USA:n elvyttävä finanssipolitiikka myytti
Sain kommentin, jossa kyseenalaistetaan sitä, että ero talouskasvussa USA:n ja Euroalueen välillä selittyisi keskuspankin politiikalla. Elvyttävä finanssipolitiikka selittäisi USA:n vahvemman talouskasvun. USA:n finanssipolitiikka on kuitenkin ollut viime vuosina jopa enemmän talouskasvua jarruttavaa kuin euroalueella.
Yhdysvalloissa viime vuosien veronkorotukset ja julkisten menojen leikkaukset ovat jarruttaneet talouskasvua vahvasti. OECD:n arvioiden mukaan julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä Yhdysvalloissa on viime vuosina supistunut jyrkemmin kuin euroalueella.
Lähde: OECD
Yhdysvalloissa toki elvytystoimet olivat vahvempia 2008-2009, mikä vaimensi taantuma. Näiden elvytystoimen purkaminen on nyt vastaavasti pienentänyt kokonaiskysyntää vahvasti.
Tämä ei tietysti todista, että ero talouskasvussa johtuu keskuspankkien toiminnasta. On tietysti muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat talouskasvuun. Eroa ei kuitenkaan voi selittää finanssipolitiikalla.
On huomionarvoista, että Yhdysvaltain talouskasvu viime vuonna pysyi kohtuullisen vahvana vaikka verokorotukset ja menoleikkaukset yhteensä suoraan leikkasivat kokonaiskysyntää 2,5 prosentilla. Joku muu tekijä on vahvasti tukenut talouskasvua.
En keksi muuta selitystä, kuin että Fedin toimet ovat tehonneet.
Roger Wessman 
Ilmaisin ehkä itseäni huonosti, sillä kommentissani nimenomaan tarkoitin vuosia 2008-2010. On toki yleisesti tiedossa, että USA on on kiristänyt finanssipolitiikkaansa voimakkaasti kahtena viime vuonna.
On hyvä huomioida, että Euroopan luvut olisivat olisivat ihan erilaisia, jos Saksa olisi vertailusta poissa.
Kyse on sektoritaseista. Silloin, kun yksityinen sektori maksaa lainojaan pois ja leikkaa kulutustaan, niin on julkisen sektorin astuttava paikalle ja täytettävä tyhjiö, jos ei viennillä saada talouskasvua aikaiseksi. Ja juuri yksityinen kulutus on finanssikriisin jäljiltä elpynyt ja tukee tällä hetkellä USA:n talouskasvua.
Ajattele asiaa näin päin: Mitkä ovat ne mekanismit, joiden avulla QE vaikuttaa reaalitalouteen.
Selvennyksenä vielä, että nollakorkopolitiikan positiivinen vaikutus reaalitalouteen on toki hyvin suuri.
Juuri näin, Yhdysvaltain talouden Euroaluetta vahvempi kasvu viime vuosina johtuu yksityisen kysynnän vahvemmasta kasvusta, joka selittynee rahapolitiikan virityksellä.
Mutta USA:n yksityinen kulutus ei olisi koskaan elpynyt, jos julkinen sektori ei olisi astunut peliin ja ylläpitänyt talouskasvua omalla kulutuksellaan. Kun sekä yksityinen että julkinen sektori supistavat kulutustaan ja vienti ei vedä, nin talous ajautuu Euroopan tilanteen kaltaiseen noidenkehään. Kyllä elvyttävä talouspolitiikka oli isossa roolissa siinä, että USA ei tällaiseen tilanteeseen ajautunut.
Toki pitäisi täsmentää, mitä tarkoitat rahapolitiikan virityksellä ja FED:n toimilla. Korothan ovat olleet molemmilla alueilla lähes nollassa jo pitkään. USA:n QE:n vaikutukset reaalitalouteen taas ovat lähes olemattomat (QE1 poikkeuksena). Se tosin myönnettäköön, että FED on pelkällä viestinnällään ja retoriikallaan onnistunut vakauttamaan tilannetta, kun sen sijaan EKP:n toimista on johdonmukaisuus välillä kaukana.
Yritän nyt ymmärtää mitä haluat sanoa. Väitätkö, että koska USA:n finanssipolitiikka oli elvyttävämpi kuin Euroalueella 2008-2009 niin talous kasvoi selkeästi vahvemmin 2012-2013? Että finanssipolitiikka vaikuttaisi kolmen, neljän vuoden viiveellä? Ja, että tämä viivästynyt vaikutus ikään kun kumoaisi vuoden 2012 – 2013 finanssipolitiikan kiristyksen talouskasvua hidastavan vaikutuksen?
Oma käsitykseni on, että finanssipolitiikan muutoksen vaikutus talouskasvuun näkyy ensi sijassa sinä vuonna kuin muutos toteutuu.
En toki väitä.
Vaan, että elvyttävä finassipolitiikka 2008-2010 loi edellytykset yksityisen sektorin elpymiselle, eikä talous ajautunut itseään kurjistavaan leikkauskierteeseen, kuten Euroopassa. Tämä näkyy vuosina 2012-2013 vahvempana yksityisenä kulutuksena, sillä jos talous olisi ajautunut yhtä pahaan taantumaan kuin Euroopassa, niin yksityinen kulutus ei olisi USA:ssa ollut läheskään näin vahvaa viime vuosina.
Elvyttävä finassipolitiikka loi siis pohjan sille, että yksityisen sektorin taseet saivat parantua rauhassa, ja nyt USA nauttii niistä hedelmistä voimakkaan yksityisen kysynnän muodossa.
Toivottavasti tuo selvensi asiaa.
Eli koska USA:n talous taantui vain vajaat 3 %:ia 2009 eikä lähes 4 % kuten Euroalueella niin tämä oli ratkaiseva ero, jotka saivat taloudet eri urille? Ja tämä ero näkyi vasta 2012-2013, eikä 2010-2011 jolloin Euroalueen ja USA:n kasvu olivat suurin piirtein yhtä vahvoja?
Ymmärrät varmasti mitä tarkoitan. Ota vertailusta Saksa pois, niin asia muuttuu täysin. USA:ssa julkinen sektori otti vetovastuun silloin, kun talous sitä kaipasi, Euroopassa näin toimittu. Se, että Saksa erittäin kilpailukykyisenä maana sotkee tilastot, ei muuta asiaa miksikään. Tuon selvemmin en osaa asiaa enää selventää.
Kyllä sinä tiedät, että julkisen sektorin leikkaukset vaikuttavat talouteen kertoimelle, joka on selvästi suurempi kuin 1. Siitähän tässä on lopulta kysymys.
Saksahan kaunistelee myös Euroalueen kasvulukuja 2012-2013, joten Saksan poistaminen ei
muuttaisi tosiasiaa, että USA:n talous on kasvanut selkeästi vahvemmin suhtessa siihen miten paljon finanssipolitiikka on kirististetty.
Jos julkisen sektorin leikkaukset vaikuttavat talouteen kertoimella, joka on selvästi suurempi kuin 1 (mikä USA:n kohdlalla voi hyvin pitää paikkansa) niin on vieläkin ihmeellisempää, että USA:n talous kasvoi vakaasti viime vuonna vaikka finanssipolitiikka kiristyi vahvasti.