Venäjän sumuinen tulevaisuus

Vladimir Putinin toinen kierros presidenttinä ei ole talouden näkökulmasta sujunut aivan yhtä mallikkaissa merkeissä kuin ensimmäinen. Nousevasta öljyn hinnasta ei ole vetojuhdaksi tällä kertaa, joten talouskasvu on jäämässä vaatimattomaksi. Talouskasvuennusteet tälle vuodelle sijoittuvat pariin prosenttiin, mikä on reipas hiipuminen 2000-luvun alkupuoliskolla 7.5 prosentin tienoilla pyörineestä kasvusta.

Venäjän talouskasvua on painanut etenkin investointien ja viennin heikkous, mutta myös taloutta kannatteleva yksityinen kulutus on hiipunut huippuvauhdeistaan. Öljyn hinta on verrattain korkealla mutta sahailee paikoillaan, mikä rajoittaa viennin arvon sekä julkisten tulojen kasvua. Talouden kasvuodotuksia ei myöskään voi laskea sen kuvitelman varaan, että öljyn hinnat pysyvästi nousisivat nykytasoilta. Viennin volyymit taas eivät ole viime vuosina pahemmin nousseet – varsinkaan verrattuna tuonnin reippaaseen kasvuvauhtiin.

Keskuspankki on puun ja kuoren välissä. Inflaatio ylittää keskuspankin tavoitteen (6.1 % helmikuussa, tavoite 5 % vuoden 2014 lopulla) ja rupla on historiallisen heikoilla tasoilla, mutta talous ei ole ottaakseen tuulta siipiensä alle. Keskuspankki ottaa inflaatioriskit tosissaan, joten rahapolitiikalla elvyttäminen on ongelmallista. Viikontakaisessa kokouksessaan keskuspankki varoitteli inflaatioriskeistä liittyen esimerkiksi ruplan heikentymiseen ja totesi olevansa valmis kiristämään rahapolitiikkaa tarvittaessa. Toivotun koronlaskun toteutumiseksi nyt keväällä inflaation tulisi siten lähikuukausina maltillistua selvästi.

Samaan aikaan valtiontalous on edelleen tiukassa tilanteessa: ilman öljytulojen nousua tai kunnon talouskasvua jaettavaa kakkua ei saa paljoakaan suuremmaksi. Tällä hetkellä Venäjän julkisen sektorin budjetti on kutakuinkin tasapainossa, joten merkittävään menojen kasvattamiseen ei ilman tulojen nousua ole varaa.

Lyhyellä tähtäimellä talous pysynee vedossa yksityisen kulutuksen voimalla. Kasvupotentiaalin parantamiseksi pidemmällä tähtäimellä eivät pienet korjausliikkeet auta: heikko investointi-ilmapiiri, epävarmuus kasvunäkymistä sekä epäsuotuisa väestönkehitys pakottaa myös Venäjän miettimään keinoja, joilla maasta saadaan olemassa olevilla resursseilla enemmän irti. YK:n väestöennusteiden mukaan näyttää todennäköiseltä, että Venäjän väestön supistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä. Investointiedellytysten ja infrastruktuurin parantaminen lienevätkin avainasemassa tulevan kasvun turvaamiseksi. Ruplalle Venäjän talouden epävarmat näkymät vuorostaan ennakoivat heikkouden jatkuvan.

Viimeiset viikot maailman huomio on ollut Sotshissa – niin hurjissa noin 50 miljardin dollarin kustannuksissa kuin upeissa urheilusuorituksissa. Talviolympialaisten vaikutus kansantalouteen jää kuitenkin rajalliseksi Venäjän kokoisessa taloudessa. Positiivisimmat vaikutukset nähtäneen paikallisesti Krasnodarin alueella parantuneen infrastruktuurin myötä – varsinkin, jos toteutetut rakennusprojektit saadaan hyvään käyttöön myös kisojen jälkeen ja esimerkiksi turismia vauhditettua pidemmälläkin tähtäimellä. Esimerkiksi EBRD arvioi mielenkiintoisessa artikkelissa talviolympialaisten vaikutuksen Venäjän talouteen jäävän paikallisiksi ja riippuvan Sotshin kyvystä käyttää hyväksi rakennettua infrastruktuuria.