Skip to content

Euroalueen ylijäämän kasvu kriisimaiden ansiota

by : 17.1.2014

Euroalueen vaihtotase on kääntynyt selkeästi ylijäämäiseksi. Ylijäämä heijastaa pitkälti tietysti Saksan suurta ylijäämää. Ylijäämän kasvu viime vuosina heijastaa kuitenkin lähinnä käännettä euroalueen kriisimaissa. Saksan ylijäämä on pysynyt varsin vakaana noin kahdessa prosentissa euroalueen BKT:sta. Viiden kriisimaan yhteenlasketut alijäämät olivat viisi vuotta samaa suuruusluokkaa kuin Saksan ylijäämä, mutta ne ovat nyt ylijäämäisiä. Muun euroalueen lievä alijäämä on jonkun verran pienentynyt.

EURCaccPiigsGermany

Tämä on euroalueen talousnäkymien kannalta erittäin hyvä asia.

Kasvava ylijäämä ulkomaankaupassa vahvistaa ensinnäkin, että euroalueen talouden keskeinen ongelma ei ole kyvyttömyys viedä muuhun maailmaan vaan euroalueen kotimaisen kysynnän heikkous. Ylijäämäisellä euroalueella on varaa elvyttää.

Kriisimaiden kohdalla se ei kerro siitä, että taloudet ovat nyt kunnossa. Ylijäämät on saavutettu vyötä kiristämällä mikä on kasvattanut työttömyyttä ja lamauttanut taloutta. Kestävä nousu vaatii yhä viennin vahvistamista ja siten kilpailukyvyn parantamista. Ylijäämät tarkoittavat kuitenkin sitä, että ei enää ole tarvetta kuristaa kotimaista kysyntää talouden ulkoisen tasapainon saavuttamiseksi. Itse asiassa näillä mailla on nyt varaa kasvattaa kotimaista kysyntää sitä myötä kuin vienti jatkaa vahvistumistaan. Siinä mielessä kriisimaissa on kiristetty jo liikakin.

Tämä on tietysti kriisimaiden talousnäkymien kannalta hyvä asia, mutta se on erittäin rohkaisevaa koko euroalueen talouskasvun kannalta. Kriisimaiden vaihtotaseen kasvu vähentyneen tuonnin ja viennin kasvavan markkinaosuuden kautta on jarruttanut muun maailmantalouden kasvua. Suurin osa tästä vaikutuksesta on tietysti kohdistunut muihin euromaihin. Vaikutuksen suuruusluokka viimeiset kaksi vuotta on ollut noin kaksi prosenttia koko euroalueen BKT:sta.  Kun tämä jarru poistuu, tämä on tietysti muiden euromaiden talousnäkymille hyvä asia.

Jos vielä saataisiin korjattua Saksan talouden valtava epätasapaino euroalueen lähivuosien  talousnäkymät olisivat jopa melkein ruusuisia.

Advertisements

From → Euroalue

8 kommenttia
  1. Hienoa että matokuuri ei ole mennyt täysin hukkaan esim. Espanjan ja Irlannin kohdalla.

    Tämä on mielestäni lyhyellä tähtäimellä karmea uutinen Suomelle, jonka vaihtotase, budjettivaje ja kilpailukyky on mennyt päinvastaiseen, huonoon suuntaan. Nyt euro vieläkin varmemmin vahvistuu, tuhoten vientiteollisuutemme rippeitä. Aiemmin ainoastaa Saksa hinasi euroa ylöspäin.

    Toisaalta kriisimaisen vaihtotasekäännökset antavat toivoa että jos Suomen indeksitalouden epäterveet hihasta vedetyt kulutason nostot lopetetaan, voimme toipua. Helpompaa tämä silti olisi automaattisen sopeuttajan, oman valuutan kautta, kuten tässä pohdin:

    http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147039-indeksitaloutemme-tormaa-seinaan

  2. Kasvavan vaihtotaseen asettamat paineet Euron vahvistumiseen on todellakin uhka ei vaan Suomelle vaan koko Euroalueen toipumiselle. Pelkästään viennin kasvun varaan rakennettu elpyminen on siksi tuhoon tuomittu strategia. Tästäkin syystä on tärkeätä, että kotimaista kysyntää saadaan elvytettyä. Pahinta olisi, jos kaikki euromaat pyrkisivät politiikallaan saavuttamaan Saksan kaltaista ylijäämää.

    Positiivista Suomellekin on jos kriisimaat nyt voivat lopettaa vaihtotaseiden parantamista. Vaihtotaseen parantaminen on nollasummapeliä. Jos kriisimaat parantavat vaihtotasettaan vääjäämättä muun maailman vaihtotase täytyy vastaavasti heikentyä. Kun vaihtotaseen parantaminen tapahtuu vyönkiristyksillä se on talouden aktivteetin suhteen jopa miinussummapeliä: sekä kriisimaiden että muun maailman taloudet heikkenevät.

    Parasta Suomelle olisi jos kriisimaat onnistuvat nostamaan vientiään ja käyttävät kasvavia vientitulojaan kulutukseen ja investointeihin ja siten lisäävät vastaavasti tuontiaan. Silloin kriisimaat auttavat piristämään koko Euroopan taloutta, mikä on Suomenkin viennille tärkeätä.

    • Suomen viennin rakenne on kuitenkin sellainen, että jonkinasteinen kasvu kriisimaissa tuskin riittää pitämään meitä pinnalla, Jos euron kurssi on sellainen, ettei euroalueen ulkopuolelle suuntautuva vienti vedä, olemme valmista kauraa parissa vuodessa.

      Toinen asia mikä tässä on erikoista on se, että kriisimaat ovat jo nyt keränneet sen verran velkaa, ettei sitä voi normaaliin tapaan maksaa takaisin. Tämä siis nykyisen rahapolitiikan vallitessa.

  3. Suomen vienti kriisimaihin on todellakin hyvin pieni. Hyöty tulee lähinnä siitä, jos kriisimaat auttavat aikaansaamaan yleisen positiivisen kierteen Euroopan taloukissa. Vielä parempaa olisi, jos saataisiin Saksan kulutusmoottori käyntiin.

    Kriisimaiden velkojen takaisinmaksusta en ole niinkään huolissani. Vaihtotaseen ylijäämähän sisältää korkomenot, eli niiden rahat riittävät velan korkojen maksamiseen (ja kriisimaathan maksavat vielä veloistaan jonkun verran korkoa). Miksi velkojat haluaisivat pikaisesti rahat takaisin, kun niillä jo nyt on ongelmia mistä löytää tuottavia sijoituskohteita?

    • En yritä sanoa etteikö takaisinmaksua ole luvassa. Esimerkiksi Espanjan tapauksessa en epäile etteikö EKP tulisi hätiin, jos Espanjalla olisi todellisia ongelmia velkojensa rullaamisessa. Normaalistihan FX-markkinat asettaisivat tietynlaiset rajat ja pakottaisivat Espnajan sisäiseen optimointiin. Nyt tämä soputusmekanismi ihan eri tyyppinen, jos yhteiskunnan rakenteita puretaan tarpeeksi pitkälle, ihmisillä ei ole välttämättä enää intressiä ottaa osaa jälleenrakentamiseen. Tarkoitan sitä mekanismia, josta Edward Hugh tuossa puhuu:

      ”In a way the pensions thing forms part of an interactive triad which includes the new growth paradigm (what Larry Summers calls secular stagnation, which is very demographically related) and the emigration of young people. At the moment young people are being forced out of the country by lack of jobs, but mounting fiscal pressure to support the elderly will soon add to the flow. Spain seems to have invented it’s own kind of perpetual motion wind-yourself-down machine”

      Eli tämä wind-yourself-down kone on se, mitä sijoittajat käytännössä rahoittavat. Paradoksi on siinä, että tämän koneen polttaessa maan loppuun, ei ole mitään mitä rahoittaa. Minkälainen prosessi suomessa olisi käynnistynyt 90-luvulla, jos ei olisi jouduttu pakkokellutukseen? Veikkaan, että olisimme ehkä nähneet jotain samanlaista.

  4. Onhan Espanjalla ongelmia, mutta viime vuosien kehityksen ekstrapolointi tulevaisuuteen on mielestäni väärin. Ongelmat ovat tosiaan pitkälti samaa tyyppiä kuin Suomessa 90-luvulla. Ilman devalvaatiota käänne on ollut tuskallisempaa, mutta näyttää siltä, että pohja on saavutettu, Espanjalaisten luottamus omaan talouteen on kääntynyt nousuun.

    • En usko ”pohjaa” olevan saavutettu. Hintataso ei ole vielä sopeutunut tarpeeksi. Asuntojen reaalihintojen on mitä ilmeisimmin laskettava kuplaa edeltävälle tasolle, varsinkin kun ihmisten pois muuttaminen lisää painetta.

      Jos rahapoliittinen tilanne jatkuu tällaisena, deflaation on saavutettava luonnollinen päätepisteensä ja koko talouden on sopeuduttava. Palkat jatkavat sopeutumistaan, eläkkeitä on sopeutettava alaspäin. Suomessa 90-luvulla kellutuksen jälkeen markka heikkeni dollariin nähden n. 40% verratuna vahvan markan hybriskurssiin. Suomen talouden perusta oli kuitenkin edelleen kunnossa ja kasvu saattoi alkaa uudelleen realistisella vaihtokurssilla. Tyhjäkäyntiaika ei ollut pitkä.

      Espanjan velkatalouskuplan pumppaaminen kesti pitkään ja sen deflatoiminen kestää pitkään. Näyttää siltä että tämän prosessin aikana työttömyys on 20 -30%. Sitten kun tämä prosessi on ohi, näemme missä kunnossa Espanjan talouden perusta on.

  5. Espanjan ongelmat eivät toki ole ohi, työttömyys tulee varmasti pitkään olevan korkea ja asuntojen hinnat jatkavat laskuaan.
    Kun sanon että pohja on saavutettu puhun BKT:sta.
    Jos vertaa Suomen tilanteeseen 90-luvulla Suomen vienti kääntyi nousuun jo 1992. BKT kääntyi nousuun 1994 mutta asuntojen hinnat saavuttivat pohjansa vasta 1996. Työttömyys kääntyi laskuun 1994 mutta pysyi yli lamaa edeltävien huippulukemien pitkälle 2000-luvulle.
    Väitän, että Espanja on nyt samassa vaiheessa sopeutumista kuin Suomi 1994.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s