Skip to content

Tanska ja Euro

by : 1.2.2016

Sain toissaviikkona pyynnön kommentoida Tanskan valuuttakurssipolitiikkaa ja sen implikaatioita eurojärjestelmälle. Kommentissa kysyttiin mm.

”Tanskahan on sitonut kruununsa euroon, mutta voi muuttaa rahapolitiikkaansa omalla päätöksellään. Kelluvaa valuuttaa vastaanhan ei voi hyökätä, mutta kiinteää vastaan voi. Mikä on oma arviosi, miksei Tanskan kruunua vastaan ole ainakaan vielä hyökätty? Onko Tanskan keskuspankilla esimerkiksi jotakin yhteistyötä EKP:n kanssa liittyen tähän asiaan vai mikä takaa sen, että markkinoilla Tanskan kruunun kiinnitys nähdään uskottavana?”

Hyvä kysymys, koska Tanskan kehitys todellakin valaisee monta asiaa. Tanska on käytännössä euroalueen ulkojäsen, kun valuutta on tiukasti sidottu euroon – mutta ilman että EKP olisi valmis rahoittamaan Tanskan rahoitusjärjestelmää.

Toistaiseksi eurokriisiin aikana spekulaatiot ovat olleet lähinnä Tanskan kruunun vahvistumisesta euro vastaan. Finanssikriisin alussa oli lyhyt vaihe jossa paineet olivat kruunun heikkenemiseen kun sijoittajat olivat huolissaan siitä, että kotitalouksien velkaantuminen oli korkeinta Euroopassa . Korkoero euroon silloin ripeästi nousi kahteen prosenttiin, mikä riitti kääntämään valuuttavirrat.

Kuten usein olen toistanut Euroopan velkakriisi oli oikeasti vaihtotasekriisi. Tanskan vaihtotase on ollut tukevasti ylijäämäinen. Koska Tanska ei siten ollut riippuvainen ulkomaisen pääoman houkuttelemisesta, keskuspankki oli hyvässä asemassa puolustaa valuuttaa.

Tanskan vaihtotase

Paineita luopua eurokytköksestä vaimentaa myös, että Tanskan talouden vahvat sidokset euroalueen ytimeen sekä esimerkiksi Katja Boxbergin kirjoittamassa tämän päivän artikkelissa Helsingin Sanomissa korostetut joustavat työmarkkinat, jotka ovat auttaneet pitämään työtömyyden alhaisena.

Vahvistumispaineita vastaan keskuspankilla ei sinällään ole mitään vaikeuksia puolustautua. Keskuspankki voi luoda loputtomasti kruunuja (käytännössä kirjaamalla rahaa kruunuja ostavan pankin keskuspankkitilille), ja myydä niitä halukkaille spekulanteille.

Toki kun keskuspankki myy kruunuja ja ostaa euroja valuuttavaranto paisuu – Tanskan tapauksessa korkeimmillaan yli kolmeenkymmeneen prosenttiin BKT:sta. Tämä olisi ongelma, jos euron arvo laskisi tanskan kruunua vastaan. Kruunua ostaneet sijoittajat käärisivät voittoja ja keskuspankki vastaavasti tekisi tappiota. Keskuspankki ei ole kuitenkaan tästä huolissaan, koska ne näkevät eurosidoksen olevan pysyvä.

Tanskan valuuttavaranto ja korkoero

Tanskalaiset itse asiassa ovat hyvin hyötyneet asemastaan turvasatamana. Ne ovat saaneet jopa negatiivisilla koroilla lainaa ulkomailta, jota ovat pystyneet jälleen sijoittamaan paremmalla tuotolla euroalueelle. Tämä on auttanut nostamaan vaihtotaseen ylijäämää yhä korkeammalle, vaikkei tavaroiden ja palveluiden kaupan ylijäämä ole kasvanut.

Tilanne olisi toinen, jos esimerkiksi Saksa haluaisi irtautua eurosta, koska se pelkäisi EKP:n rahapolitiikan nakertavan säästöjen arvoa ja haluaisi antaa oman valuutan arvoa. Spekulatiivista rahaa virtaisi Saksaan ja Saksan keskuspankille kasautuisi euromääräisiä saatavia (kuten jo euroaikana on tapahtunutkin).

Kun saksan markka vahvistuisi Bundesbank takaisi spekulanttien säästöjen arvon, samaan aikaan kun sille itselleen jäisi euromääräisiä saatavia, joiden arvo hupenisi.

Ainoa tilanne, jolloin euromaa pystyisi eroamaan eurosta ilman ongelmia aiheuttavia pääomaliikkeitä on siten todellakin, jos ei ole erityistä tarvetta muuttaa valuuttakurssia johonkin suuntaan – eli tilanteessa jossa ei ole akuuttia tarvetta erota eurosta.

Mainokset
2 kommenttia
  1. Kiitos vastauksesta. Yksi asia jäi kuitenkin hieman auki. Voiko tekstistäsi päätellä, että voisit ajatella eurojärjestelmän purkamista niin, että kukin maa lähtisi yksi kerrallaan eurosta silloin, kun valuuttakurssi olisi sille juuri oikea -eli olisi tilanteessa, jossa ei olisi akuuttia tarvetta erota eurosta? Tämä olisi tietenkin haastavaa saada poliittisesti läpi. Riski saattaisi tietenkin olla myös siinä, että riittävän monen maan lähtiessä pois järjestelmä kaatuisi omaan mahdottomuuteen ennen kuin kaikki maat olisi yksitellen saatu ulos.

    Uskaltaisitko toisaalta ehdottaa Suomen eroa eurosta silloin, kun olemme joku päivä tulevaisuudessa päässeet ulos tästä kriisistä ja talous on kunnossa ja valuuttakurssi oikealla tasolla? Siihen toki voi mennä vielä vuosia.

  2. Kiitos kysymyksestä,

    En usko, että eurojärjestelmää voitaisiin purkaa ”niin, että kukin maa lähtisi yksi kerrallaan eurosta silloin, kun valuuttakurssi olisi sille juuri oikea.”

    Kuten itsekin hivenen vihjailet, jos signaloitaisiin, että euroa tullaan asteittain purkamaan siten, että jokainen maa lähtee sopivana ajankohtana se nakertaisi luottamusta koko euro-rakennelmaan, joka alkaisi murentua johtuen jatkuvista spekulaatioista siitä, miten purku tulee etenemään.

    Lisäksi minun on vaikea nähdä miten demokraattisessa yhteiskunnassa saadaan ajoitettua poliittinen päätös euroeron puolesta ajankohtaan jolloin ei ole akuuttia tarvetta eroon. Ennen kun enemmistöä on saatu taivutettua eron kannalle keskusteluun menee helposti vuosikausia, jonka aikana taloustilanne ehti muuttua. Pikemmin on todennäköistä, että euroeron kannatus kasvaa silloin kun jäsenyyden aiheuttamat ongelmat ovat juuri ajankohtaisia, ja enemmistä eron puolesta siten saavutetaan ”väärään aikaan”.

    Jos taas esimerkiksi Suomessa päätettäisiin nyt, että lähdetään eurosta sitten kun olemme saaneet taloutemme kuntoon se johtaisi spekulaatioon välittömästä euroerosta ja nakertaisi EKP:n valmiutta suojata rahoitusjärjestelmämme spekulaatioita vastaan. Yksinvaltias toki voisi tehdä salaisen päätöksen, mutta demokraattisessa yhteiskunnassa näin ei voi tehdä.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s