Saksan teollisuus nousi, Suomen vienti ei

Tämän aamun talousluvut olivat jälleen tylyä luettavaa suomalaisesta näkökulmasta. Saksan teollisuustuotanto kasvoi reippaasti helmikuussa. Samassa kuussa Suomen vienti jälleen hivenen supistui. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että Suomen vientiteollisuus viime kuukausien aikana on laahannut muuta Eurooppaa jäljessä. Poikkeama ei ole historiallisesti ainutlaatuinen, ja vielä on syytä toiveikkuuteen siitä, että Suomen vienti seuraa perässä. Saksan teollisuuden tilausluvut eivät kuitenkaan missään nimessä lupaa kovin voimakasta kasvua,

Suomen tavaraviennin ja Saksan teollisuuden kasvun käänteet heijastavat molemmat samoja kansainvälisiä suhdanteita. Useimmiten trendit ovat siten olleet samansuuntaisia. Viime kuukausina Saksan teollisuustuotannon kasvu on piristynyt selkeästi vahvemmin kuin Suomen vienti. Suomen viennin lasku on taittunut, mutta selkeätä käännettä kasvuun ei vielä olla nähty.

Suomen viennissä on verrattain vahvaa satunnaistekijöistä johtuvaa heilahtelua, joten muutamia kuukausia kestävät poikkeamat Suomen ja Saksan kehityksessä ovat varsin tavallisia. Viime kuukausien kehitys ei tältä osin ole mikään ainutlaatuinen ilmiö. Historian perusteella olisi siten syytä toiveikkuuteen siitä, että Suomen vientikin piristyy Saksan lukemien viitoittamalla tavalla.

Vaikka Suomi palautuisikin ruotuun (mistä eteenpäin katsovissa lukemissa kuten teollisuuden luottamuksessa ei vielä ole mitään merkkejä) kovinkaan ruusuista kehitystä Suomen viennille Saksan lukemat eivät lupaa. Perjantaina julkaistut Saksan teollisuuden tilausluvut tosin edelleen lupaavat Saksan teollisuudelle kasvua, mutta tilausten kasvu ei enää ole viime kuukausina kiihtynyt. Näköpiirissä on siten parhaimmillaan maltillista kasvua.