Skip to content

Miten käy kun viennin hurja nousu hiipuu?

by : 8.9.2017

Suomen talouden alkuvuoden vahvaa kasvua on siivittänyt häikäisevä nousu tavaraviennin arvossa. On syytä varautua siihen, että viennin kasvuluvut himmenevät mm. johtuen euron viime kuukausien vahvistumisena. BKT:n kasvu voi kuitenkin hyvin jatkua alkuvuoden kolmen prosentin vauhtia selkeästi maltillisimmillakin viennin kasvulukemilla. Alkuvuonna suomalaisten tuotteiden myynti kasvoi edellisvuodesta yli 5 prosenttia, joten myynnin alkuvuoden kasvuvauhti tukee selkeästi vahvempaa tuotannon kasvua.

Tullihallituksen eilen julkaisemat heinäkuun lukemat kertovat tavaraviennin arvon kohonneen häikäisevät 20 prosenttia edellisvuodesta. Koko alkuvuotena ponnistus on ollut 16 prosenttia. Monen heikon vuoden jälkeen luvut tuntuvat lähes uskomattomilta. Kasvu on kutienkin hyvin linjassa maailmankaupan kasvun kanssa, kun kasvu lasketaan Suomen viennin arvon tapaan euroissa.

Suomen vienti ja maailmankauppa

Vuosi sitten surkasteltiin viennin jatkunutta laskua. Silloinkin kehitys selittyi helposti heikolla maailmankaupalla ja euron arvon nousulla. Viennin raju käänne heijastaa lähinnä muutosta vientiympäristössä.

Vientiympäristö voi tietysti hyvin muuttua toiseen suuntaan. Maailmantaloudessa ei tosin vielä ole näkyvissä hidastumisen merkkejä. Näkymiä synkentää kuitenkin nyt euron vahvistuminen. Tämän vuoden alussa heikentynyt euro vauhditti vientiä, etenkin jos arvoa tarkastellaan Suomen viennillä painotettuna, kun rupla rajusti toipui kuopastaan. Nyt euro on jo vahvempi kuin vuosi sitten. Tämän voidaan olettaa lähikuukausina jarruttavan Suomen viennin arvon kasvua.

Euron arvo yleisesti ja Suomen viennillä painotettuna

On siten syytä varautua siihen, että tavaraviennin kasvulukemat tulevat maltillisemmaksi, etenkin jos maailmantalouden veto jonkin verran laantuu. Tästä ei kuitenkaan voi vetää suoraviivaista johtopäätöstä, että talouden kasvu tulee hidastumaan alkuvuoden kolmen prosentin vauhdista. Päinvastoin, jos viennin kasvu jatkuisi alkuvuoden rataa todennäköisesti BKT:n kasvu kiihtyisi.

Vuoden alkupuoliskolla suomalaisten lopputuotteiden myynti tilastojen mukaan kasvoi yli viiden prosentin vuosivauhtia. Tätä lukua saadaan siis, jos summataan yhteen investointien, kulutuksen ja viennin kasvu ja vähennetään se osa kokonaiskysynnän kasvusta, joka on valunut kasvaneeseen tuontiin. (Viennin ja tuonnin yhteistä vaikutusta kuvaa alla olevassa kuvassa niiden erotus, nettovienti).

Suomen BKT ja eri erien kontribuutio

Myynti voi kasvaa tuotantoa ripeämmin ainoastaan, jos myydään aikaisempaa tuotantoa varastosta. Näin on alkuvuonna tapahtunut ainakin laivatoimitusten yhteydessä. Kun laivaa rakennetaan tuotannon pitäisi heijastua asteittain varastojen kasvuna. Kun laivaa toimitetaan, näitä rakennettuja varastoja kertaheitolla puretaan.

On myös mahdollista, että kyseessä on tilastovirhe. Joko tuotannon kasvu on ollut ripeämpää kuin tilastot kertovat – tai myynti heikompaa.

Joka tapauksessa ero myynnin ja tuotannon kasvun välillä voi olla ainoastaan hyvin tilapäinen ilmiö. Varastoissa ei riitä kovinkaan pitkäksi aikaa tavaroita myytäväksi. Eli jos myynnin kasvu jatkuu nykyvauhtia BKT:n kasvun pitää ennen pitkää kiihtyä.

Investointien ja kulutuksen alkuvuoden kasvuvauhti riittää ylläpitämään alkuvuoden kaltaista kasvua, vaikka viennin kasvu hidastuisi tuonnin vauhtiin (eli nettoviennin kontribuutio putoaisi nollaan). Siten viennin kasvun selkeäkin viileneminen ei välttämättä tarkoita talouskasvun hidastumista. Tämä eteenkin, kun huomioi, että viennin hidastuminen myös hidastaa tuonnin kasvua, kun vientiin käytetään tuotuja tuotantopanoksia.

 

Mainokset

From → Suomi

2 kommenttia
  1. Tage Johansson permalink

    Roger,
    Yksi yksittäinen tekijä näkyy mielestäni ainakin jollakin lailla hyvin viennin ja tuonnin lukuja katsottaessa – vaikka muitakin isompiakin tekijöitä on ja toki kaupan volyyminkin kasvu yleisesti on aina taloudellisen aktiivisuuden kasvua ja sinänsä hyvä asia: Uudenkaupungin autokokoonpanotehtaan toiminta näkyy mielestäni aika hyvin luvuissa taustalla yhtenä isona tekijänä. Siinä siis tuonti kasvaa aina kutakuinkin samassa suhteessa vientiin kasvulukuja tarkasteltaessa ja syynä tähän on se, että Valmet Automotive Uusikaupunki ei käytä MB -malliensa kokoonpanoon ainuttakaan Suomessa tehtyä komponenttia ehkä Rightware:n Ganzi UI -SW:aa (digitaalinen mittaristo) lukuunottamatta ja sitäkin menee A – ja GLC malleihin vielä rajatusti.

    Kaikki mersujen tekoon tarvittavat komponentit ovat Daimler Benzin ohjaamina muualla kuin Suomessa tehtyjä (tarkoittaa tuontia), kun Suomesta ei löydy MB:n auktorisoimia riittävän hyviä osatoimittajia ja osia ko. korkeaa laatua ja designia vaativaan autoon. Mersujen menekin kasvun myötä tuonti kasvaa samassa suhteessa ja näkyy myös osin koko Suomen luvuissa, koska autojen yksikköhinta on varsin korkea kansantalouden kokoomme nähden (arvio ko. autojen BOM:ista on 10-20 kEUR per auto, joita siis tehdään noin 60 tkpl tänä vuonna ilmeisesti – 15000 x 60 t = 900 MEUR eli melkein miljardi euroa yksi tuotepari ).

    Ainoa asia, mikä jää Suomeen on siis työn osuus ja siitäkin robotit tekevät suurehkon osan eli tämä osa jää yhtiölle investointien maksuun eikä mene kotimaiseen työntekijäin aikaansaamaan kulutukseen plus veroihin julkiselle sektorille – itse yhtiöhän ei juurikaan voittoa ole tehnyt.

    Laivasektorilla tilanne on toki hiukan parempi ja laivojen nk. kotimaisuusaste on selkeästi korkeampi – tosin sielläkin paljon uusia risteilijätilauksia on mennyt Fincantierin tukemien kiinalaistelakoiden piikkiin viime aikoina. Mutta kummankaan tuotteen nk. mekaaniset osat eivät ole rakettitiedettä ja niiden laatuvalmistajia löytyy parempina erittäin paljon muualta kuin Suomesta. Kuljetusvälineet siis ovat FIM:nkin katsauksen mukaan vastanneet suurimmasta osasta viennin kasvustamme

    Nautitaan toki tilanteesta niin kauan kuin se jatkuu

    • Kiitos hyvästä kommentista Tage,

      Todellakin jos tarkastelee viennin kasvua, kuljetustavaroiden viennin raju kasvu on tärkein yksittäinen selittäjä. Tällä laivojen ja autojen kasvaneella viennillä on ollut rajoitettu vaikutus talouden kasvuun. Laivojen kohdalla tuotanto on pääosin tapahtunut aikaisemmin, autojen kohdalla, kuten toteat, suuri osa viennin arvosta rakentuu tuoduista komponenteista. Viennin kasvua on myös pönkittänyt öljyjalosteiden viennin arvon nousu, joka vielä vahvemmin on Suomelle lähinnä läpilaskutusta.

      Karkean laskelman mukaan kuljetusvälineiden kasvanut vienti on pönkittänyt viennin kasvulukemia vuoden alkupuoliskolla neljä prosenttiyksikköä, öljyjalosteiden noin kaksi prosenttiyksikköä. Ilman näitäkin tavaraviennin arvo olisi siis kasvanut kymmenisen prosenttia.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s