Skip to content

Mitä jos rikkaiden varat jaettaisiin?

by : 6.2.2014

Tässä artikkelissa esitetty summa on korjattu alkuperäisestä versiosta. Käytin virheellisesti kaikkien maailman dollarimiljardäärien omaisuuden enkä ainoastaan 85 rikkaimman. Köyhien saama summa on siten pienempi. Pyydän anteeksi. Kiitos tarkkaavaiselle lukijalle, joka huomasi virheen.

Paljon huomiota on saanut väite, että maailman 85 rikkainta omistaa yhtä paljon kuin 3,5 miljardia köyhintä. Jota ymmärtäisimme mitä nämä lukemat tarkoittavat (olettaen, että ne pitävät paikkansa) voidaan tehdä ajatusleikki: Mitä jos näiden rikkaiden koko varallisuus jaettaisiin köyhille?

Yksinkertainen laskutoimitus kertoo tuloksen: Jokainen köyhistä saisi 350 euroa. Ei siis 350 euroa kuussa. Ei 350 euroa vuodessa. Vaan 350 euroa varallisuutensa kertalisäyksenä. Tuskin summa joka riittäisi nostamaan ketään köyhyydestä.

Ongelma siis yksinkertaisesti on, että 3,5 miljardilla ihmisellä tuskin on varallisuutta ollenkaan. Ne elävät kädestä suuhun. Ei se, että 85 ihmistä olisivat kahmineet itselleen varallisuuden joka riittäisi 3,5 miljardin ihmisen elättämisen.

Joku ehkä sanoo, että 350 euroa on valtava raha köyhissä maissa. Hinnat ovat näissä maissa paljon alhaisempia joten 350 eurolla saataisiin ostettua paljon.

Ongelmana vaan on, että rikkaiden varallisuus ei ole kehittyvien maiden tavaroiden ja palveluiden muodossa. Rikkaiden varallisuus on valtaosaltaan suurien länsimaisten pörssiyhtiöiden osakkeina.

Toki Bill Gates voi myydä muutaman Microsoft-osakkeen 350 eurolla, ja lahjoittaa ne jollekin köyhälle, jonka elintaso mullistuu.

Jos jokainen köyhän maan asukas saisi 350 euroa, ja kaikki yrittäisivät rahalla ostaa enemmän maassa tuotettuja tavaroita ja palveluita tämä ei kuitenkaan onnistuisi.  Mistä näitä tavaroita ja palveluita yhtäkkiä saataisiin enemmän? Afrikan suurkaupunkien slummeissa ei olisi yhtäkkiä enemmän maata mille rakentaa suurempaa taloa.  Seurauksena olisi vain hintatason nousu. Tai jos hinnat ovat säänneltyjä, kuten valitettavan usein köyhimmissä maissa on, myytäisiin eioota.

Myymällä suurten pörssiyhtiöiden osakkeita köyhät toki saavat rahaa, jolla ne voivat ostaa tuotteita ja palveluita kehittyneistä maista. Vaurauden nousu olisi kuitenkin nimenomaan 350 euroa sillä ostovoimalla mitä tällä summalla on vauraissa maissa. (Toki jos rikkaiden pörssiosakkeet yhtäkkiä myytäisiin, tämä romahduttaisi omistettujen yritysten pörssikurssit ja siten saadut tulot olisivat paljon 350 euroa pienempiä).

Itse asiassa, koska hintataso köyhissä maissa on rajusti alhaisempi, vertailu köyhien ja rikkaiden maiden varallisuudessa ontuu. Oletko paljon köyhempi jos omistat talon Sansibarin auringossa kun jos omistaisit samanlaisen talon Suomessa? Kun lasketaan varallisuutta suomalainen talo on monin verroin arvokkaampi.

Köyhien todellinen varallisuus ei siis tuplaantuisi, vaikka ne saisivat 350 euroa lisää.  Se määrä tavaroita ja palveluita mitä ne pystyvät ostamaan jos ne realisoisivat koko omaisuutensa ei kaksinkertaistuisi.

En halua vähätellä maailman köyhyysongelmaa. Ratkaisu ei kuitenkaan löydy rikkaiden varojen jakamisesta köyhille. Se löytyy siitä, että saamme köyhimpien maiden taloudet toimimaan paremmin ja tuottamaan enemmän.

Advertisements

From → Yms

15 kommenttia
  1. Matti A. permalink

    Markkinoinnin puolella on akateeminen tutkimus Yhdysvalloista, jossa näkyy samantyyppinen (vaan ei sama) vertailuharha mutta kehittyneillä markkinoilla. Siinä kyselytutkimus näyttää ihmisten olettavan, että kaikilla on nettovarallisuutta. Todellisuus on, että 40% jenkeistä ei netto-omista mitään.

    Tästä sitten saadaan hyvin raflaava taulukko, kun näytetään mitä ihmiset ajattelevat tilanteen olevan, mikä olisi heidän mielestään optimaali (köyhin 20% omistaisi 10% varallisuudesta) ja mikä on todellisuus (köyhin 60% omistaa alle 5% nettovarallisuudesta).

    Norton, Michael I., and Dan Ariely. ”Building a Better America—One Wealth Quintile at a Time.” Perspectives on Psychological Science 6, no. 1 (January 2011): 9–12

    http://www.people.hbs.edu/mnorton/norton%20ariely.pdf , Fig 2 sivulla 11.

  2. Vesa Karttunen permalink

    Miksipä tyytyä 85 rikkaimman varallisuuden jakamiseen. Miksi ei otettaisi kohteeksi vaikka 85000 rikkainta? Vaikka kaikilta heiltä otettaisiin 90 % heidän nettovarallisuudestaan, niin jäävällä 10 %:lla varallisuudestaan he ja heidän jälkeläisensä eläisivät yltäkylläistä elämää elämänsä loppuun saakka pystymättä syömällä ja juomalla päätymään köyhäksi.

    Ihanteellisessa maailmassa varoja ei varmaankaan jaettaisi suoraan köyhille. Varat annettaisiin heidän kotimailleen, jotka käyttäisivät ihannetilanteessa varat vaikkapa 10 vuoden aikana koulutukseen, terveydenhuoltoon, rakentamiseen ym. elintasoa oikeasti ja jopa jollain lailla tasapuolisesti kohentavalla tavalla. Näin siis jos ei olisi korruptoituneita valtionpäämiehiä, poliitikkoja, välistävetäviä yrittäjiä jne.

    Käsittääkseni maailmantalous saisi valtavan kasvusysäyksen. Ajan kuluessa varallisuus alkaisi tietysti taas kasaantumaan ja uusi uusjako olisi aikanaan tarpeellinen.

    Teoria ja käytäntö eivät kyllä tule varallisuuden uusjaossa kohtaamaan. Emme elä ihannemaailmassa, eikä sellaista voi ihmisen perusluonteen yhden hyvin yleisen ja tärkeän ominaisuuden johdosta (ahneus) ollakaan.

  3. Hei Vesa,

    Teen numeroharjoituksen tuosta kun ehdin. Lopputulema on aivan varmasti, ettei sekään kovin paljon auta poistamaan köyhyyden ongelmaa.

    Keskeinen pointti on: Mitä hyötyä köyhien maiden asukkailla on siitä, että niille annettaisiin omistusoikeus pörssiyhtiöihin ja luksusasuntoihin länsimaissa?

  4. Vesa Karttunen permalink

    Luonnollisesti mainitsemasi pörssiyhtiöiden osakkeet ja luksusasunnot muutettaisiin realisoinnilla rahaksi, vaikkapa mainitsemani 10 vuoden kuluessa. Realisointien jaksottaminen useille vuosille ei romahduttaisi markkinoita.

  5. Roger Rabbit permalink

    Raha on valtaa ja ensisijaisesti tässä on kyse nimenomaan vallasta, ei köyhyyden poistamisesta. Valta keskittyy yhä pienemmälle porukalle tällä planeetalla. Kehityssuunta on todella pelottava.

  6. hakki47 permalink

    On varmaan positiivista, että nuo 85 vievät omistamisen kirot ja huolen noilta 3,5 miljardilta? Lisäksi he osaavat keskittyä oleelliseen, kartuttaa rikkauttaan? Sitä nuo omistamattomat eivät varmaan osaisi ollenkaan? Panisivat kaiken joko kulutukseen – esimerkiksi ruokaan – tai vaikkapa koulutukseen. Omaan tai lastensa?

    Se kartuttaminen on pois kulutuksesta, siis kasvusta. Siitä samasta, minkä puutteesta noiden 3,5 miljardin lisäksi nyt kärsii koko Pohjois-Atlantinen kulttuuriyhteisö.

    Roger Rabbit puhuu asiaa. Ilmeisesti ihmiskunnan kannalta globaali tulonjako on kysymyksenä sittenkin olennaisesti tärkeämpi, kuin mitä käsitteen kyseenalainen maine antaa ymmärtää?

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2012/01/tyosta-ja-sen-hinnasta.html
    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/01/in-year-2525-if-man-is-still-alive.html

    Kumpia tarvitaan globaalissa taloudessa mielestäsi enemmän, niitä 85 vai niitä 3,5 miljardia?

  7. Kiitos kommenteista,

    Raha antaa tietysti valtaa.

    Voidaan kuitenkin kysyä mitä nämä numerot kertovat vallan keskittymisestä.

    Näillä 85:llä on yhdessä alle prosentin koko maailmaan varallisuudesta, joten edes sillä mittarilla valta ei ole keskittynyt näille.

    Ja valtaa on muissakin muodossa kuin varallisuudessa. Rikkailla ei ole armeijaa eikä valtaa heittää minut vankilaan. Vaaleissa niillä on vain yksi ääni aivan kuten tavallisella pulliaisella.

    Mikä vallan keskittymä on oleellisempi maailman köyhien näkökulmasta:
    Bill Gatesin säätiön valta lähettää lahjoituksia vai Barack Obaman valta lähettää ohjuksia.

    Suurin valtakeskittymä on kyllä valtioiden päämiehillä.

    En tietenkään ole sitä mieltä, että 85 rikkainta olisi tärkeämpiä kuin 3,5 miljardia köyhää. Sen sijaan uskon, että me kaikki köyhdymme jos rupeamme mielivaltaisesti sosialisoimaan menestyneiden varallisuutta.

    Vaurastuminen, menestyvä yritystoiminta, ei ole pois talouskasvusta, vaan päinvastoin on kasvun edellytys.

    Toki säästäminen joka ei kanavoidu investointeihin on pois kasvusta. Ja siltä osin kun kasvavat tuloerot nostavat säästämistä se on ongelma, jota on korjattava kulutusta ja investointeja vauhdittavilla toimilla.

    • Roger Rabbit permalink

      ”Näillä 85:llä on yhdessä alle prosentin koko maailmaan varallisuudesta, joten edes sillä mittarilla valta ei ole keskittynyt näille.”

      Kyseessä on noin 0.0000012 % maailman väestöstä ja he omistavat tällä hetkellä sinun sanojesi mukaan noin sadasosan kaikesta varallisuudesta. Minä kutsuisin tuota jo aika rajuksi vallan keskittymäksi.Kuinka monta prosenttia varallisuudesta heillä pitää olla, että sinä huolestut? 2%? 5%? Nyt puhutaan siis bussilastillisesta ihmisiä. Kehityssuunta on selvä: rikkaat rikastuu.

      ”Suurin valtakeskittymä on kyllä valtioiden päämiehillä.”

      Joihin ei tunnetusti pysty vaikuttamaan rahalla? Niinpä niin.

  8. Minua ei sinällään huolestuta tippaakaan, että jotkut ihmiset rikastuvat.

    Minua huolestuttaa paljon enemmän, että toiset ihmiset ovat köyhiä.

    Olen toki huolestunut siitä, jos valtionpäämiehet ovat lahjottavissa. Se ongelma ei kuitenkaan minusta ole kovin vahvasti riippuvainen siitä kuinka rikkaat superrikkaat ovat. On valtava määrä tahoja, jotka ovat niin rikkaita, että ne voivat lahjoa lahjottavissa olevan poliitikon.

    Olisin myös huolestunut, jos valtaosa vauraudesta olisi keskittynyt jollekin pienelle ryhmälle, joka vaurautensa ansiosta pystyisivät kontrolloimaan julkista keskustelua ja päätöksentekoa.

    Näidenkin tilastojen valossa sellaista klikkiä ei ole. Tämäkin keskustelu todistaa, että superrikkailla ei ole valtaa tukahduttaa yhteiskunnallista keskustelua.

    On myös superrikkaita, jotka vahvasti kannattavat toimia tulonjaon tasaamiseksi. Tästäkään syystä en ole niin huolestunut rikkaiden vaikutuksesta politiikkaan. Niilläkin on eriäviä mielipiteitä.

    Yleensä kun puhutaan toimialasta jossa on keskittymisongelma, niin suurimmilla toimijoilla on kymmenien prosenttien markkinaosuuksia. Kellään yksittäisellä ihmisellä maailmassa ei ole edes sadasosa prosenttia koko maailman vauraudesta.

  9. Paavo Mussalo permalink

    Kysyisin, millä matematiikalla on päädytty lukuun 1100 euroa? Raportin sivulla 28 mainitaan laskelman perustuvan Credit Suissen omaisuus tutkimukseen. Laskelmassa on määritelty 85 rikkaimman omaisuuden määräksi 0,71 % kokonais omaisuudesta. Euroissa tämä on 1250 miljardia, dollareissa 1700 miljardia ja punnissa 1000 miljardia. 1250/3,5=357 euroa. Sama kokonaissumma mainitaan useissa eri lähteissä? Samaa mieltä siitä, että tämänkaltainen operaatio olisi mahdotonta toteuttaa ja hyöty olisi korkeintaan viikkoja.

  10. Paavo Mussalo permalink

    Tässä vielä suora lainaus raportin sivulta 28, 0 0
    Asiaton viesti
    Lainaa
    Calculated based on information from Credit Suisse, op. cit. Total wealth amounts to
    $240.8 trillion. Share of wealth for the bottom half of the population is 0.71 percent. That for the richest one percent is 46 percent (amounting to $110 trillion).

  11. Kiitos Paavo kysymyksestä.

    Olet aivan oikeassa. 1100 euron saamiseksi vaaditaan kaikkien 1426 dollarimiljardäärin omaisuus. Yhdistin vääriä lukuja.

    Pyydän anteeksi. Tämä tietysti vain vavhistaa tekstin johtopäätöstä.

  12. Paavo Mussalo permalink

    Roger wessmannille, kaikki tekevät virheitä, niin myös minä, mutta TOSI mies pystyy sen tunnustamaan. Taidat kuulua niiden tosimiesten joukkoon. Kiitos siitä!!!

  13. Timo Petteri permalink

    Viimeisin jakoyritys Venezuelassa ei vakuuta. Itsekin kuulun määritelmän mukaan köyhiin mutta silti Chavezin tai aikaisemman Castron malli ei vakuuta. Kuubassa varmaan asuu maailman onnellisin kansa mutta se ei ole talousjärjestelmän ansiota 🙂

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s