Kuka hyötyy EKP:n toimista, osa 3

Finanssieliitti kiittää pääjohtaja Liikanen otsikoi Jan Hurri uusimman vuodatuksensa kevyemmän rahapolitiikan vaaroista. Keskuspankin toimet nostavat ensi sijassa arvopapereiden kursseja ja vaikutus talouteen on epävarma. Kieltämättä näin on, keskuspankin toimet vaikuttavat suoraan ja välittömästä arvopaperimarkkinoihin ja epäsuorasti ja pitkällä viiveellä talouteen.

Keskuspankin toimet eivät tosiaankaan vaikuta kaikkiin talouden toimijoihin samalla tavalla, joten on aiheellista miettiä ketkä hyötyvät.

Vastakkainasettelu finanssieliitti vastaan rahvas on kuitenkin harhaanjohtava yleistys.

Yleisesti rahapolitiikan höllentäminen hyödyttää lainanottajia säästäjien kustannuksella kuten kommentoin Hurrin teesiä jo viime vuonna Kuka hyötyy keskuspankin setelipainosta? Osakesijoittajat tai pankitkaan eivät välttämättä ole voittajia, jolleivat keskuspankin toimet vahvista talouskehitystä.

Velalliset voivat olla tavallisia kansalaisia, ja säästäjät voivat hyvin kuulua eliittiin.

Kuten kirjoitin viime viikolla kriisimaat hyötyvät eniten EKP:n toimista.

Velallisten joukossa lisäksi toiset hyötyvät toisia enemmän, riippuen siihen kenelle EKP antaa lainaa – ja millä korolla ne muuten saisivat lainaa. Pitkäaikainen halpa luotonanto pankeille hyödyttää tietysti eniten niitä pankkeja, jotka muuten maksaisivat rahoituksestaan korkeata korkoa.

Vakavarainen pankki, joka on pystynyt rahoittamaan lainanantoaan nollakorkoisilla talletuksilla, ei EKP:n toimista hyödy. Talletusten korko ei herkästi nollan alle laske, kun taas lainoista saatava korkotuotto heikkenee.