Viennin kehitys tärkeämpi kuin teollisuuden
Kumpi ratkaisee onko Suomen talous terveellä pohjalla: Teollisuuden kehitys vai viennin? Kysymys ei ole turha, koska nämä kaksi eivät todellakaan ole sama asia.
Teollisuuden tuottama arvonlisäys on reaalisesti vähentynyt yli 20 prosenttia vuosituhannen alusta. Viime vuonna pudottiin uusiin pohjalukemiin, Suomen talous on tämän mukaan todellakin romahtamassa syvään kuiluun.
Suomen viennin arvo oli viime vuonna noin seitsemän prosenttia korkeampi kuin vuosituhannen alussa ja pitkälti toistakymmentä prosenttia korkeampi kuin vuoden 2009 taantuman pohjissa. Aika vaisu kehitys, mutta ei mikään täydellinen katastrofi.
Näiden lukujen ero kuvastaa ensinnäkin palvelusektorin kasvavaa merkitystä taloudessa ja suomen viennissä. Tältä osin on selvää, että teollisuuden lukemat antavat liian synkän kuvan talouden ahdingosta. Palvelusektorin ansaitsemat eurot ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita kuin teollisuuden.
Vientiluvutkaan eivät ole aivan oikea mittari. Ideaalinen vertailu olisi viennin arvonlisäys. Jos esimerkiksi Neste tuo raakaöljyä 950 miljoonalla ja vie siitä tuotettuja öljyjalosteita miljardilla, niin Suomeen jää miljardin viennistä vain 50 miljoona. Ainoastaan 50 miljoonaa on kuitenkin käytettävissä meidän elintason rahoittamiseen.
En tiedä onko viennin arvonlisäys kehittynyt paremmin vai heikommin kun viennin arvo. Heikompaa kehitystä puoltaa kasvava globalisaatio, jonka myötä yhä suurempi osa tuotannosta koostuu muista maista ostetuista komponenteista. Parempaa kehitystä puoltaa palvelusektorin kasvava osuus. Palveluissa kotimainen jalostusarvo on teollisuutta korkeampi. Rovion myymistä vihaisista linnuista suurempi osuus kai jää Suomeen.
Joku minua parempi tilastonikkari ehkä osaa kertoa?
Roger Wessman 
Moi,
hyvä blogaus, muutama kommentti.
Olet saattanutkin lukea, mutta viime vuoden toiseksi viimeisessä Euro & Talous-lehdessä oli juttu arvonlisäykseen perustuvista ulkomaankauppatilastoista. Käppyröissä vertaillaan vuoden 2009 lukuja, eli kaipaamaasi kehitystä yli ajan ei tuolta löydy. Löytyy täältä: http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/Rahapolitiikka_ja_kansainvalinen_talous/Documents/ET413_ElisaNewby.pdf
Tuo on hyvä aina sanoa ääneen, että palvelusektorin ansaitsemat eurot ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita kuin teollisuuden. Oma kokemukseni on se, että talouspuheessa usein pidetään kaikista parhaimpina euroina niitä, jotka tulevat viennistä (huoltotasejaottelussa) tai teollisuudesta (arvonlisäysjaottelussa). Siellä taustalla on ehkä jokin malli siitä, milloin kasvu on kestävää – tässäkin tekstissä puhutaan, että viennin kehitys ratkaisee sen, onko Suomen talous terveellä pohjalla – mutta sitten kun sitä mallia ei käydä läpi niin se kuulostaa siltä, että tietyt eurot ovat arvokkaampia kuin toiset.
Kun puhutaan teollisuuden ja palveluiden viennistä ja arvonlisäyksestä on hyvä muistaa, että ne eivät palaudu sellaisinaan tuotannontekijöihin. Tarkoitan sitä, että jos Suomesta viedään ulkomaille jokin hilavitkutin, se kirjataan teollisuuden vientiin, mutta sen hilavitkuttimen arvonlisäyksestä suurin osa todennäköisesti tulee palveluihin luettavasta työstä. Tällä(kin) tavalla vientitilastot ylikorostavat teollisuuden roolia.
Mielenkiintoinen blogi, löysin vasta nyt. Ryhdyn uskolliseksi lukijaksi!
Kiitos palautteesta.
Viittamasi artikkeli todellakin on lukemisen arvoinen.
Olen ajatellutkin nostaa esiin muutama asia siitä artikkelista, kunhan ehdin.