Skip to content

Kilpailukykyloikan tarve ei pienentynyt

by : 22.9.2015

Epäilyt siitä onko ollenkaan tarpeen parantaa Suomen kilpailukykyä saivat viime viikolla vahvistusta mm. siitä, että vaihtotase on kääntynyt ylijäämäiseksi ja teollisuuden tuottavuus reippaasti kasvanut.  Kumpikaan uutinen ei kuitenkaan kerro siitä, että tarve kilpailukyvyn parantamiseksi olisi pienentynyt. Samalla kun vaihtotase on parantunut työttömyys on noussut, joten talous ei ole sen lähempänä ihannetilaa. Teollisuuden tuottavuuden nousu on puolestaan lähinnä normaalia suhdannekohinaa.

Kuten olen kirjoittanut esimerkiksi jutussa Ongelmallinen kilpailukyky, kilpailukyvyn mittaaminen on haastavaa. Kilpailukyvyn voidaan kuitenkin päätellä olevan kohdallaan kun samaan aikaan taloudessa vallitsee ulkoinen että sisäinen tasapaino, eli vaihtotase on kunnossa ja täystyöllisyys vallitsee. Pelkästään vaihtotase ei ole riittävä ehto, koska vaihtotasetta voidaan saada ylijäämäiseksi heikomman työllisyyden kustannuksella kotimaista kysyntää ja siten tuontia supistamalla.

Vuodesta 2011 vaihtotasealijäämä on supistunut, ja kääntynyt ylijäämäksi. Samaan aikaan kuitenkin työttömyys on noussut. Kokonaisuudessaan ei olla siten yhtään lähempänä tavoitetilaa, jossa samalla vallitsisi täystyöllisyys ja vaihtotaseessa olisi tasapaino. Meidän ongelmana ei ole tällä hetkellä enää se, että kansakuntana velkaannumme. Työttömyysongelma sen sijaan on entistä suurempi.

Suomen vaihtotase ja työttömyys

Kuviosta ja sen tulkinnasta tarkempi selitys löytyy jutusta. Suomen kilpailukyvyn lyhyt historia

Elvyttämällä ja kasvattamalla kotimaista kysyntää voitaisiin toki työttömyysongelmaa pienentää. Silloin kuitenkin tuontikin kasvaisi, ja vaihtotase kääntyisi alijäämäiseksi. Sekä ulkoista että sisäistä tasapainoa ei voida samaan aikaan saavuttaa sen enempää vyönkiristyksellä kun elvytyksellä vaan tarvitaan jotain muuta: kilpailukyvyn parantamista.

Teollisuuden tuottavuus parantunut?

Professori Pertti Haaparanta kiinnitti Akateemisessa talousblogissa huomiota teollisuuden työn tuottavuuden reippaaseen kasvuun viime vuosina, jonka myötä yksikkötyökustannukset ovat laskeneet. Kahdessa vuodessa työn tuottavuus on kasvanut kahdeksan prosenttia.

Näistä luvuista on kuitenkin väärin vetää johtopäätös, että suomalaiset yritykset olisivat keskimäärin nyt kahdeksan prosenttia tehokkaampia kuin vuonna 2012. Luvut heijastavat lähinnä sitä, että suomalaiset teollisuusyritykset ovat normaaliin tapaan viiveellä sopeuttaneet työvoimaansa heikentyneeseen tilanteeseen.

Tuottavuuden kasvu seuraa vahvasti talouden suhdanteita. Kun teollisuustuotanto notkahtaa työvoima laskee vasta viiveellä. Henkilöstön irtisanominen vie aikaa. Tuotannon lasku heijastuu siten tilastoissa tuottavuuden laskuna, työtuntia kohti tuotanto on alhaisempi.

Suomen teollisuuden tuottavuus ja  tuotanto

Tuottavuus laski jyrkästi 2009 ja 2012 kun jyrkät taantumat painoivat tuotantoa alaspäin. Kun hiljalleen työvoimaa on sopeutettu alhaisemman tuotannon mukaisesti, tuottavuusluvut ovat toipuneet. Edelleen kuitenkin teollisuuden tuottavuus on  alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2011. Mitään tuottavuushyppyä ei ole tapahtunut.

Toki tämä jälleen kerran korostaa kuinka omgelmallinen mittari kilpailukyvystä tuottavuuslukujen perusteella lasketut yksikkötyökustannukset ovat. Jos Haaparannan havaitsema tuottavuuden paraneminen ei kerro kilpailukyvyn paranemisesta, tuottavuuden lasku vuonna 2012 antoi harhaanjohtavan synkän kuvan tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehityksestä.Tuottavuuden palautuminen vahvistaa, että tuottavuuskasvun hyytyminen oli pikemmin seuraus talouden ongelmista kuin niiden syy. Tämä sinällään on rohkaiseva tieto.

Advertisements

From → Suomi

12 kommenttia
  1. Tne permalink

    Meillä tuntuu olevan vallalla käsitys, että vientikilpailukyvyn eteen kaikki paukut, pääomaveron alennus ym. toimet on jo nähty, työttömyys ei kääntynyt laskuun kuten luvattiin vaan päinvastoin.
    Vaihtotaso on erinomainen mittari kertomaan heikosta kysynnästä, sekä maailmalla että meillä.
    Vienti eikä tuonti vedä kun kysyntä puuttuu.

    OECD on alentanut maailman kasvu odotuksia ja tänään siitä kertoi amerikkalaispankki Citi Lontoon mediatapahtumassa. Meillä pyritään tekemään kaikki vientikilpailukyvyn eteen vaikka yritykset valittavat kysynnän puutteesta EK:n kyselyssä (http://ek.fi/wp-content/uploads/SB-elo2015.pdf ja sieltä sivu 5 ja kuva ”Tuotannon kasvun esteet”)

    Elvytyksen kyseenalaistaminen pelolla, että tuontikin kasvaisi tulee lapsillemme todella kalliiksi.

    Ps. Otit mukaan sanan täystyöllisyys, siitähän luovuttiin jo Kataisen hallituskaudella.

    • Maailmantalouden heikko kysyntä tosiaan on keskeinen tekijä Suomen viennin ongelmien takana. Sillä on ilman muuta suurempi merkitys kun heiveröiset yritykset kilpailukyvyn parantamiseksi. Maailmantalouden heikkoutta suomalaiset päättäjät eivät voi poistaa. Siten visiot maailmantalouden jatkuvasta heikkoudesta vahvistavat tarvetta parantaa Suomen kilpailukykyä.

  2. Tne permalink

    Niin, mikä mahtaa olla maailmantalouden heikkouden syyt ? Miksi keskuspankkien elvytysyritykset eivät ole onnistuneet (EKP:n 2% inflaatiovauhti kaukainen unelma) vai oliko niillä edes mahdollisuus onnistua endogeenisen rahan maailmassa ? Jenkkien finanssikriisistä v. 2008 alkanut voimakas kysynnän lasku levisi Eurooppaan, joka päätti reakoida siihen kuripolitiikalla, tämä taas heijastui Kiinan markkinoille. Muuan herra Keynes sanoi aikanaan, että talous on kysyntä vetoinen ja sitä tulee valtion ja keskuspankin toimesta jatkuvasti säädellä. Veikkaampa, että herran ajatuksiin ja opetuksiin tullaan vielä palamaan.

  3. Asianharrastaja permalink

    Hei, varmaan onkin niin että kv. kilpailukykymme ei ole ollut riittävä jotta sillä oltaisi saavutettu myös sisäinen tasapaino. Ehkä myöskään paraneva kysyntätilanne eurooppalaisilla vientimarkkinoillamme taikka kilpailijamaitamme maltillisempi palkkapolitiikkamme eivät jatkossa riitä kuromaan työllisyyskuiluamme umpeen vaihtotaseen ylijäämän kautta. Mutta onko sitten perusteltua odottaa, että tämä onnistuu nykyisen vientiteollisuutemme avulla, johon eivät enää kuulu Nokian kännykät, suuret painopaperin volyymit eivätkä isot vientimäärät Venäjälle, vaikka sen kustannustasoa laskettaisiin ne kuuluisat 5 prosenttia ? Tai kääntäen, onko perusteltua olettaa että tuo kustannustason lasku näitä korvaavia vientivolyymeita meille tyhjästä luovat ?

  4. TNE,

    On mielestäni liioiteltua yleistää, että keskuspankkien elvytysyritykset eivät olisi onnistuneet. Deflaatiota on onnistuttu torjumaan, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Japanissa täystyöllisyys häämöttää kaikista kasvua jarruttavista tekijöistä huolimatta. EKP on jahkaillut, mutta vihdoin euroalueellakin on merkkejä kysynnän piristymisestä.

    Asianharrastaja,

    5 prosentin työvoimakustannusten lasku tuskin yksinään riittää täystyöllisyyden saavuttamiseksi. Realistinen arvio vaikutuksesta on parin vuoden tähtäimellä ehkä parin prosenttiyksikön parannus työllisyydestä. Tästä enemmän tässä:

    https://rogerwessman.com/2014/11/11/talouden-ennustemallit-ja-palkkojen-alennus-2/

    Toisaalta kun kilpailukyvyn parannus vahvistamalla vientiä nostaa vaihtotasetta turhan ylijäämäiseksi tämä antaa tilaa myös kotimaisen kysynnän vahvistamiseen. Tämä huomioiden suurempaa parannusta kilpailukyvyssä ei ehkä tarvita.

    • Asianharrastaja permalink

      Hei, puhut varmaan viennin volyymin kasvun kerroinvaikutuksesta. Pointtini oli kuitenkin enemmän se, voidaanko olettaa että tuo 5 pros. kustannuskilpailukyvyn lasku automaattisesti synnyttää sitä korvaavaa vientibisnestä sen rinnalle jonka olemme menettäneet Nokian, paperin ja Venäjän johdosta. Eli onko se vain kustannustasosta kiinni ? Jos tuotepalettimme tai markkinamiximme on rajoittunut, sen halvemmalla myyminen ei välttämättä auta.

      • Tietysti vientimenestys ei ole ainoastaan hinnasta kiinni. Tuotepaletilla, tuotteiden laadulla on merkitystä.

        Oleellinen kysymys kuitenkin on, pystyvätkö vientiyhtiömme myymään enemmän jo niiden kustannustaso on alhaisempi tai mahdollistaako alhaisempi kustannustaso uusia vientitoimintoja, jotka ei nykyisellä kustannustasolla ole kannattavia?

        Tarkemmin onko syytä uskoa, että tämän suhteen hintaherkkyys on pienentynyt siitä mitä se on aikaisemmin ollut? Oliko Nokian myynti ja Venäjä-vienti hintaherkempiä kun jäljellä jäänyt vienti?

        Ei ainakaan heti tule mieleen miksi näin olisi.

  5. Tne permalink

    Otan mielelläni takaisinpäin väitettäni toteamalla, että kyllä täystyöllisyys on mahdollista, mutta kuten tuot ilmi, niin kaikki maat, jotka luettelit niin toimivat omassa valuutassaan. Heillä valtion ja keskuspankin välinen suhde on aivan oleellisesti erilainen.

    Kun sanot, että emme pysty vaikuttamaan maailman kysyntäongelmaan niin oman vientisektorin ylivirittäminen kilpailukykyiseksi ei myöskään sitä tee. Ohenevasta kakusta meillä tosin voi olla vain mahdollisuus saada isompi siivu vaikkakin pääasiassa investointituotteitta vievä maa kokee kysynnän ongelman yleensä ensimmäisten joukossa.

    • Rölli permalink

      Iso-Britannian alijäämä on vieläkin yli 5 prosenttia budjetista, parhaimmillaan se oli 10 prosenttia. Jenkkienkin budjettialijäämä oli päälle 10 prosenttia kriisin alussa ja on nyt tullut alas. Japani tahkoo vieläkin päälle 7 prosentin alijäämää, joten nämä kaikki valtiot ovat käyttäneet Keynesiä, mutta meillä eurokriisin vuoksi ei ole tätä mahdollisuutta.

      http://www.tradingeconomics.com/japan/government-budget
      http://www.tradingeconomics.com/united-kingdom/government-budget
      http://www.tradingeconomics.com/united-states/government-budget

      Euroalue ei elvyttänyt tarpeeksi, eikä täystyöllisyyttä tämän vuoksi saavutettu.

      http://www.tradingeconomics.com/euro-area/government-budget

      ”You never let a serious crisis go to waste. And what I mean by that it’s an opportunity to do things you think you could not do before.” Emmanuel Rahm

      Nyt sitten käytetään kriisiä hyväksi, että saadaan halutut muutokset tehtyä. Muutokset vain sattuvat koskemaan 99 % etuja, kun vasemmisto on aivan unessa, eikä osaa laittaa esim. veroparatiiseja kuriin.

      Monet muutokset toki ovat mielestäni varsin hyviä, mutta ei tässä mitään merkittävää tehdä. Itse käyttäisin viikatetta oikein olan takaa.

      • Tne permalink

        Ei eurokriisi ole syy olla käyttämättä elvytystä, eurossa voitaisiin Keynesiä käyttää hyväksi jos instituutioita vain muutetaan. Sitä paitsi Keynes oli sitä mieltä, että kysynnänsäätelyä tulisi harjoittaa jatkuvasti eikä vaan ensimmäiset pari kolme vuotta, kuten Euroopassa tehtiin finanssikriisin jälkeen.

        Ps. Vasemmisto ei lienee hallituksessa, että en ymmärrä miksi sieltä vastauksia haetaan ?

      • Rölli permalink

        Päättävät tahot tahtovat tehdä muutoksia jäsenvaltioissa ja samalla hiljalleen luoda instituutioita. Jatkuva kriisi aiheuttaa sen, että velkojat, lähinnä Saksa, siis saa sanella säännöt muille ja luoda sellaisen Euroopan, kun tahtoo. Kriisiä käytetään hyväksi, kuten kuuluukin, jos on vallankahvassa. Itse tekisin samoin, sillä ei ihmiset ymmärrä, mistä kenkä oikeasti puristaa, kun tarpeeksi propagandaa syötetään – toisto on usein aivain näissä propaganda asioissa ja varmasti hallituksen virsi alkaa olemaan varsin tuttu kaikille.

        Jatkuva rahan pumppaaminen aiheuttaa tehottomuuttaa ja minä tykkään lamoista, sillä silloin toimintoja tehostetaan ja luova tuho tappaa heikot.

        PS:ää en aivan hokaa, sillä Vasemmiston ongelma on mielestäni se, että he tietävät, mitä haluvat, mutta eivät ymmärrä, miten se saavutetaan.

        Luin koko viestiketjun ja sitten vain vastasin tähän viestiisi jostain syystä. En enää muista aivan tarkkaan, että mihin ylläolevaan viestiin vastaukseni parhaiten sopi, joten pahoitteluni tästä, sillä kysyntäongelma meillä mielestäni euroalueella on ja syytkin siihen löytyvät liian pienestä alijäämstä euroalueella. Euro tosin tuottaa ongelmia myös siihen, että kysyntäongelmiin ei voida vastata, jos pidetään kiinni alijäämätavoitteista, joita monet joka tapauksessa rikkovat ja alijäämät pian nousevat sen vuoksi, että on niin julmetusti työttömiä ja vähemmän verotuloja, kun palkkoja jälleen pudotetaan yhdessä euromaassa, joka on tällä kertaa Suomi.

  6. Tne permalink

    Hyvä esimerkki näistä EU:n asettamista järjettömistä säännöistä

    http://blogit.image.fi/rahajatalous/potentiaalinen-bkt-rakenteellinen-alijaama-ja-finanssipolitiikan-rajat/

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s