Skip to content

Robotit ja tulojen kasautuminen pääomalle

by : 12.4.2017

Viime aikoina olen yhä useammin törmännyt lähes marxilaisiin dystopioihin yhteiskunnasta josta tulot keskittyvät työpaikkoja tuhovia robotteja omistavalle pääomalle. Silloin kuitenkin unohdetaan, että säästyneet työvoimakustannukset pitkälti valuvat alentuneina hintoina kuluttajille. Tulot siirtyvät siten pikemmin työntekijäryhmien välillä. Siltä osin, kun on paineita ”pääoman” tulo-osuuden kasvulle tämä liittyy pikemmin patenttien ja tekijänoikeuksien omistajiin.

Jopa Bill Gates on liittynyt robottiveroa vaativaan kuoroon, ja ehdottanut että robotin omistajien pitäisi maksaa saman verran veroja, kun robotilla korvattu työntekijä olisi maksanut tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja. Taustalla oleva logiikka tuntuu olevan, että säästetyt työvoimakustannukset muuten kasautuisivat (kevyemmin verotettuina) voittoina omistajille.

Tietysti yritysten tavoitteena kun karsivat kustannuksia on kasvattaa voittoja. Jos kilpailijatkin vastaavasti leikkaavat omia kustannuksia mitään pysyvää kilpailuetuja ei kuitenkaan saavuteta, ja kustannussäästöt valuvat pitkälti hintoihin.

Viime vuosikymmeninä etenkin kestokulutustavaroiden (kuten kotitalouskoneiden ja elektronisten laitteiden) valmistajat ovat onnistuneet alentamaan työvoimakustannuksiaan sekä automatisoimalla tuotantoa, että siirtämällä sitä matalapalkkamaihin. Vastaavansuuruista räjähdysmäistä nousua kyseisten yritysten voitoissa ei ole kuitenkaan tapahtunut. Selityksenä on, että kestokulutustavaroiden hinnat ovat rajusti laskeneet. Esimerkiksi Suomessa kestokulutustavaroiden reaalihinnat ovat kahdessakymmenessä vuodessa enemmän kuin puolittuneet.

 

Kulutustuotteiden reaalihinnat

Vastaavasti palveluiden hinnat ovat nousseet 25 prosenttia, kun tuottavuuden kasvu palveluiden tuotannossa on ollut hitaampaa kuin yleisen palkkatason nousu.

Yllä olevat rajut lukematkin aliarvioivat miten vahvasti kilpailu on pitänyt huolen siitä, että tuotantokustannusten aleneminen on valunut tuottajien käsistä. Kuluttajien kaupassa maksamasta alentuneesta hinnasta pienenevä osa menee teolliselle tuottajalle. OECD:n raportissa vuodelta 2011 havainnollistettiin tätä hyvin purkamalla iPhonen hinta tuotantoketjun eri osien saamaan osuuteen. Vain runsas prosentti myyntihinnasta meni valmistajalle Kiinassa. Lähes puolet hinnasta jäi Applelle, joka ei valmista mitään itse, korvauksena tuotekehitys- ja myyntityöstä.

 

Iphone tuoton jako

Lähde: OECD: Global Value Chains: Preliminary evidence and policy issues

Applen esimerkki myös hyvin muistuttaa siitä, että jos on huolissaan tulojen kasautumisesta kannatta kääntää katsetta patenttien ja tekijänoikeuksien haltijoihin eikä robottien omistajiin. Kova kilpailu pakottaa robotteja ja halpatyövoimaa hyödyntäviä sopimusvalmistajia siirtämään kustannussäästöjä hintoihin, ja niiden voittomarginaalit pysyvät alhaisina. Ainutlaatuista aineetonta omaisuutta myyvä yhtiö on jossain määrin kilpailulta suojattu, ja voi siten pitää voittomarginaalia korkeampana.

Kuten Nokian tarina kertoo, matkapuhelintuotannossakin on kova kilpailu. Investoinnit tuotekehitykseen eivät takaa menestystä. Kun tuotantokustannukset pääosin koostuvat tuotekehityskuluista kisailun luonne on ”voittaja ottaa kaiken”.  Eniten myyvä on luontevasti myös kannattavin, koska tulot kasvavat myynnin myötä mutta tuotekehityskustannukset eivät.

Bill Gatesin Microsoft on tietysti kouluesimerkki ”voittaja-ottaa-kaiken” ilmiöstä. Maailman markkina-arvoltaan suurimman yritysten listalla neljä kärkipaikkaa onkin IT-yhtiöillä. Kymmenen kärjen listalle mahtuu lisäksi samoin patenttisuojan turvassa toimiva lääkeyhtiö, mutta ei yhtään varsinaista teollista tuottajaa.

Jos on huolissaan tulojen kasaantumisesta, olisi patentti- ja tekijänoikeusvero paremmin perusteltu kuin robottivero. Jostain syystä Bill Gates ei sitä ehdota. Hyvä näin, koska kuten esimerkiksi Larry Summers ponnekkaasti selittää, ei ole paljoakaan järkeä ylipäätänsä suunataa verotusta erityisesti toimintaan joka nimenomaan kasvattaa talouden tuotantokykyä ja siten yleistä vaurautta.

 

Mainokset

From → Suomi, USA

10 kommenttia
  1. Nestori permalink

    Hyvää lisäpohdintaa sinulta professori Geoffrey Parkerin ”voittaja-vie-kaiken”-löydöille

    Entistä enemmän näiden sinun ja Parkerin löydöksien jälkeen olen huolissani Suomen nykyhallituksen ymmärryksestä olla panostamatta tulevaisuuden voittajateknologioihin ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Sen sijaan Suomessa koulutuksen, kasvuteknologioiden (seurausta vahvasta tuotekehitys- ja koulutuspanostuksesta) ja innovaatioiden sijasta panostetaan maatalouteen ja alkutuotantoon. Kuvitellaan( ja johdetaan kansaa harhaan), että subventoimalla maataloutta tukevaa biotaloutta saadaan Suomi nousuun, kun sen sijaan pitäisi edistää vientimme kasvumahdollisuuksia ja kansainvälistä kilpailukykyämme (siis makrotalouden kuin myös mikrotalouden).

    Maailma digitalisoituu, verkostoituu, robotisoituu, palvelualat kasvavat jne. Voittajakansakunnat panostavat näihin, jo aivan lähinaapurimaissamme. Larry Summers viisaana ekonomistina ymmärtää, miksi olisi järjetöntä suunnata verotusta erityisesti toimintaan joka nimenomaan kasvattaa talouden tuotantokykyä ja siten yleistä vaurautta.

    Suomessa olisi vihdoin herättävä todellisuuteen maailman trendeistä ja menestystekijöistä, jos haluamme turvata tulevien sukupolvien elintaso Suomessa. Edistysmielisten ekonomistien olisi entistä kärkevämmin ravisteltava Suomen poliitikkoja ymmärtämään, että paluulla vanhaan ei rakenneta tulevaisuutta Suomen uusille sukupolville.

    Jos osaamista väheksytään, niin silloin ei paljon ulkomailta ostetuilla roboteilla alihankintatuotantoon rakenneta Suomen tulevaisuutta.

    • Nestori permalink

      Jatkan vielä tuosta osaamisen tärkeydestä, miksi siihen Suomessa juuri nyt myös automaation ja robotiikan myötä. Elämme monien teollistumista seuraavien asiantuntijoiden mukaan uutta teollisuuden vallankumousta.

      Automaation, robotiikan, anturitekniikan sekä teollinen internet mahdollistavat ennakoivan huollon avittamana tehokkaan realiaikaisen tuotannon entistä räätälöidyimmille tuotteille oli kyse sitten vaatteista, autoista tai teollisuuspumpuista. Tälläinenkin tuotanto tehdään jatkossa jälleen lähellä asiakasta. Tällainen räätälöity tuotanto on niin tehokasta, että se kilpailee Kiinan massatuotannon kanssa laadun lisäksi myös hinnalla jne. Siksi modernia tehtaita palaa vauhdilla Eurooppaan. Euroopassa tähän onkin herätty huomattavasti valppaammin kuin Suomessa. Ruotsi on tästä monipuolisine teollisuusrakenteineen hyvä esimerkki.

      Tampereen Teknillinen Yliopisto julkaisee Tekniikka ja Talouslehden mukaan huhtikuussa (lopulla) teollisuustutkimuksen (mihin osallistui Suomesta 229 yritystä) PK-yritysten tuotantosuunnitelmista Pohjoismaissa. Siitä selviää, että Ruotsissa yritykset ovat palauttaneet tehtaita Ruotsiin jo 27% ja aikeissa palauttaa 46%. Suomen vastaavat luvut olivat puolet pienempiä. Taas hyvä osoitus, miten Suomi laahaa rakkaan isoveljemme perässä tässäkin trendissä.

      Minä väitän, että tulevaisuuden tehtaat tarjoavat parempi palkkaisia työtehtäviä, mielekkäämpää ja osaavampaa työtä, mutta nykyistä harvemmille.

      Se, että saamme em. investointeja, niin se edellyttää, että meiltä löytyy myös osaamista ja tekijöitä. Nykymenolla olisin huolestunut em. resursseista Suomessa.

      Aikaisemmin puhuimme teollisuudessa vahvoista klustereista, nyt enemmän ekosysteemeistä. Suomessa tarvitsemme lisää näitä vahvoja kansainvälisesti orientautuneita teollisuuden ekosysteemejä laivanrakennuksen lisäksi. Meillä Suomessa edelleen mennään aivan liikaa teollisuusyrityksissä tuote edellä, mistä puuttuu em. ekosysteemi sekä jopa arvoketju. Paljon olisi opittavaa Saksasta ja Ruotsista. Taisi se Nokiakin aikanaan kompastua ekosysteemin rakentamisen osaamattomuuteen.

      Osaamisella on merkitystä, mutta siihen pitää myös valtiovallan panostaa oikeaoppisesti ymmärtäen miten synnyttää lisäarvoa kansantalouteen.

  2. Nick Nolan permalink

    Kolme argumenttia.

    (1) Supertähtitalouden leviäminen viihdealojen ulkopuolelle. Voittomarginaali ei ehkä ole patenttien ansiota. Supertähtitalous = Kykyerot + skaalattavuus. Automaatio mahdollistaa supertähtitalouden leviämisen viihdealojen ulkopuolelle. iPhonen suunnitellut Jonathan Ive esimerkkinä. Jos vain parhaiden suoritus lisää merkittävästi tuottavuutta myös palkitaan, tutkinnon saaneiden määrän lisäys ei kasvata talouden tuottavuutta vastaavasti.

    lähteet:

    Rosen, S. “The Economics of Superstars,” American Economic Review 71 (December 1981): 845-858. http://www.jstor.org/stable/1803469 , http://home.uchicago.edu/~vlima/courses/econ201/Superstars.pdf

    Supertähtitalous, Marko Terviö
    http://blog.hse-econ.fi/?p=5229

    (2) Palkkojen osuus bruttokansantuotteesta vähenee kehittyneissä talouksissa.

    Työvoiman tuhoaminen saattaa olla väärä argumentti. Täystyöllisyys on taattu pitkäksi aikaa, jos palkat voivat laskea. Miksi palkkojen osuuden lasku teollisuusmaissa ei ole ongelma?

    Länsimaissa wage share on laskenut 70-luvulta lähtien. On ehkä sattumaa että, nousun taittuminen laskuksi osuu muutaman vuoden viiveellä mikroprosessorin keksimisen kanssa yhteen. Osa selittyy tuotannon siirtymisellä halpatyövoiman maihin. Ulkomainen halpatyövoima ja robotit ovat kai talouden kannalta hyvin samanlaisia.

    lähde:

    https://www.oecd.org/g20/topics/employment-and-social-policy/The-Labour-Share-in-G20-Economies.pdf

    more recent OECD calculation finds that the average adjusted labour share in G20 countries went down by about 0.3 percentage points per year between 1980 and the late 2000äs
    Similar downward trends have been observed by
    other international institutions (IMF, 2007; European Commission, 2007; BIS, 2006; ILO, 2012).

    Technological changes are often presented as the main culprit ,
    with some authors seeing the role of capital accumulation and capital
    augmenting technical change as determinants
    of the evolution of the labour share
    […]
    According to OECD estimates (OECD, 2012),
    total factor productivity (TFP) growth and capital deepening –
    the key drivers of economic growth – accounted for most of the
    average within industry decline of the labour share in OECD countries between 1990
    and 2007

    Figure 6. Changes in the labour share and in income inequality in OECD countries, 1990s to mid 2000s

    Figure 7. Capital share and investment developments in G20 countries

    (3) Uutta evidenssiä robottien vaikutuksesta työvoimaan ja palkkoihin.

    Robots and Jobs: Evidence from US Labor Markets
    Daron Acemoglu, Pascual Restrepo NBER Working Paper No. 23285, Issued in March 2017, http://www.nber.org/papers/w23285

    Artikkeli voxeu’ssa.
    http://voxeu.org/article/robots-and-jobs-evidence-us

    As robots and other computer-assisted technologies take over tasks previously performed by labour, there is increasing concern about the future of jobs and wages. This column discusses evidence that industrial robots reduced employment and wages between 1990 and 2007. Estimates suggest that an extra robot per 1,000 workers reduces the employment to population ratio by 0.18-0.34 percentage points and wages by 0.25-0.5%. This effect is distinct from the impacts of imports, the decline of routine jobs, offshoring, other types of IT capital, or the total capital stock.

    • Kiitos kommentista ja linkeistä Nick,

      Muutama huomio,

      1)Supertähtitalous on ymmärtääkseni yksi mainitsemani ”voittaja ottaa kaiken”-logiikan ilmentymä – joka näkyy palkkatulojen jakautumisen kärjistymisenä eikä välttämättä yritysten voittomarginaaleissa.

      Supertähtitaloushan perustuu pitkälti aineettoman omaisuuden myyntiin (musiikki, tietokoneohjelmistot, puhelimen sisältämä tuotekehitys) ja on siten vahvasti riippuvainen patenttien ja tekijänoikeuksien sille antamasta suojasta.

      2&3) Periaatteessa automatisaatio voisi kasvattaa pääoman tulo-osuutta, jos tuotanto tulisi yhä pääomavaltaisemmaksi ja lisääntyvä pääoman kysyntä nostaisi pääoman tuottoa suhteessa palkkoihin. Päinvastoin kuitenkin investointien osuus taloudesta ja pääoman tuotto (korko, osakkeiden tuotto) ovat olleet laskussa viime vuosikymmeninä. Tämä viittaa siihen, että pääoman tulo-osuuden kasvu pikemmin liittyy yritysten kasvavaan hinnoitteluvoimaan, mikä ymmärtääkseni selittyy ”voittaja-ottaa-kaiken” taloudella.

      On myös syytä olla varovainen tulkinnoissa, kun tarkastelee tutkimuksia jotka vertailevat kehitystä eri toimialoilla ja alueilla, joissa on vaihtelevassa määrin automatisoitu tuotantoa. On aivan selvää, että automatisaatiolla on negatiivinen vaikutus työntekijöihin jotka sen myötä menettävät työpaikkansa, ja pääoman tulo-osuus näissä tapauksissa luontevasti jonkun verran nousee. Kokonaisvaikutus voi kuitenkin olla aivan toinen, kun ottaa huomioon mm. että alenevat hinnat nostavat reaalipalkkoja muualla (jossain tapauksessa maapallon toisella puolella).

      • Nick Nolan permalink

        Päinvastoin kuitenkin investointien osuus taloudesta ja pääoman tuotto (korko, osakkeiden tuotto) ovat olleet laskussa viime vuosikymmeninä

        Eivätkös taloudellisen kasvun teoriat ennusta, että capital-deepening johtaa matalampaan pääoman tuottoon?

        Pääoman hinta on laskenut suhteessa työvoiman hintaan. Tämä selittäisi palkkojen osuuden laskusta noin puolet.

        Larger labor share declines occurred in countries or industries with larger declines in their relative price of investment goods. Next, we use this cross-sectional variation to estimate the shape of the production function and conclude that the decline in the relative price of investment explains roughly half of the decline in the global
        labor share.

        The Global Decline of the Labor Share
        Loukas Karabarbounis, Brent Neiman, 2013
        http://www.nber.org/papers/w19136

        Globaali kokonaivaikutus tietysti voi olla tietysti erilainen. Matala väestönkasvu, korkea elintaso ja automaatio ovat kehittyneiden maiden ongelma ja se johtaa töiden polarisaatioon.
        Tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut ’high-pay occupations’ kategoriassa, mutta laskenut selvästi ’intermediate-pay occupations’ kategoriassa. Maasta riippuen kasvanut tai pysynyt entisellään ’low-pay occupations’ luokasssa.

  3. Yritän laajentaa keskustelua IT-maailman puolelta.

    Robottivero on jollain tavalla laskettavissa, kun puhutaan kokoonpanoteollisuuden kaltaisista, fyysistä ihmistyötä korvaavista laitteista. IT-alan yksi hypeilmiö on ohjelmistorobotiikka, josta Ylen urheilu- ja vaaliuutisia ”kirjoittanut” Voitto-ohjelmisto on yksi ilmentymä. Tällä hetkellä ohjelmistorobotiikka on vielä taaperoasteella, mutta kykenee vuosien mittaan yhä itsenäisempään toimintaan ja laajentuen yhä useammille aloille.

    Tällaiset ohjelmistot korvaavat ihmistyötä – ja ovat siten robottiveron piirissä, ainakin ajatuksen asteella. Tai muuten on keksittävä hyviä perusteluja, miksi toimittajan työpaikan (potentiaalisesti) vievää robottia ei verotettaisi.

    Näin päästään verotuksen kannalta koukeroiseen maailmaan: missä kulkee raja ”robottiverovapaan” ja ”robottiverovelvollisen” ohjelmiston välillä! Lisähankaluus tulee verotusmaan löytämisen kautta: ”pilvessä” sama ohjelmisto voi löytyä usealta mantereelta, ja työtä ohjataan tehtäväksi esimerkiksi käytössä olevan vapaan laskentatehon tai verkkokaistan perusteella. Robottiveroparatiiseja odotellessa…

    (Lopuksi kritisoin sanan ”robotti” käyttöä ohjelmistoista puhuttaessa, koska mielleyhtymä fyysistä työtä tekevään laitteeseen on liian vahva. Mutta käytän sitä tässä yhteydessä, selvyyden vuoksi.)

  4. Kiitos Roger, aivan loistava ”Myth busters” -tyyppinen blokaus erittäin tärkeästä aiheesta! 🙂 Tämänkertaiselle kirjoituksellesi vetää vertoja vain toinen, vuonna 2013 otsikoimasi ”Robotit vievät ihmisiltä työpaikat, kuten traktorit”:

    rogerwessman.com/2013/10/13/gartner-robotit-vievat-ihmisilta-tyopaikat-kuten-traktorit-ja-puimurit/

    Jos aikakone olisi mahdollinen, jos tänään eläisimme 1960 -lukua, jolloin traktorit veivät työpaikat maataloudesta, niin oletettavasti tämän päivän robottiveron kannattajat kannattaisivat samalla logiikallaan myös traktoriveroa: ”Traktoreita kuuluu verottaa, koska traktorit vievät maatalouden työpaikat”.
    No erillistä ”traktoriveroa” ei koskaan pantu toimeen, ja hyvä niin.

    Roger, julkaiset vuoden vaihtuessa ”Vuoden suosituimmat blokiartikkelit” -listaa. Itse äänestäisin em. kaksi blokikirjoitusta ”Best of Roger Wessman” -listalle, ehdottomasti kuuluvat molemmat ”Top 10” -listalle! 🙂

    Mielestäni ”Myth busters” -tyyppinen lähestymistapa talousasioihin on erittäin tehokas tapa oppia aikuisiällä järkevää ajattelua kansantaloudesta:
    Oppiminen (tarkemmin sanottuna poisoppiminen) tapahtuu siten, että lukiessaan ”Economic myth busters” -tyyppisiä tekstejä, aikuisikäinen lukija tajuaa nykyisen talousajattelunsa heikkoudet ja luopuu niistä, jolloin jäljelle jää enemmän tilaa järkevälle talousajattelulle.

    On erittäin vaikeaa kirjoittaa taloudesta ”Economies for dummies” -tyyppisesti, mutta Warren Mosler onnistuu siinä:

    ”Warren’s gift is transparent lucidity. He thinks things through as simply as he can. (And he puts a lot of work into this – true simplicity is hard.) He favors the familiar metaphor, and the homely example.”

    Myös Roger onnistuu todella hienosti ”true simplicity is hard … homely example” -tavoitteen saavuttamisessa ”traktorit vievät työpaikat” -ja ”iPhonen myyntihinnasta jää yksi euro valmistajalle” – esimerkeillään! 🙂

    Englanninkielistä ”Economic myth busters” -luettavaa löytyy ”mosler seven deadly sins” -googlauksella (josta edellinen lainaus on peräisin).
    Samasta aiheesta eestin kielellä löytyy Kristjanin MMT:hen keskittyvästä ”money4nothingchicks4free” -blokista otsikolla:

    ”Seitse surmavalt süütut valet majanduspoliitikas 1. osa”

    Kun ”money4nothingchicks4free” -blokin etusivun osoiterivin loppuun kirjoittaa ”/category/english/”, niin saa auki englanninkieliset artikkelit.

    Niin paljon kiinnostavaa englanninkielistä luettavaa, mutta niin vähän aikaa (koska olen erittäin hidas englanninkielisten juttujen lukija).

    Lukisin erittäin mielelläni suomenkielisiä ”seven deadly sins” -tyyppisiä talousmyyttien murtamisjuttuja, mutta en ole löytänyt niitä juurikaan muualta kuin Rogerin ja Tyhmyrin blokeista. Jos joku tietää suomenkielisiä sivustoja aiheesta, niin saa vinkata! 🙂

    Tai jos suomenkielisiä sivustoja ei ko. aiheesta löydy, niin toivoisin, että joku tekisi vastaavan kulttuuriteon kuin Kristjan, ja tekisi suomenkielisen oman versionsa Moslerin ”seven deadly sins” -aiheesta omaan blokiinsa ?

  5. Mikko, robotti -sana sopii myös ohjelmistoalalle, jos tietää että:

    ”Sana robotti pohjautuu tsekin kieliseen sanaan robota, joka tarkoittaa suomennettuna tehdä työtä pakosta”(Aalto yliopiston Keräilyrobotit.pdf)

    Olen aikaisemmin luullut, että robota olisi alkujaan venäjän kielinen sana.
    No ehkä ensimmäisen kerran IT -alaa koskevissa teksteissä pitäisi kirjoittaa ”ohjelmistorobotti”, ja myöhemmin lyhennetyssä muodossa ”robotti”.

    Oletettavasti suurin osa IT -ihmisistäkin tekee IT -ja toimitotyötä ns. pakosta, siis saadakseen rahaa. Vain aniharva on niin varakas, että voisi säilyttää nykyisen elintasonsa työtä tekemättä. Ja jos on tarpeeksi varakas elääkseen ilman työntekoa, niin sitten töitä tehdään sen tarjoaman jännityksen, haasteellisuuden ja ongelmien ratkaisemisesta saatavan ilon tms. henkisten palkintojen vuoksi, ja jotta saataisiin työntekoon liittyvä kokemus yhteiskunnan jäsenyydestä.

    Worpressissä on sellainen ikävä ominaisuus, että jos kommentoijalla on oma blogi wordpressissä, niin ohjelmisto pakottaa syöttämään oman blogin salasanan ennen kuin kommentti lähetetään. Tein tuon commentsize blogin testatakseni ylikokoisten ja/sekä http -linkkejä sisältävien kommenttien juuttumista julkaisemattomien kommenttien jonoon. Esim. edellisessä kommentissani olevaa http -alkuinen linkki Rogerin omaan sivustoon juuttui julkaisemattomien kommenttien jonoon. Näistä juuttumisista ei tule kommentin lähettäjälle minkäänlaista ilmoitusta/varoitusta.

    Terv. Veijo Ryhänen

  6. Kiitos jälleen kommenteista ja palautteesta,

    Nestor,

    Todellakin osaaminen, ja siihen liittyvä yritteliäisyys joka osaamisen pohjalta etsii ainutlaatuisia ratkaisua asiakkaille, on yhä tärkeämmässä roolissa vaurauden luomisessa.

    Nick,

    Jos kasvatetaan pääoman määrää suhteessa työvoimaan (Capital deepening) voidaan tosiaan odottaa normaalin kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti, että pääoman tuotto alenee. Pääoman tulo-osuus mahdollisesti silti kasvaa, jos pääoman määrän kasvu on ripeämpää kuin sen tuoton aleneminen. Pääoman määrän kasvattaminen vaatisi kuitenkin lisääntyviä investointeja. Yleinen trendi koko talouden tasolla on kuitenkin ollut viime vuosikymmeninä investointiasteen lasku.

    Investointituotteet ovat teknologisen kehityksen myötä suhteellisesti halventuneet. Tämän pitäisi nostaa pääoman tuottoa (samalla panostuksella saa enemmän tuotosta aikaan). Selityksenä pääoman tulo-osuuden kasvulle tämän heikkoutena on jälleen, että pääoman tuotto on alentunut.

    Mikko,

    Todellakin robottiverolla olisi monta käytännön ongelmaa josta syystä sitä olisi vaikea toteuttaa – vaikka sitä periaatteessa pitäisi hyvänä ideana.

    Commentsizetest,

    Kiitos kehuista. Mythbusters televisiosarjan pitläaikaisena suraajana olen erityisen immarreltu kyseisestä vertauksesta 😊.

  7. Olenpa tainnut jakaa ennekin tätä Clayton Christensen ajattelua nykyisen kapitalistisen järjestelmän kriisiytymisestä. Mikrotalouden osaamista löytyy maailmasta, mutta kun makrotaloutta ei ymmärretä on tulos näkyvillä.

    Robotit eivät tosiaankaan ole ongelma:

Korjaa, jos olen väärässä. Kerro, jos olet toista mieltä. Kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Lähtökohtaisesti kommentit julkaistaan välittömästi ilman erillistä hyväksyntää. Kommentit voivat kuitenkin juuttua, jos Wordpress tulkitsee niitä spämmiksi (esimerkiksi kommenttiin sisältyvien linkkien johdosta) jolloin ne tulevat näkyviin manuaalisen hyväksynnän jälkeen.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s