Skip to content

Sisäinen devalvaatio – Case Irlanti

by : 11.12.2015

Irlannin talous on tänä vuonna porskuttanut 7 prosentin kasvuvauhtia. Euroalueen sisäisen devalvaation mallimaan kokemuksen perusteella lääke näyttää siten toimivan. Vienti on noussut yli 40 prosenttia kriisiä edeltävältä tasolta. Toki yhden maan perusteella ei kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä. Ainakaan Irlannin kokemuksen perusteella on vaikea väittää, ettei sisäinen devalvaatio toimi, joskin se myös muistuttaa, että kyseessä on hidas prosessi.

Irlannissa työvoimakustannukset notkahtivat ripeästi, kun talous painui taantumaan 2009, ja sen jälkeen palkkojen nousu on pysynyt olemattomana. Vienti on hiljalleen kiihtynyt (joskin eurokriisi jarrutti Irlanninkin vienti) yhä ripeämpään vauhtiin.

Irlannin talousluvut.png

Tämän myötä myös työllisyys on kääntynyt kasvuun, ja puolet talouden romahduksessa menetetyistä työpaikoista ovat palautuneet. Työllisyys saavutti pohjansa keskellä pahinta eurokriisiä noin vuosi työvoimakustannusten laskun jälkeen.

Kun Suomessa pelätään, että palkkojen lasku leikkaa kulutusta ja sitä kautta heikentää työllisyyttä tästä vaikutuksesta ei ole merkittäviä todisteita. Kulutuksen notkahdus tapahtui ennen kuin palkat kääntyivät laskuun, ja on siten pikemmin osasyy palkkojen laskupaineisiin, kun seuraus niistä. Parantuneen työllisyyden myötä kulutuskin on palautunut takaisin talouden romahdusta edeltäneelle tasolle.

Velkaantuneiden kotitalouksien ostokykyä vahvasti tuki korkojen lasku, joten ilman tätä tukea kulutus olisi toki heikentynyt reippaammin. Toisaalta palkkakehityksen lisäksi myös julkisen sektorin säästötoimet rokottivat ostovoimaa, joten on vaikea tarkalleen sanoa mikä palkkakehityksen vaikutus on ollut.

Mainokset

From → Euroalue

17 kommenttia
  1. n.n permalink

    Irlannin viennin kasvusta kuulemma suuri osa on Irlantiin veroteknisistä syistä kirjattua palveluvientiä.

    Suomeksi aiheesta löytyy esim Tyhmyrin blogista mielenkiintoinen kirjoitus.

    Melkein tekis mieleni kysyä mistä kirjoituksen aineisto on, ja onko siinä mahdollisesti mitenkään huomioitu tätä?

      • Kiitos hyvästä kysymyksestä

        Irlannin talousluvuissa todellakin on sellainen erikoisuus, että Irlanti on vahvasti tytäryhtiötalous, jonka kautta moni monikansallinen yhtiö käy kauppaa ja jonne ne kirjaavat tuloja. Kuvassa esitetyt vientitulot ovat virallisia tilastoviranomaisten lukuja, joihin ei pitäisi sisältyä faktorituloja eli esimerkiksi monikansallisten yhtiöiden tyttärien saamia tuloja toiminnoista Irlannin ulkopuolelta.

        Vienti on 20 prosenttia BKT:tä suurempi, mikä kertoo siitä, että suuri osa viennin arvosta täyty tulla tuotannossa käytetyistä ulkomailta tuoduista komponenteista. BKT:hen lasketaan kuitenkin mukaan ainoastaan Irlannissa tuotettu arvonlisäys, joten jos vienti olisi kasvanut ainoastaan läpikauttaviennin kasvusta johtuen, sen ei olisi pitänyt nostaa BKT:ta

        Suuri osa Irlannin bruttokansantuotteesta valuu ulkomaisille omistajille. Tästä syystä Irlannissa bruttokansantulo on ollut jopa 20 prosenttia alle bruttokansantuotteen. Bruttokansantulo antaa siten Irlannin kohdalla paremman kuvan talouden vauraudesta kuin bruttokansantuote. Molemmilla mittareilla viimeisen vuoden kasvu on kuitenkin ollut 7 prosentin pinnassa, ja edeltävinä vuosina bruttokansantulo on itse asiassa kasvanut BKT:tä ripeämmin. Eli ainakin näiden tilastojen valossa ei vaikuta siltä, että kasvu olisi kanavoitunut voittopuolisesti ulkomaisten omistajien taskuun.

        Kuvaa siitä, että elpyminen on ollut todellista, eikä ainoastaan harha BKT ja vientiluvuissa, vahvistaa tietenkin työllisyyden ja kulutuksen kasvu.

      • Nallukka permalink

        Vaikka ei tytäryhtiöitä laskettaisikaan mukaan tuohon kasvuun, niin eikö Irlantiin silti yrityksiä vedä, koska yritysverotus on niin halpaa? Eikö Suomenkin argumentti yhteisöveron laskulle ollut, että tänne saataisiin lisää investointeja ja yritykset tulisivat tänne? Jos Suomi puolittaisi yritysverotuksensa niin luulisi Suomenkin talouden lähtevän kasvuun. Sitten joku voisi sanoa, että syy oli palkkojen pudottamisessa, vaikka se oli vain toissijainen syy.

        Muutenkin nuo tytäryhtiöthän kikkailevat lainoilla ja erilaisilla lisenssimaksuilla, joiden verukkeella sitten verotetaan tuloja halvemman verotuksen maassa.

        Tämä on tällainen Jouko Marttilan kaltainen juttu, että otetaan vain yksi tekijä ja yritetään saada se sopimaan agendaan, vaikka tekijöitä on monia. Emme voi vain jatkuvasti laskea palkkoja, sillä velkadeflaatio tuhosi 1900-luvun alussakin koko maailmantalouden, kiitos kultakannan ja sen, että Englanti liittyi siihen liian korkealla liksalla, eikä duunarit silloinkaan suostuneet alentamaan palkkoja, vaan lakkoilivat. Sitten USA yritti löysällä rahapolitiikalla helpottaa asiaa, mutta siitä koituikin vain pörssiromahdus ja Suuri Laman, jota liberaali Hooveri ei jaksanut lähteä korjaamaan, vaan piti odottaa Rooseveltia. Ei kaikki palkka-alemaat ole menestyneet, kuten Irlanti ja suurimmassa osassa mm. työttömyys on vielä aivan kamalaa katsottavaa, eikä bruttokansantuotekaan aivan liekeissä ole, jos vertaa kriisiä edeltävään aikaan.

      • Kiitos kommentista,

        Toki talouskehitykseen vaikuttaa moni tekijä. Siten, kuten korostin alussa, ei voi vetää kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden maan kokemuksen perusteella.

        Vaikeaa kuitenkin kasvua on selittää Irlannin kohdalla yritysveron laskulla. Käsittääkseni merkittävä yritysveron alennus tapahtui Irlannissa jo 80-luvulla, joten on hivenen vaikea uskoa, että se olisi viimeaikaisen kasvupyrähdyksen takana.

        En ole myöskään vakuuttunut siitä, että yhteisöveron puolittaminen nykytasoiltaan lennättäisi Suomen talouden reippaaseen kasvuun. Yritysvero on kuitenkin ainoastaan yksi tekijä yritysten investointipäätösten takana.

        Sen sijaan on varmasti perusteltua sanoa, että Irlannissa vuosikymmeniä harrastettu talouspolitiikka on luonut tilanteen, jossa maa on hyvässä asemassa ottaa sisäisestä devalvaatiosta hyöty irti. Kun ulkomaankaupan merkitys maan taloudelle on niin suuri, vientiä piristämällä on helpompi kääntää taloutta kun esimerkiksi Kreikassa, jossa vienti on lähtökohtaisesti paljon kapeammalla pohjalla.

        Mitä tulee palkkojen laskuun yleisenä kasvustrategiana olen moneen kertaan korostanut, että se on nollasummapeliä. Perusteellisempi pohdiskelu palkkojen laskun työllisyysvaikutuksista löytyy tästä.

        https://rogerwessman.com/2014/10/30/tyollisyys-nousuun-palkkoja-laskemalla/

        Kuten tämän blogin säännölliset lukijat tietävät, olen toistuvasti korostanut että euroalueen talouden keskeinen ongelma on kysynnän puute ja tarvitaan elvyttävämpää talouspolitiikka.

        Lopuksi vielä selkennys. Kyllä tytäryhtiöt lasketaan mukaan vienti ja BKT-lukuihin, siltä osin kun tuotantoa tapahtuu Irlannissa.

  2. Mikko-Ville Määttä permalink

    Irlanti kieltämättä on eräänlainen sisäisen devalvaation sankari. Silti Irlanninkin kohdalla voidaan kysyä, montako sykliä tuota on tarkoitus kärsiä. Irlanninlla on myös mainio asema, koska heidän väestönsä puhuu englantia ja lisäksi naapurissa on merkittävä englannin kielisen työvoiman kysyntä. Voitaneen olettaa aika monen työn perässä muuttaneen vielä joskus palaavan takaisin.

    On kiinnostavaa nähdä, kuinka Suomen sisäinen devalvaatio tulee sujumaan suhteessa Irlantiin. Omat odotukseni eivät edelleenkään ole korkealla.

    https://research.stlouisfed.org/fred2/graph/fredgraph.png?g=2Tob

  3. Kauko permalink

    Ennen eurolamaa irvailtiin, mikä erottaa Islantia ja Irlantia. Yksi kirjain ja kuusi kuukautta. Voisit muuten piirtää vertailun vuoksi Islannin käyrät noihin kuvioihin, niin näkee, kumpi on toipunut paremmin. Islannissahan pankkiirit joutuivat oikeasti vastuuseen tekosistaan.

    • Kiitos kommentista ja ideasta,

      Irvailu on tietysti aina hauskaa, ja monta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy maiden talouksista mutta toki Irlannin ja Islannin välillä on aika monta muuta eroa kuin kirjain ja 6 kuukautta.

      Islannin toipuminen on ennen kaikkea esimerkki perinteisestä devalvaatio-lääkkeestä, johon Irlanti ei eurojäsenenä voinut turvautua.

      Devalvaatio nopeutti toipumista Islannissa. Se myös tuotti ongelmia jota ei Irlannissa nähty. Kun Irlannissa korkojen lasku helpotti velallisten velkataakkaa, velallisten ongelmat kasvoivat Islannissa ennen kaikkea koska valuuttalainojen arvo nousi rajusti kruunuissa laskettuna.

    • Juha permalink

      Kauko, tasatahtia, rinta rinnan ovat kivunneet Irlannin ja Islannin osakakurssit (ISEQ:IND ja ICEX:IND) viisi viime vuotta 2011…2016. Nousua on kertynyt kummallakin indeksillä noin 135%. Vertailun voi itse katsoa Bloombergiltä.

      http://www.bloomberg.com/quote/ISEQ:IND

  4. Asianharrastaja permalink

    Työllisyyden lasku finanssikriisin iskettyä vaikuttaa huomattavan suurelta Bkt:n laskuun verrattuna, oliko syynä romahdus investoinneissa (rakentamisessa) jota ei ole erikseen näytetty ?

    • Tarkistamatta tarkemmin numeroita tämä vaikuttaa todennäköiseltä selitykseltä. Talouden painopiste on siirtynyt työvoimavaltaisesta rakentamisesta korkeamman tuottavuuden vientitoimintoihin.

  5. Tne permalink

    Hyvä vertailu Islannista ja Irlannista, omalla valuutalla onnistuu paremmin.
    Irlannin työttömyysaste 9,7% ja Islannilla 4,3%.

    http://www.truth-out.org/opinion/item/34033-a-lesson-from-iceland-it-pays-to-have-your-own-currency

  6. Toni permalink

    Hei,

    Kiitos hyvästi tekstistä. Teksti herätti kuitenkin kysymyksiä. Millaiset työmarkkinat Irlannissa ovat ja millaiset ne ovat olleet ennen kriisiä? Ovatko olleen yhtä jäykät Suomessa vai oliko niitä joustavoitettu jo ennen eurokriisin tuloa? Kiinnostaa lähinnä siksi, että yritän peilata tällä Suomen mahdollisuuksia toteuttaa sisäinen devalvaatio. Tällä hetkellä se ei näytä kauhean helpolta.

    Olet lisäksi aiemmin sanonut, ettet uskaltaisi ehdottaa Suomen eroa eurosta, vedoten mm. munakasongelmaan ja euroeron arvaamattomiin seurauksiin. Onko kantasi eurosta eroamisen suhteen muuttunut missään määrin syksyn aikana, kun me kaikki olemme nähneet sisäisen devalvaation toteuttamisen Suomessa todella haasteelliseksi asiaksi? Olen itse tullut siihen tulokseen, että myös eurossa pysymiseen liittyy sekä arvaamattomia että arvattavia seurauksia, mutta ne arvattavat seuraukset tuskin ovat kauhean positiiviset.

    Tämä blogi on muuten ehdottomasti yksi parhaista talousaiheisista blogeista!

  7. Kiitos palautteesta,

    Ei ollut mikään yllätys, että Irlannissa työmarkkinat reagoivat ripeämmin kuin muualla euroalueella. Taloutta on kehitetty vuosikymmeniä joustavaksi.

    En ole muuttanut mieltäni euroeron suhteen. Kun olen seurannut miten vaikeata on ollut poliittisesti saada aikaan päätös yksinkertaisesta laskusta työvoimakustannuksissa näkemykseni siitä, että on mahdotonta toteuttaa paljon monimutkaisempi hallittu euroero-prosessi on vain vahvistunut.

    • Mikko-Ville Määttä permalink

      Meidän systeemiimme on vuosikymmenten kuluessa rakennettu mekanismit, jotka nyt estävät sopeutumisen euroon. Nämä samat mekanismit on toki rakennettu melkein kaikkien euromaiden lainsäädäntöön. Meillä ei olla edes päästy sinne asti, että olisi julkisesti myönnetty eurojäsenyyden vaativan vaihtoehtoisen sopeutumismekanismin.

      USA-tyylinen liittovaltio voisi toimia, tosin paljon korkeammalla tulonsirtojen tasolla kuin USA:ssa. Toinen mikä voisi toimia olisi nykyinen systeemi 4-6% inflaatiotasotavoitteella.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Maailman kallein kehitysmaa | Talouden tulkki

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s