Skip to content

Markkinoiden ”varallisuustasausmekanismi”

by : 24.3.2014

Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet mm. globalisaatiosta ja teknologisesta kehityksestä johtuen. En kuitenkaan näe suurta syytä huolen siitä, että varallisuus tulee jatkamaan kasautumistaan varakkaille. Kasvavat tuloerot ovat nimittäin omiaan painamaan pääoman tuottoa, korkoja, alaspäin. Alhaiset, reaalisesti jopa negatiiviset, korot nakertavat pääomatuloja ja siten tasaavat tulonjakoa.

Sain tammikuussa kun puhuin eräässä tilaisuudessa tuloerojen kasvusta ja sen vaikutuksesta kysymyksen: Oliko Marx sitten oikeassa ennustaessaan, että kapitalismi on menossa kohti omaa tuhoa kun varallisuus vain kasaantuu? Vastaukseni oli: todennäköisesti ei. Jos nyt negatiiviset reaalikorot ovat uusi normaali tämä on omiaan tasaamaan tuloeroja. Rikkaiden täytyy tyytyä alhaisempiin tuottoihin.

Tuloerojen kasvu kasvattaa säästämistä, koska korkeatuloiset säästävät tuloistaan enemmän kuin matalatuloiset. Kun kasvava säästäminen etsii sijoituskohteita, tämä ei ainoastaan paina korkoja vaan myös osakkeiden tuottoa alaspäin.

Asia tuli mieleen kun luin Helsingin Sanomissa ranskalaisen ekonomistin Thomas Piketty’n uudesta kirjasta. Hän kirjoittaa nimittäin samasta yhteydestä pääoman tuoton ja varallisuuden jaon välillä. Hänen johtopäätös on kuitenkin päinvastainen. Hän näkee varallisuuden kasaantuvan yhä jyrkemmin, koska pääoman tuotto olisi hänen näkemyksen mukaan kasvussa.

En lähde nyt tässä sen enempää keskustelemaan Piketty’n perusteluihin, joihin en ole kovin syvällisesti perehtynyt.  Ainakin tällä hetkellä korkoja alaspäin painavat voimat ovat kuitenkin niskan päällä. Tämä näkyy myös osakemarkkinoilla, jossa sijoittajat saavat rahoilleen yhä vähemmän tuottoa. Samalla euro- tai dollarimääräisellä sijoituksella osakkeisiin saa ostettua yhä pienemmän vuotuisen kassavirran voitto-osuuden muodossa.

USshillerEP10yryieldslessinflation

Kuvassa osakekursseja ja korkoja on suhteutettu viimeisen kymmenen vuoden voittoihin ja inflaatioon, tasatakseen tilapäisten inflaation ja voittojen heilahtelujen vaikutus. Ideaalisesti pitäisi tietysti käyttää tulevia voittoja ja tulevaa inflaatiota, mutta niitä emme tietysti tiedä.

Varakkaiden on siten yhä haastavampaa nykymaailmassa kartuttaa varallisuuttaan passiivisella sijoittamisella. Korkosijoitusten tuotot tuskin edes riittävät kompensoimaan inflaation varallisuutta nakertavaa vaikutusta. Koroilla eläminen on siten lähes mahdotonta.

Ottamalla enemmän riskiä ja ostamalla osakkeita toki saa parempaa tuottoa, mutta sekin on tänä päivänä historiallisesti alhainen. Jos osa osakkeiden tuotoista käytetään omien menojen rahoittamiseen, paljonkaan ei jää varallisuuden kasvattamiseen.

Väite että “maailma on menossa kovaa vauhtia kohti … koroillaeläjien ja perijöiden yhteiskuntaa.” kuulostaa siten minun korvissa aikaa yllättävältä.

Mainokset
6 kommenttia
  1. Pikettyn kirjan (lähes kokonaan) lukeneena pari kommenttia.

    Vaurauden kasautuminen riippuu Pikettyllä pitkälti erotuksesta r-g, jossa r on reaalikorko ja g talouden kasvuvauhti. Kun erotus on suuri, pääomalla on taipumus kasautua. On toki haastavaa ennustaa näitä kahta muuttujaa seuraavalle sadalle vuodelle, mutta jos sitä lähtee spekuloimaan, niin olisi hyvä sanoa enemmän kuin ”Ainakin tällä hetkellä korkoja alaspäin painavat voimat ovat kuitenkin niskan päällä”.
    Kun Piketty puhuu korollaeläjistä (rentier), hän tarkoittaa yleisesti pääoman tuotolla eläjiä. Toinen kirjassa esitetty mekanismi vaurauden kasautumiselle on se, että suurien varallisuuksien tuotto on parempi kuin pienien varallisuuksien tuotto. Piketty perustelee tätä lähinnä anekdoottitasolla (jenkkiyliopistojen rahastot, Bill Gatesin ja Liliane Bettencourtin omaisuudet) ja tästä olisi hauska nähdä systemaattisempaa analyysiä. Sinänsä tämän taustalle on helpohko keksiä selityksiä: ehkä omaisuudenhoitoon liittyy merkittäviä kiinteitä kustannuksia ja ehkä suurella omaisuudella sietää suurempaa riskiä.

    P.S. Olisi hauska saada tästä lähdeviite: ”Tuloerojen kasvu kasvattaa säästämistä, koska korkeatuloiset säästävät tuloistaan enemmän kuin matalatuloiset.”

  2. Stefanus Jakovlev permalink

    Voisi olettaa, että jos korot laskevat, haluaa sijoittaja parempaa tuottoa osakkeista. Silloin omistajan odotukset vaikuttavat johdon päätöksiin ja toimintaa pyritään tehostamaan. Tämä yleensä merkitsee alhaisempia palkkakuluja ja siten tilanne pyrkii kasvattamaan tuloeroja, eri asia sitten kuinka siinä onnistutaan.
    Toisaalta myös se, että rahaa kasaantuu entistä enemmän osalle ihmisistä, ohjaa omistavaa luokkaa pyrkimään entistä suurempiin voittovirtoihin, sillä eihän nolla-tulos tyydytä ketään. Tämä johtaa ja on johtanut pyrkimykseen pienentää palkkakuluja. Ostovoima heikkenee ja tehostamisen tarve lisääntyy.
    Tapahtuu hetkellisesti mitä tahansa, ei sille voi kuitenkaan mitään, että omistajilla on aina pyrkimys tietyn suuruiseen tuottoon. Tämä pyrkimys sitten realisoituu tuloeroja kasvattavaan toimintaan.

  3. Hei!

    Kiitos kommenteista.

    Allan:

    Seuraavan sadan vuoden pääoman tuoton ennustaminen vaati toki paljon syvällisemmän keskustelun kun mitä yhteen blogikirjoitukseen mahtuu – jos sitä nyt edes on järkevää yrittää ennustaa. Minusta kuitenkin hyvä ihan aluksi todeta, että kehitys tähän asti on mennyt päinvastaiseen suuntaan pääoman tuoton suhteen kuin Piketyn ennuste.

    Puhuin pääoman tuoton enkä pääoman tuoton ja kasvun erotuksesta koska minun näkemys eroaa Piketyn näkemyksestä nimenomaan pääoman tuoton kohdalla. Kasvun suhteen Piketyn arvio alhaisemmasta kasvuvauhdista vaikuttaa järkeenkäyvältä.

    Lähtökohtaisesti se, että kasvu on heikompaa oletettavasti painaa korkoja alaspäin.
    Anekdoottitasolla varmasti löytyy rikkaita joiden salkut tuottavat keskiarvoa paremmin. Epäilen kuitenkin suuresti, että tämä muuttaisi suurta kuvaa pääoman tuoton kehityksestä.

    Kun puhutaan Bill Gatesin tyylisistä menestyvistä yrittäjistä on ehkä syytä olettaa, että hän pystyykin kartuttamaan varallisuutta paremmin kuin passiivinen sijoittaja. Tällöin on minusta harhaanjohtavaa puhua koroilla elämisestä. Kysymys on pikemmin aktiivisesta yritystoimista. Pystyvätkö perilliset (jotka toki Gatesin tapauksessa ei saa rahoja) samaan, jollei ne samalla peri vanhempien yrittäjä-kykyjä?

    Minulla ei heti ole antaa hyvää lähdettä väitteelle, että korkeatuloiset säästävät matalatuloisia enemmän. Se on perusolettama, johon viitataan monissa yhteydessä. Hyvä tietysti kyseenalaistaa, Ehkä se paljastuukin myytiksi.

    Stefanus:

    Varmasti useimmat omistajat yrittävät aina kasvattaa voittojaan, mikä on omiaan kasvattamaan tuloeroja. Kysymys on juuri siinä miten hyvin ne tässä onnistuvat.

    Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet suosiollisia pääoman omistajille, kun mm globalisaation myötä on avautunut tilaisuus hyödyntää halvempaa työvoimaa ja siten kasvattaa pääoman tuottoa.

    Helpot hyödyt globalisaatiosta on kuitenkin otettu irti, ja aleneva pääoman tuotto sijoitusmarkkinoilla kielii siitä, että yhä vähenevässä määrin onnistutaan pitämään pääoman tuottoa tavoitellun korkeana.

  4. Jep, pääoman tuotto on vähän kiistanalainen käsite. Yrittäjien osalta etenkin on vaikeaa erottaa, missä määrin rahat ovat pääomatuloa ja missä määrin yrittäjän työtuloa, ja samahan se on sijoittajillakin: jos joku käyttää päivässä kahdeksan tuntia osakkeiden analysointiin ja saa sen avulla hyvää tuottoa markkinoilla, tämän voidaan ihan hyvin ajatella olevan työtuloa. Piketty viittaakin käsitteeseen ”pure rate of return on capital”, josta nämä on puhdistettu. En tiedä, miten Piketty on tämän muuttujan rakentanut, mutta tässä kuvassa r ja g Antiikin ajoista ennusteena vuoteen 2100 asti: http://piketty.pse.ens.fr/files/capital21c/en/pdf/F10.9.pdf

    Se, että rikkaat säästävät enemmän oli Keynesin perusolettama ja on tavallisen pulliaisen perusolettama, kun taas perusmakromallit pohjaavat elinkaarihypoteesiin tai pysyväistulohypoteesiin, jossa näin ei ole. Empiirisestihän se on vähän vaikea kysymys. Minun käsitykseni kirjallisuudesta on se, että rikkaat säästävät enemmän, mutta vaikutuksen kokoluokka on pienempi kuin mitä usein esitetään talouskeskustelussa (tämä on ihan kelpo paperi aiheesta: http://www.dartmouth.edu/~jskinner/documents/DynanKEDotheRich.pdf)

    • Kiitos Allan,

      Tuohon Pikettyn kuvaan pääoman tuoton kehityksestä antiikista vuoteen 2100 suhtaudun kyllä hyvin suurella skeptisyydellä. Aivan ilmeisesti se ei perustu mihinkään datasarjaan, vaan on kai Pikettyn jonkinlainen valistunut arvaus.

      Mielenkiintoisaa kuitenkin, että tässä kuvassa r-g näyttää supistuvan lähivuosikymmeninä verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin. Näin minäkin olettaisin sen tekevän, mutta sehän on ristiriidassa Pikettyn tarinan kanssa?

      Voin vetää helpotuksen huokauksen siitä, että käsitykselle siitä että rikkaat säästävät enemmän löytyy empiiristäkin tukea. Minun täytyy vielä katsoa tuota tutkimusta tarkemmin, jotta saan käsityksen siitä mitä suuruusluokkaa vaikutus on.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s