Skip to content

Keskitetty, hajautettu vai liittokohtainen?

by : 8.12.2015

Eilisessä politiikkaradion keskustelussa (Paikallinen sopiminen = palkoista sopiminen? ) mainitsin vanhan talouden oppikirjan väittämän, että palkkojen nousua voidaan pitää kurissa joko keskitetyillä kokonaisratkaisuilla tai hajautetulla palkkojen sopimismallilla. Välimuoto eli liittokohtaiset sopimukset on kaikkein huonoin malli, jossa riski liiallisesta palkkojen noususta on suurin. Huolestuttavasti näyttää siltä, että tähän ollaan nyt Suomessa siirtymässä.

Oppikirjamallin logiikka on varsin yksinkertainen.

Keskitetyssä kokonaisratkaisussa työntekijöiden edustajilla on syytä huomioida, että kilpailukykyä nakertavat palkankorotukset heikentävät työllisyyttä eikä siten ole jäsenten intressissä.

Jos neuvotteluja sen sijaan käydään liittotasolla, kenelläkään ei ole suurta intressiä huolehtia kilpailukyvystä. Yhden yksittäisen ammattiryhmän (esimerkiksi satamatyöläisten) palkkojen vaikutus somalaisen tuotannon kilpailukykyyn on varsin pieni. Vaikka satamatoiminnan kustannukset merkittävästikin nousevat, se on tuotteiden hinnoissa verrattain pieni osa. Se tuskin siten kovinkaan dramaattisesti vähentää ulkomaankauppa ja työpaikkoja satamissa. Siten satamatyöläisiä edustavalla liitolla ei ole vahvaa syytä pitää vaatimuksensa maltillisena.

Jos kaikki liitot ajattelevat samalla tavalla, ja ajavat korkeita palkkoja omille jäsenilleen, lopputulemana on, että suomalaisen tuotannon kilpailukyky nakertuu ja työllisyys heikkenee. Koko suomalaisen tuotannon kustannuksesta yli 60 prosenttia on työvoimakustannuksina. Yksittäisen liiton ei kannata kuitenkaan tätä huomioida. Jos muut nakertavat kilpailukykyä kovilla vaatimuksilla, yksi liitto ei palkkamaltilla kovin monta työpaikkaa voi pelastaa. Jos muut liitot taas huolehtivat kilpailukyvystä, yksi liitto voi kohtuullisen surutta kiristää jäsenilleen korkeampia palkkoja.

Täysin hajautetussa, yrityskohtaisessa, mallissa yrityksen kilpailukyvyn ja siten työpaikkojen säilyttäminen on jälleen vahvasti työntekijöidenkin intressissä. Jos yhdessä satamassa kustannukset nousevat, kuljetukset herkästi siirtyvät toiseen satamaan ja työpaikat häviävät.

Yllä kuvattu oppikirjamalli on tietysti räikeä yksinkertaistus monimutkaisesta todellisuudesta. Suomenkin kokemukset liittokohtaisista neuvottelukierroksista kuitenkin vahvistavat, että tässä on jotain perää.

Sopeutuminen työelämän murrokseen

Ongelma keskitetyissä ratkaisuissa toki on se, että kun maailma muuttuu ideaaliratkaisu tuskin on samat palkankorotukset kaikille. Globalisaation ja teknoloogisen kehityksen myötä esimerkiksi korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden kysyntä on kasvanut suhteessa teollisuustyöläisten kysyntään. Jos suhteelliset palkat eivät tähän sopeudu, ja kannusta työnantajia luomaan työpaikkoja taantuvilta aloilta vapautuvalle työvoimalle, riskinä on rakenteellisen työttömyyden kasvu. Suurinta osaa taantuvien alojen työntekijöistä tuskin pystytään siirtämään aloille, jossa työvoiman kysyntä kasvaa.

Suomi työllisyys kahdella sektorilla

On siten vahvoja perusteluja luopua tiukasti keskitetyistä ratkaisuista. Periaatteessa liittokohtaisella sopimisella voitaisiin sopeuttaa palkkojen kehitystä muuttuvaan työvoiman kysyntään. Käytännössä valtakunnallisilla liitoilla ei ole kuitenkaan suurta syytä hyväksyä sopeutusta, jos ne huomioivat ainoastaan miten omat palkkavaatimukset vaikuttavat oman liiton jäsenten työllisyyteen. Liitoilla ei ole myöskään erityistä syytä huomioida sitä, että muilta aloilta vapautettua työvoimaa voitaisiin ehkä omalla alalla palkoista tinkimällä työllistää.

Vaikka siirtyminen keskitetystä ratkaisusta liittokohtaisiin neuvotteluihin voi tuntea askeleelta oikeaan suuntaan pahoin pelkään, että puolitiehen jääminen on kaikkein huonoin ratkaisu.

Mainokset

From → Suomi

2 kommenttia
  1. Juha permalink

    Roope Uusitalo kirjoittaa aamun Akateemisessa talousblogissa aiheesta (Kilpailukykypaketti ja työllisyys 9.12.2015)

    http://blog.hse-econ.fi/?p=7110

    Esimerkiksi: ”…tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan työpaikan luominen työnantajamaksuja alentamalla maksaa kuitenkin noin nelinkertaisesti suoraan palkkaamiseen verrattuna. …Tämä tarkoittaisi siis että käyttämällä yhden työntekijän palkkauksesta säästyvät rahat sivukulujen alentamiseen syntyisi vain neljännes työpaikkaa.”

    Vai meneekö matematiikka päinvastoin? Jos työnantajan työeläkemaksu on 25% palkasta, samalla rahalla valtio voi palkata yhden työntekijän tai poistaa työnantajan työeläkemaksut viideltä?

    • Kiitos linkistä ja kysymyksestä,

      Ruotsalaistutkimuksen arvio tuntuu pessimistiseltä. Vaikutus riippuu mm. suhdannetilanteesta. Mitä parempi työllisyystilanne on, sitä enemmän on syytä odottaa että työnantajamaksujen lasku valuu palkkojen nousuun eikä työllisyyden kasvuun.

      Hallituksen käyttämällä arviolla (jousto 0,4) työnantajamaksuja alentamalla työpaikkojen luominen on 2,5 kertaa kalliimpaa kuin suoraan palkkaaminen. Siinäkin laskelmassa nähdäkseni aliarvioidaan vaikutusta kun huomioidaan vaan työnantajamaksun alennuksen välitön vaikutus, eikä kaikkia välillisiä vaikutuksia.

      Riippumatta mikä tarkka suhde on tehokkain tapa varmistaa, että kaikki käytetyt rahat menevät työllisyyden parantamiseen on todennäköisesti suoraan palkata työntekijä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tavoitteena nyt on parantaa kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja avoimeen sektoriin. Julkisen sektorin työvoiman kasvattaminen ei tässä auta.

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s