan laillisuudesta.

      Vahvin argumentti helikopterirahan puolesta on, että se olisi tapa saada aikaan lisäelvytystä kun euroalueen maiden hallitukset ovat haluttomia löysentämään finanssipolitiikkaa. Jos helikopterirahan ei nähdä kuuluvan EKP:n toimivaltaan, helikopterirahakin kuitenkin vaati euroalueen hallitusten hyväksynnän. Jos euroalueen hallitukset olisivat vaakuuttuneita elvytyksen tarpeesta, ne voisivat itse löysätä finanssipolitiikan sääntöjä. Kuten olen aikaisemmin todennut https://rogerwessman.com/2016/03/02/helikopteriraha-ei-ole-qe-kansalle/, EKP:n toimet ovat jo luoneet tilaa elvyttävämmälle finanssipolitiikalle. Tarvitaan vaan poliittista tahtoa.

      Se olisi parempi ratkaisu myös siitä näkökulmasta, että tulonsiirroista päättäminen luontevammin kuuluu demokraattisesti valituille politikoille, eikä keskuspankkijohtajille. Todettakoon vielä, että samalla kun Välimäki torjuu helikopterirahan hän peräänkuuluttaa ”kasvua edistävää finanssipolitiikkaa

  3. Aavikkorotta permalink

    Nyt EKP:ssa vedetään jo aika rimanalitusta kun aletaan tukemaan rahallisesti isoja eurooppalaisia yrityksiä lainojen kautta. Voihan tuota politiikkaa tehdän näinkin. Suomi tuskin saa lanttiakaan tästä helikopterikierroksesta? Toiseksi EKP tukee yritystä (VW) joka on tehnyt räikeä ympäristörikkeen vääristelemällä päästöjä.Ehkäpä EKP-kopterissakin on päästöt hieman alakanttiin ja tupruttelee hieman sinne tänne ja eliitti kerää rahat.

  4. Avomarkkinaoperaatiot eli valtioiden tai yksityisten velkakirjojen ostaminen markkinoilta nimenomaan kuuluvat EKP:n mandaattiin (artikla 18), velan ostaminen suoraan valtioilta tai muilta julkisyhteisöiltä on taas erikseen kielletty (artikla 21). Ei tässä asiassa ole mitään juridista epäselvyyttä.

    Sikäli Haaparanta on oikeassa, että rahan jakamista yksityisille kansalaisille ei ole erikseen kielletty. Jos helikopterirahaa tarvitaan inflaation potkimiseen 2 % tasolle, niin artiklassa 20 näyttäisi olevan sopiva singolla ammuttu porsaanreikä.

    • Kiitos Kustaa tarkoista pykäläviittauksista,

      Totta on, että artikla 21 kieltää nimenomaisesti mm. sen että EKP hankkii velkasitoumuksia suoraan jäsenvaltiolta. Artikla 18 puolestaan valtuuttaa käymään kauppa rahoitusmarkkinoilla, ilman julkisyhteisöjen velkakirjoja koskevia rajoituksia. Näillä artikloilla voida siten perustella vallalla olevaa juridista tulkintaa siitä, että perusääntö kieltää suoraan rahoittamisen, mutta ei rajoita valtionlainojen ostoa jälkimarkkinoilla.

      Jos pelkästään katsoo artiklaa 18 niin EKP voisi vaikkapa rahoittaa asevalmistusta Venäjällä ostamalla aseteollisuuden osakkeita, jos sen voi perustella edistävän tavoitteiden saavuttamista.

      Silti on kyseenalaistettu, ovatko laajamittaiset valtionlainaostot – ja OMT-ohjelma, joka tarkoituksena on turvata eurovaltioiden rahoitusta – jollei perussäännön kirjaimen niin vähintään hengen vastaisia. Perusteltuja vai ei, nämä epäilyt ovat viivästyttäneet EKP:n valtionlainaostoja.

      Artiklaa 20: ”EKP:n neuvosto voi päättää kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä muiden sellaisten rahapolitiikan ohjausmenetelmien käyttämisestä, joita se 2 artikla huomioon ottaen pitää aiheellisina.” voidaan ehkä käyttää valtuutuksena rahan jakamiselle kansalaisille.

      Sinällään saman logiikan mukaan tällä artiklalla voisi perustella valtioidenkin suoraa rahoittamista, jollei artikla 21 nimenomaisesti sitä kieltäisi. Kysymys on siten myös, onko mitään muuta osa säännöstöstä, esimerkiksi Välimäen mainitsemat voitonjakosäännöt, jotka estävät rahan jakamisen? Myös artikla 28 EKP:n omasta pääomasta, ja vastaavat kansallisia keskuspankkeja koskevat säännöt, voivat ehkä rajoittaa mahdollisuutta jakaa rahaa kansalaisille?

      Perussääntö löytyy tästä
      https://www.ecb.europa.eu/ecb/legal/pdf/c_32620121026fi_protocol_4pdf.pdf

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s