Korkopolitiikka vai rahapolitiikkaa?

Sain vihdoin kirjoitettua jutun joka sai virikkeen pari kuukautta sitten saadusta  kommentista, jossa ihmeteltiin miksi rahapolitiikkaa nähdään korkopolitiikkana. En tiedä ymmärsinkö kommentin oikein: mutta keskeisesti rahan määrän sääteleminen ja korkojen sääteleminen ovat minun nähdäkseni vain kolikon eri puolia.

Keskuspankin toimenpiteet – sekä ohjauskorkojen muutokset että ns. määrällinen elvytys QE, vaikuttavat sitä kautta, että keskuspankki tavalla tai toisella antaa lainaa. Antamalla lainaa keskuspankki sekä kasvattaa rahan määrää että vaikuttaa korkojen tasoon.

Se päättääkö keskuspankki asettaa tavoitteen jollekin korolle vai tavoitteen sille minkä määrän se antaa lainaa ei muuta sitä miten toimet vaikuttavat talouteen. Kysymys on vaan mikä on käytännöllisin tapa keskuspankille päättä miten toimia, kun ne eivät varmuudella tiedä miten toimiin tullaan reagoimaan. Eli onko tärkeämpää määrittää miten paljon lainaa annetaan (ja jättää korkotason epävarmaksi) tai määrittää korkotason (jolloin on epävarmaa kuinka paljon lainaa keskuspankki päätöksen mukaisesti antaa).

Toki keskuspankit eivät toimi vain lainamarkkinoilla. Ne voivat myös ostaa esimerkiksi valuuttoja tai osakkeita. Silloin rahapolitiikka ei todellakaan enää ole korkopolitiikkaa.

Lisää tästä: Määrällinen elvytys ja korot.