Venäjän valuuttavaranto ei tehokas ase

Julkisuudessa on käyty spekulaatiota siitä, voisiko Venäjä käyttää suurta valuuttavarantoaan tehdäkseen vastaiskun länsimaiden asettamia pakotteita vastaan. Ennen kaikkea huoli on siitä voisivatko Venäläiset myydä dollarisijoituksiaan. On hyvin mahdollista, että kriisin seurauksena Venäjä tulee vähentämään dollarisijoituksiaan. Mitään suurta syytä huoleen tämä ei aiheuta.

Venäjän keskuspankilla on kohtuullisen suuri valuuttavaranto: 500 miljardia dollaria. Venäjän valuuttakorin perusteella vajaa puolet siitä voidaan olettaa olevan dollareissa. Suhteutettuna Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden kokoon puhutaan merkittävästä summasta. Dollarisijoitukset vastaavat esimerkiksi Fedin vuosineljänneksen joukkolainaostoja.

Vertaus joukkolainaostoihin on siinä mielessä relevantti, että keskuspankin dollarisaatavat ovat nimenomaan USA:n valtionalainoissa. Siten Venäjän dollarivarojen myynnin vaikutusta USA:n rahoitusmarkkinoihin olisi helppo tarvittaessa neutralisoida keskuspankin lisääntyneillä ostoilla.

Toinen kysymys olisi vaikutus valuuttamarkkinoihin. Tämä riippuu siitä mitä Venäjä tekisi rahoillaan. Vaihtoehtoja on kaksi, siirtää raha joihinkin muihin valuuttoihin tai kotiuttaa sijoitukset Venäjälle.

Venäjän varojen siirtämistä viimeisen vuoden aikana heikentyneisiin kehittyvien maiden valuuttoihin olisi maailmantalouden kannalta myönteinen asia-

Euroalueen kannalta olisi sinällään huolestuttavaa jos varoja siirrettäisiin euroon, mikä vahvistaisi euron dollarikurssia. On kuitenkin vaikeata perustella sijoitusten siirtämistä Eurooppaan vastatoimena länsimaiden pakotteille. Jos Venäjä käyttäisi tätä kostotoimena, Euroopan keskuspankilla tuskin olisi vaikeata saada ymmärrystä dollareiden tukiostoihin, jotka tehokkaasti rajoittaisivat euron vahvistumista.

Paineet ovat kuitenkin vahvoja varojen kotiuttamiseen.

Pelko varojen takavarikoinnista puoltaa muidenkin kun keskuspankin varojen kotiuttamista. Toki moni Venäläinen on perustellusti enemmän huolissaan siitä kuinka hyvässä turvassa rahat on Venäjällä.

Venäjän talous jo nyt takertelee, ja Ukrainan kriisin aiheuttama epävarmuus vain pahentaa tilannetta. Houkutus elvyttää Venäjän taloutta on suuri.

Krimin seikkailu sinällään aiheuttaa lisärasituksen Venäjän valtiontalouteen. Uudet kansalaiset ovat valtiontaloudelle taakka, ja tarve turvata kulkuyhteydet Krimiin, ja Krimin energiasaanti ilman Ukrainan kautta kulkevia toimituksia vaatii merkittäviä lisäinvestointeja.

Julkisen sektorin kasvavat menot olisivat kuitenkin omiaan painamaan jo jyrkästi heikentynyttä ruplaa. Estääkseen ruplan liiallista heikkenemistä vaaditaan siten valuuttavarannon käyttöä ruplien ostamiseen.

Käyttämällä valuuttavarantoa ruplien tukiostoihin viranomaiset turvaavat venäläisen ostovoimaa, ja rahoittavat Venäjän tuontia. Kun valuuttavaranto on 25 prosenttia Venäjän BKT:sta, viranomaisilla on mahdollisuus antaa merkittävää tukea jonkun aikaa.

Käytännössä kotiutetut rahat palautuisivat siten länsimaihin pitämällä Venäjän tuontia korkeammalla kun mitä se muuten olisi. Sekään ei länsimaiden kannalta kovin suuri uhkakuva.