Skip to content

Sisäinen devalvaatio – Case Kreikka

by : 14.12.2015

Jos Irlanti on sisäisen devalvaation mallimaa, Kreikka edustaa tässäkin toista ääripäätä. Kreikassa palkat ovat laskeneet paljon Irlantia jyrkemmin, mutta silti taloudessa menee edelleen heikosti. Tämä osoittaa, että työvoimakustannukset eivät kaikkia ongelmia korjaa. Kreikan kehityksen tarkempi tarkastelu tukee kuitenkin tukee kuvaa siitä, että talous on ahdingossa pikemmin palkkojen laskusta huolimatta, kun siitä johtuen.

Viime viikon lyhyt kommenttini Irlannin talouskehityksestä ja mitä se voi kertoa sisäisen devalvaation vaikutuksista herätti kommentteja siitä, että muiden maiden (eritysesti Kreikan) kokemukset palkkojen laskun vaikutuksista ovat synkemmät.

Ensinnäkin voidaan todeta, että jos katsotaan kaikkien neljän ns. PIGS-maiden vientiä Kreikka, ei Irlanti, on poikkeus. Myös Espanjassa ja Portugalissa vienti on kasvanut reippaasti, joskin ei yhtä rajusti kuin Irlannissa.

Pigsmaiden vienti

Tämä Kreikan poikkeama ei johdu siitä, etteikö palkkoja olisi maassa laskettu. Palkat ovat siellä laskeneet jyrkemmin kuin missään muussa euromaissa.

Ei ole kovin vaikeaa löytää selityksiä sille, miksi Kreikan vienti on kehittynyt niin vaisusti. Jatkuva epävarmuus maan tulevaisuudesta, levottomuudet ja lakot eivät ole houkutelleet yrityksiä siirtämään tuotantoa maahan halventuneista palkkakustannuksista huolimatta. Se, että suurin vientitulojen lähde on turismi ei ole tehnyt viennin kasvattamisesta tässä tilanteessa helpompaa. Kuvat mellakoista ei turisteja houkuttele, eikä turismia ole helppoa dramaattisesti kasvattaa ilman investointeja esimerkiksi lentokenttiin ja hotelleihin, jotka nimenomaan vaativat luottamusta.

Sivuhuomautuksena tämä myös antaa miettimisen aihetta niille, jotka uskovat, että maan ongelmat heti haihtuisivat, jos drakhma otettaisiin uudelleen käyttöön ja sillä saataisiin kilpailukykyä parannettua. Miksi ulkoinen devalvaatio saisi vientiä nousuun, jos sisäinen devalvaatio ei ole siinä onnistunut? Oma valuuttahan lähinnä tekee työvoimakustannusten alentamista helpommaksi, ja siinä ollaan jo onnistuttu.

Suomen näkökulmasta tämä antaa myös hyvän muistutuksen siitä, että palkkakustannusten laskusta ei välttämättä ole paljon hyötyä, jos sen myötä tulee levottomuutta työmarkkinoilla lakkoja.

Kreikassakin vaikutus positiivinen?

Vaikka Kreikka ei ole mikään menestystarina, luvut eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pakkojen laskun merkitys työllisyyteen on ollut positiivinen.

Kreikassa käänne tapahtui Irlantia hitaammin. Työvoimakustannukset vielä nousivat reippaasti pari vuotta sen jälkeen, kun talouden kasvu oli hyytynyt. Vasta vuonna 2012 palkat palautuivat taantumaa edeltävälle tasolle ja jatkoivat siitä ripeästi putoamistaan. Tämän jälkeen työllisyys alkoi vakiintua ja viennin nousu kiihtyi. Kun muistaa, ettei Irlannissakaan voitu havaita mitään ripeätä toipuminen alkoi hitaasti työvoimakustannusten laskun jälkeen ristiriita maiden lukujen antaman viestin välillä ei ehkä sittenkään ole niin suuri.

Kreikan talouskehitys

Irlannin tapaan kulutuksen ja työllisyyden rajuin lasku edelsi työvoimakustannusten laskua. Kreikankaan kohdalla on siten vaikea nähdä sitä romahduksen syynä. Toisaalta, ei ole syytä myöskään antaa työvoimakustannusten laskulle suurinta ansiota työllisyyden vakiintumisesta. Talouden romahduksen takanahan oli julkisen talouden raju tasapainottaminen, joka alkoi hellittää 2013, jolloin sen työllisyyttä heikentävä vaikutus myös pieneni. Tänä vuonna uuden hallituksen ajautuminen kiistaan rahoittajien kanssa johti uusiin vyönkiristyksiin, ja kesällä tietysti pankkijärjestelmän jäätymiseen, jonka vaikutukset ovat näkyneet talouden heikkenemisessä. Etenkin pankkijärjestelmän sulkeutuminen turistikauden alussa oli myös viennille ongelma.

Advertisements

From → Euroalue

Jätä kommentti

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s