Skip to content

Suomen viennissä yhä vain orastava käänne

by : 10.3.2014

Rohkaisevan loppuvuoden jälkeen tammikuun vientiluvut näyttivät synkiltä. Vienti laski 9 prosenttia edellisvuoden tasolta.  Kuten tullihallitus huomauttaa, syy pitkälti oli viime vuoden tammikuun poikkeuksellisen vahvat vientiluvut. Pari laivatoimitusta mm. nosti viime vuoden tammikuun vientilukemia

Kuten oheisessa kuvassa näkyy, tavaraviennin kuukausiluvut herkästi heiluvat. Kun yrittää katsoa tämän hälinän läpi näyttää siltä, että pohja Suomen tavaraviennissä saavutettiin vuoden 2012 lopulla.  Siitä lähtien vienti on sahannut kausikorjatusti sivusuuntaan. Viime vuoden kesästä voi hyvällä tahdolla ehkä nähdä pientä nousutrendiä.

FINexpimp

Mainokset

From → Suomi

12 kommenttia
  1. En usko, että tällä nykyisellä rahapolitiikalla Suomen viennissä voi tapahtua kovin positiivista käännettä. Tämä johtuu siitä, että nykyinen politiikka kuristaa euroalueen sisäistä kysyntää ja pitää euron arvoa luonnottoman korkealla. Double whammy.

    http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/10687708/Top-German-body-calls-for-QE-blitz-to-avert-deflation-trap-in-Europe.html
    On hienoa huomata, että Saksasta kuuluu myös järjen ääntä. Pelkään kuitenkin, että joudumme lusimaan tätä nykyistä tilanneta euron loppuun asti. Mikä on näkemyksesi tässä vaiheessa, uskotko EKP:n politiikan muuttuvan tänä vuonna?

  2. Kari permalink

    Kun vertaa 1990-luvun lamaan, viennin kehitys on ollut surkeaa:

    Vienti (tullin tilasto, 1990=100)
    1990 100
    1991 92
    1992 106
    1993 132
    1994 152
    1995 174

    Vienti (2008 = 100)
    2008 100
    2009 69
    2010 80
    2011 87
    2012 87
    2013 85

    Vuonna 1992 oli siis jo päästy edellisen huipun yli perinteisellä teollisuudella, Nokian nousuhan alkoi vasta myöhemmin. Nyt ei ole päästy lähellekään edellistä huippua, vaikka on kulunut jo kuusi vuotta. Nyt ei ole näköpiirissäkään mitään Nokian kaltaista. Miten tästä oikein selvitään?

  3. Kiitos kommenteista,

    En näe mitään merkkejä siitä, että EKP olisi valmis lähtemään valtionlainaostoihin. Toistaiseksi vain akuutit kriisit ovat ajaneet EKP:n poikkeustoimiin. Niin kauan kuin euroalue pysyy hitaallakin toipumisuralla, kriisi ei ole tarpeeksi paha. Jos elpyminen alkaisi syystä tai toisesta hyytymään tilanne muuttuisi.

    Vientilukemat toki näyttävät paljon synkemmältä nyt kuin 90-luvun kriisissä. Finanssikriisin jälkeiset talousongelmat ovat nimenomaan olleet Suomen kohdalla viennin kriisi, kun ympärillä oleva maailma on kamppailut talousongelmien kanssa.

    90-luvulla ongelmana oli ensi sijaisesti Suomen oman velkavetoisen velkajuhlan jälkeinen krapula. Kotimaista velkarahoitteista kulutusta ja investointeja täytyi korvata viennillä. 90-luku oli siten devalvaatioiden siivittämänä poikkeuksellisen vahvaa viennin kasvun aikaa, erityisesti kun katsotaan Karin esittämiä markkamääräisiä lukuja.

    90 luvun kaltaisia viennin kasvulukuja ei nyt tarvita. Maltillinen viennin kasvu riittäisi tasapainottamaan Suomen talouden, kun nyt ei ole takana kotimaisen velkakuplan jättämää aukkoa. Toki maltillisenkin kasvun saavuttamista edesauttaisi euroalueen vahvempi talouskasvu ja euron heikkeneminen. Eli toivottavasti olen väärässä, kun arvioin, ettei EKP tule mitään tekemään.

  4. Kari permalink

    Miten niin ei ole kotimaista velkakuplaa. Findikaattori kertoo kotitalouksien velkaantumisesta seuraavaa:

    Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2013 lopussa 119 prosenttia eli se kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.

    Jos katsotaan kehitystä 1980-2013, niin velkaantuminen on yli kaksinkertaistunut suhteessa tuloihin.
    1980 50
    1985 63
    1990 86
    1995 65
    2000 68
    2005 95
    2010 113
    2011 115
    2012 118
    2013 119

    Kaunko kehitys voi jatkua tähän malliin? Voidaanko velat maksaa?

  5. TNE permalink

    Taas tuli mieleen Keynes ja maassamme pikkuhiljaa orastava jälkikeynesiläinen taloussuuntaus, Karin esittämässä listassa näkyy miten yksityinen velkaantuminen on tuottanut talouteemme rahavirtoja (velka = rahaa) ja se on pitänyt talouttamme nousussa. Julkisen talouden voimallinen elvytys on nähty Suomessa aina pahana (jopa 90-luvun laman aikoihin) vaikka loppujen lopuksi yksityinenkin nettovarallisuus hyötyisi tästä. Suomen taloudellinen tila on todella huolestuttava, samaanaikaan vienti hiipuu, työttömyys lisääntyy ja samaanaikaan hallitus suunnittelee leikkauksia ja veron korotuksia, huh-huh. Nyt olemme saaneet kuulla mediasta, kuinka kotitalouksien uusien asuntovelkojen määrä pienenee ja omakotitalojen hinnat laskevat. Koko EU-alueen leikkaus politiikka on epäonnistunut ja rakenneongelma on täysin väärä tulkinta tilanteestamme.

  6. Kiitos taas kommenteista,

    Kari:

    Oleellinen ero on tämä: 1990 Suomen vaihtotasevaje oli yli 5 prosenttia BKT:sta, eli tätä vauhtia rahoitettiin taloutta ottamalla velkaa ulkomailta. Vuonna 2008 meillä oli vaihtotaseessa ylijäämä, eli oltiin päinvastoin nettolainanantajia. Viime vuosien heikosta vientikehityksestä huolimatta meidän vaihtotase oli viime vuonna vain hiuksenhienosti alijäämäinen, Olen käynyt tämän tarkemmin läpi tässä; https://rogerwessman.com/2014/02/14/suomen-kilpailukyvyn-lyhyt-historia/

    Kotitalouksien velkaantuminen ei sinällään kerro siitä, että Suomen taloutta olisi pönkitetty kestämättömällä velanotolla. Kun vaihtotase on ollut ylijäämäinen, vastapainona on ollut vielä suurempi kotimainen säästäminen, josta velanottoa on voitu rahoittaa. Ulkomaisen velan takaisinmaksuun tarvitaan vientituloja, kotimaisen velan takaisinmaksuun niitä ei tarvita.

    Sitä paitsi kuten kävin läpi tässä https://rogerwessman.com/2013/12/18/kotitaloudet-eivat-keskimaarin-ylivelkaantuneita/ , en näe mitään merkkejä siitä, että kotitaloudet olisivat ylivelkaantuneita.

    Kotitalouksien velkaantumisteen nousu on viime vuosina lähes täysin pysähtynyt, vaikka BKT:n supistuminenkin on nostanut velkasuhdetta. Tämä tulee Karin esittämästä aikasarjastakin ilmi. Tällä velanottovauhdilla velkaantumisaste alkaisi laskemaan jos saataisiin talous edes maltilliseen kasvun.

    TNE:

    Olen samaa mieltä siitä, että koko euroalue kaipaisi kysynnän elvyttämistä kuten olen kirjoittanut esimerkiksi tässä https://rogerwessman.com/2013/10/28/ylijaamaisella-euroalueella-syyta-elvyttaa/. Tähän johtopäätökseen pääsee ihan tavanomaisenkin taloustieteellisen analyysin perusteella.

    Kysynnän elvytys euroalueella hyödyttäisi myös Suomen taloutta. Suomen kohdalla elvytys kotimaisen kysynnän kasvattamisen kautta, esimerkiksi julkisia menoja kasvattamalla, kuitenkin tarkoittaisi kiihtyvää ulkomaista velkaantumista. Tämä ei siten olisi kestävä ratkaisu, kuten olen selittänyt tässä; https://rogerwessman.com/2013/11/11/suomella-ei-elvytysvaraa/. Toki ei meillä myöskään ole syytä kuristaa kotimaista kysyntää, koska meidän vaihtotase on nyt suhteellisen hyvässä tasapainossa.

  7. TNE permalink

    ” … kotimainen säästäminen, josta velanottoa on voitu rahoittaa …”

    Velanottoa ei rajoita säästäminen, koska yksityiset pankit pystyvät luomaan rahan tyhjästä, vaan siihen vaikuttaa velkaa hakevan taloudellinen tilanne ja pankin arvioima velallisen takaisinmaksukyky, sekä tietysti yleinen taloudellinen tilanne.

    ” … julkisia menoja kasvattamalla, kuitenkin tarkoittaisi kiihtyvää ulkomaista velkaantumista …”
    Selityksissäsi syytä tälle kestämättömälle ratkaisulle ehdotat euroalueelle kilpailua pohjalle eli toivot että joku muu euromaa elvyttäisi, mitenkä luulet muiden euromaiden tähän suhtautuvan. Todennäköisesti päätyvät myös samaan ratkaisuun eli kilpailukykyä parantamalla, miten se voisi jatkua ja jatkua … entä jos kaikki euromaat päätyisivät elvyttämään ?

    • Hei TNE!

      Velanottoa rahoitetaan aina joko kotimaisesta säästämisestä tai ottamalla lainaa ulkomailta. Se että pankit ”luovat rahaa” ei muuta tätä tosiasiaa. Kun pankit luovat rahaa, nehän ottavat velkaa. Olen selittänyt tämän tässä https://rogerwessman.com/2014/02/01/paradoksi-rahan-luomisesta-ja-saastamisesta/

      Tuskin paljastan mitään liikesalaisuuksia, jos kerron että voin sanoa omasta kokemuksestani Nordeasta, että rahoituksen saannilla on merkittävä vaikutus pankin luotonantoon. Niiden jotka väittävät muuta, kannattaisi joskus kiivetä norsunluutorneistaan ja tutustua todelliseen maailmaan.

      Minusta on perusteltua, että eri euromaissa harrastetaan erilaista politiikka, koska niiden tilanne on erilainen. Ylijäämämailla (kuten Saksalla ja Alankomailla) olisi selkeästi varaa pysyvästi kasvattaa menojaan. Alijäämämailla ainoastaan tilapäiset elvytystoimet ovat mahdollisia.

      Jos euromaat olisivat yhtenäinen liittovaltio, jossa ylijäämämaat olisivat valmiita rahoittamaan alijäämämaiden menoja, tilanne olisi toinen. Näin ei kuitenkaan ole, enkä tätä ratkaisua kannatakaan vaikka se joitain ongelmia ratkaisisikin.

      Toki jos muut maat elvyttäisivät se kasvattaisi Suomenkin elvytysvaraa vahvistamalla meidän vientituloja. Eli ratkaisu, jossa kaikki euromaat sopisivat elvytystoimista olisi Suomenkin kannalta hyvä ratkaisu.

      Ainoa yhtenäinen elin Euroalueella on EKP, joten toiveet eurotason elvytyksestä kohdistuvat siten ensi sijassa EKP:hen.

  8. Voitko selkeyttää missä asiassa Bank of England olisi eri mieltä minun kanssa? Liittämäsi linkki ei mene englannin keskuspankin mietteitä esittävälle siivulle vaan jonkun brittiläisen opiskelijan blogiin.

  9. TNE permalink

    Rahan syntyminen on siis endogeenista, eikä vaadi pankilta mitään muuta kuin luottamusta velalliseen, ei siis säästöjä.

    http://www.hameensanomat.fi/kolumnit/257029-bank-england-tuli-ulos-kaapista

    http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin/2014/qb14q1prereleasemoneycreation.pdf

  10. Hei TNE

    Muutama suora lainaus Bank of Englandin teksistä, johon laitoit linkin.

    The amount of money created in the economy ultimately depends on the monetary policy of the central bank. In normal times, this is carried out by setting interest rates. The central bank can also affect the amount of money directly through purchasing assets or ‘quantitative easing’.

    Although commercial banks create money through lending, they cannot do so freely without limit. Banks are limited in how much they can lend if they are to remain profitable in a competitive banking system. Prudential regulation also acts as a constraint on banks’ activities in order to maintain the resilience of the financial system. And the households and companies who receive the money created by new lending may take actions that affect the stock of money — they could quickly ‘destroy’ money by using it to repay their existing debt, for instance.

    Olen Bank of Englandin kanssa samaa mieltä.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s