Skip to content

Ei, metsämansikka ei ole rahaa

by : 2.8.2014

Jussi Ahokas on kirjoittanut sekavan kommentin kirjoitukseeni Säästäminen, rahoitus ja metsämansikoita.

Hän näyttää mm. olettavan minun näkemykseni perustuvan siihen, että uskon että modernissa taloudessa on hyödykeraha – ilmeisesti koska esimerkissäni veljeni luoma raha oli sidottu lupaukseen toimittaa metsämansikoita, eli on hyödykeraha.

Kas kummaa kun hän ei kritisoinut minua siitä, että minä uskon että moderni talous perustuu pelkästään marjan poimintaan ilman tuotannollisia investointeja ja kaikki kaupankäynti tapahtuu alaikäisten perheenjäsenten välillä.

Mitään oleellista ei argumentissani muutu, jos veljeni olisi kirjoittanut velkakirjan, jossa hän olisi luvannut huomenna maksaa euron.

Mainokset
4 kommenttia
  1. Hei,

    En ole lukenut näitä väittelyitänne kokonaan, mutta minua on auttanut rahan ymmärtämisessä eniten se että ymmärrän pankkitilin olevan pankin 1 päivän juoksuaikainen velka, jonka pankki voi luoda milloin vain jos sen mielestä tämän velan nykyarvo on pienempi kuin sitä vastaan saadun velkasopimuksen esim. asuntolainan pantteineen.

    Kirjoitin tämän auki mm. tänne:

    http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173734-rahan-luonti-luotto-ja-talouden-toiminta-uutta-oppimateriaalia#comment-2697897

    Pankkitilivelan tärkeitä riskiominaisuuksia sen olemattoman duraation lisäks on pakko vaihtaa se keskuspankin velkaan eli seteleihin (=käteisnosto tililtä) tai vaihto toisen liikepankin pankkitilivelkaan (=pankkitlisiirto). Pankki ei voi estää kumpaakaan näitä, joten sen on varaudutta niihin jonkinlaisella likviditeettibufferilla.

  2. Hei Sami,

    Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että keskeinen asia ymmärtää on, että pankin luoma raha, talletus, on pankin velkaa.

    Silloin ymmärtää, että pankki ei luo rahaa tyhjästä samalla tavalla kun rahan väärentäjä – joka saa rahaa vapaasti käytettäväksi ilman että hänelle itselleen koituu mitään rasituksia (paitsi vankilatuomio jos hän jää kiinni).

    Tietysti pankki voi luoda rahaa, talletusta, milloin vaan, esimerkiksi asuntolainaa vastaan. Edellytyksenä on kuitenkin, että löytyy vastapuoli joka on valmis rahoittamaan pankkia pitämällä rahansa talletettuna. Muuten, kuten toteat, pankin täytyy lunastaa velkansa takaisin keskuspankkirahalla (seteleillä käteisnoston tapauksessa, keskuspankkitalletuksen siirrolla toiseen pankkiin pankkisiirron tapauksessa).

  3. Ville permalink

    ”Edellytyksenä on kuitenkin, että löytyy vastapuoli joka on valmis rahoittamaan pankkia pitämällä rahansa talletettuna.”

    Tämä lause on kuin suoraan oppikirjoista, joissa opetetaan loanable funds -teoriaa. Kyseisen teorian paikkaansapitävyyteen sen sijaan uskoo nykypäivänä vain ani harva taloustieteilijä.

    Toki voi olla, että lause on vain huonosti muotoiltu. Mutta näissä asioissa kannattaa olla tarkkana, koska tuollaisenaan tuo väite on yksiselitteisesti väärä.

  4. Hei Ville!

    Miten tuossa lauseessa on väärin? Talletushan on kahden osapuolen välinen velkasopimus, jota käteistalletuksen tapauksessa, kuten Sami hyvin totesi, tallettaja voi irtisanoa milloin tahansa.

    Edeltävästä lauseestahan hyvin ilmenee, että en tarkoita että jonkun pitää tuoda rahat pankkiin. Riittä kunhan luotua rahaa pidetään talletettuna kyseisessä pankissa.

    Toki jos talletus häviää pankista, pankki voi hakea tarvitsemansa keskuspankkirahansa talletuksen lunastamiseen esimerkiksi ottamalla velkaa jollain muulla tavalla. Talletukset eivät tietysikään ole ainoa mahdollinen rahoituksen lähde.Ja silloin toki koko taloudessa liikkeellä oleva rahan määrä edelleen kasvaa, vaikka ei lainaa antaneessa pankissa välttämättä talletusten määrä kasva.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s