Toteutunut inflaatio ei ohjaile EKP:ta

Minun on vaikea yhtyä kuoroon, jonka mielestä viime kuukausien alhaiset inflaatiolukemat antavat EKP:lle vahvan syyn keventää politiikkaa. Toki minun mielestä EKP:n pitäisi aktiivisemmin tukea talouden toipumista. Inflaation toteutunut kehitys ei kuitenkaan ole ollut, eikä pidäkään olla tärkein rahapolitiikkaa ohjaava tekijä.

Viimeaikainen inflaation hidastuminen johtuu ensi sijassa energian hintojen laskusta, joten deflaatiouhka ei ole kasvanut euroalueella

Tämä ei kuitenkaan ole tärkein syy siihen, miksi alhaisten inflaatiolukemien ei pitäisi laukaista rahapolitiikan keventämistä.

Historiasta on ylipäätänsä vaikeata nähdä mitään selkeää yhteyttä toteutuneen inflaation ja EKP:n koronmuutosten välillä. EKP:n tavoitteenahan on pitää inflaation alle, mutta lähellä 2 prosenttia. Korkoja on kuitenkin laskettu kun inflaatio on ollut yli tavoitteen (kuten vuonna 2012). Vuonna 2009 koronlaskuja taas ei jatkettu, vaikka inflaatio putosi selkeästi alle nollan.

EKP:n toimia voidaan paljon paremmin selittää tarkastelemalla esimerkiksi euroalueen talouskasvua. Korkoja on nostettu (kuvassa punaisella värjätyt ajanjaksot) pääsääntöisesti kun talouden kasvu on ylittänyt kaksi prosenttia. Vastaavasti koron laskujen aika (kuvassa vihreällä värjätyt ajanjaksot) on ollut kun talouden kasvu on alittanut kaksi prosenttia ja lisäksi vielä talouden kasvu on ollut hidastumassa.

EKP:n toimintatavalle on looginen selitys. EKP:n päätökset vaikuttavat talouteen viiveellä, ja inflaatio seuraa talouskasvua viiveellä. Eli se mitä EKP tekee tänään vaikuttaa talouden kasvuun ensi vuonna ja näkyy inflaatiolukemissa vasta ehkä vuonna 2016.  Jos EKP:n politiikka seuraisi toteutunutta inflaation kehitystä se olisi siten aina käänteissään myöhässä.

Selkein poikkeama tästä oli vuoden 2008 kesän koronnosto, joka tapahtui tilanteessa jossa kasvu oli selkeästi heikkenemässä. Se perustui puhtaasti sen hetken korkeaan inflaatioon. Tällä koronnostolla autettiin sysäämään taloutta syvään taantumaan 2009. Se on mielestäni kiistatta typerin päätös mitä EKP on koskaan tehnyt.

Järkevä syy kritisoida EKP:n saamattomuutta on se, että EKP:n omatkin ennusteet sanovat, että inflaatio vielä 2016 jää alle EKP:n tavoitteen.

Ennen kaikkea kuitenkin on syytä toivoa että EKP ottaa huomioon sen, että korkeasta työttömyydestä johtuen talous voi nyt jonkun aikaa kasvaa selkeästi kahta prosenttia nopeammin ilman että inflaatiota aiheuttavia pullonkauloja kovin suuressa mittakaavassa alkaa syntymään. EKP:lla siksi ei ole syytä jarruttaa tällä kertaa heti kun kasvu ylittää kahta prosenttia, kuten ne tekivät vuonna 2011. Ja tästä syystä toivoisin, että EKP nyt keventäisi rahapolitiikkaa vaikkakin kasvu on alkanut piristymään.

Marraskuussa kun selitin miksi inflaatioluvut tuskin saavat EKP:tä toimimaan, EKP yllätti koronlaskulla. Silloin alhainen inflaatio sai EKP:ta laskemaan korkoja vaikka talouden kasvu oli jo kääntynyt parempaan suuntaan. Toivottavasti tänäänkin EKP yllättää.